#Onkopakkojaksaa Facebook-liven tärkein anti uupuneille

Lilyssä on ollut tänä syksynä käynnissä #onkopakkojaksaa -kampanja, joka on pureutunut työuupumukseen. Kyseinen aihe on äärimmäisen ajankohtainen, ja on mahtavaa, että Lily on nostanut sitä esiin. Aiheesta on kirjoitettu Lilyssä lukuisia oivaltavia blogipostauksia, ja eilen Trendin & Lilyn Facebookissa järjestettiin myös Facebook-livelähetys. Sain itse kunnian olla mukana keskustelemassa lähetyksessä yhdessä Start Living Your Best Life -blogin Elisan sekä Trendi-lehden päätoimittajan Marin kanssa.

Mikäli et ehtinyt katsoa liveä eilen, voi sen halutessaan yhä nähdä t ä ä l t ä. Päätin myös kasata tähän postaukseen mielestäni keskustelumme kaikkein tärkeimmät käytännön pointit heille, jotka joko ovat työuupumuksen kynnyksellä, jo uupuneita tai haluavat auttaa uupunutta ystävää. Mielestäni keskustelumme oli erittäin mielenkiintoinen ja kiitos siitä vielä fiksuille keskustelukumppaneille! <3

diary-968592_960_720.jpg

Miten tunnistaa oma (työ)uupumus:

Kuorma kasaantuu pikku hiljaa. Siksi uupumuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa tai sen voi tunnistaa vasta, kun tilanne on paha. Siksi kannattaa säännöllisesi kuunnella ja kuulostella itseään.

Jos oma persoona on muuttunut eikä oma käytös tunnu itselle tyypilliseltä. Tämä on yleensä vahva hälytysmerkki, josta voi todeta olevansa uupunut tai uupumassa. Asia kannattaa ottaa vakavasti ja pohtia, miksi käyttäytyy itselle vieraalla tavalla.

Uupumuksen klassisista oireista, kuten itkeskelystä, romahduksista ja muistiongelmista, jotka ovat hiipineet käytökseen kuin huomaamatta ja joille ei ole mitään muuta lääketieteellistä syytä.

Uniongelmista. Ongelma voi ilmetä kumpaan suuntaan vain – osa kärsii unettomuudesta, osa katkonaisesta unesta ja osa taas jatkuvasta väsymyksestä, johon ei auta edes päiväunet ja aikaisin nukkumaan meneminen.

Fyysisistä oireista. Niitä voivat olla esimerkiksi vatsaoireet, niska- ja hartiaseudun kivut ja säryt sekä niistä johtuva päänsärky, hiustenlähtö, rintakivut ja korkea syke.

Henkisistä oireista. Näitä voivat olla esimerkiksi ahdistus, uupunut olotila, voimattomuus, haluttomuus, vetämättömyys, itsetunnon heikkeneminen ja jatkuva väsymys.

Miten ehkäistä alkavaa (työ)uupumusta:

Rajaa tiukemmin työ- ja vapaa-aika erilleen. Älä vastaile työpuhelimeen vapaa-ajalla, älä lue työmeiliä kotona, äläkä tee työtehtäviä kotona, jos ei ole aivan pakko.

Pidä vapaapäiviä, vapaita viikonloppuja ja lomia. Ja muista, että vapaapäivinä tai lomalla ei tehdä töitä lainkaan!

Vähennä työtahtia jos vain mahdollista. Muista, että kaikkea ei voi ehtiä ja pystyä, eikä joka paikkaan tarvitse aina venyä ja vanua. Et ole luuseri, vaikket aina ottaisikaan kaikkea tarjottua vastaan, ja myös kivoista jutuista voi uupua – joten karsi myös niitä.

Puhu, puhu ja puhu! Läheisten, ystävien tai puolison kanssa. Avoimuuden kulttuuri edistää asioiden jakamista. On ihan turhaa ylläpitää myyttiä kaiken kestävästä superihmisestä. Usein, kun ihmisille avautuu omista vaikeuksistaan, myös he avautuvat omistaan.

Tarvittaessa puhu myös esimerkiksi työnohjauksessa tai vaikkapa työterveyshoitajan kanssa, esimerkiksi ihan vain yhdenkin kerran. Se auttaa jäsentelemään omia ajatuksia. On parempi jutella ammattilaisen kanssa ”liian aikaisin” kuin liian myöhään.

Älä vertaile itseäsi muihin tai mieti, että ”muillakin on yhtä rankkaa tai rankempaa”. Sinun oman elämäsi ja jaksamisesi kannaltahan ei ole mitään väliä, miten muut jaksavat tai eivät, koska se ei vaikuta sinun oloosi. Sinun kannaltasi väliä on ainoastaan sinun omalla jaksamisellasi, joten sinun on toimittavan sen mukaan, eikä sen mitä muut tekevät.

Ota aikaa itsellesi ja levolle ja karsi myös hauskoja asioita kalenterista, koska myös ne voivat aiheuttaa stressiä. Kalenterissa tulee säännöllisesti olla myös sellaista tilaa, johon ei ole suunniteltu yhtään mitään. Sellaista, jolloin voi vain olla.

– Laske itsellesi asettamiesi vaatimusten rimaa. Aina ei tarvitse mennä sieltä missä aita on korkein. Joskus riittää, että hoitaa annetun tehtävän ilman, että lopputulos on täydellistä priimaa. Itselle asetetut liian kovat vaatimukset yhdistettynä mahdolliseen suorittajaluonteeseen on vaativa yhdistelmä. Opettele olemaan tyytyväinen myös ”ihan hyvään”.

macbook-926121_960_720_0.jpg

Miten toimia, jos on jo uupunut:

– Puhu, puhu ja puhu! Tämä mainittiin jo edellisessäkin kohdassa, mutta edelleenkin, puhu läheisten ihmisten kanssa.

Puhu myös ammattilaiselle. Työterveyslääkärille, -hoitajalle tai vaikka psykologille.

Jos tuntuu tarpeelliselta, jää sairauslomalle ja lepää. Älä mieti sairauslomalla lainkaan työpaikan asioita tai tekemättömiä töitä, vaan keskity keräämään voimia ja pyri tekemään asioita, joista nautit ja saat voimia. Myös sairauslomalla olisi hyvä puhua ammattilaiselle ja mahdollisesti hänen kanssaan pohtia keinoja, miten välttää uupumus tulevaisuudessa.

Muista, että sinulla on oikeus tunteisiisi ja sinulla on oikeus olla uupunut. Siinä ei ole mitään noloa, outoa, epäonnistunutta tai surkeaa. Se on yleistä, inhimillistä ja aiheutuu pitkältä nykyajan kovista vaatimuksista.

Muista, että et ole huono työssäsi tai vähempiarvoinen, vaikka olet uupunut. Usein herkimmin uupuvat ne, jotka haluavat antaa kaikkensa & parhaansa sekä venyä mahdottomiinkin suorituksiinsa, koska työ on niin tärkeää.

Etsi harrastuksia, jotka vievät ajatuksesi kokonaan pois työstäsi. Mieluiten jokin harrastus, joka on erilainen kuin oma työsi, kuten vaikkapa maalaaminen tai luonnossa liikkuminen.

Muista, että voimien kokonaan palautuminen vie aikaa. Älä siis vaadi tai odota palautuvasi kuin taikaiskusta tai ole vihainen itsellesi, kun niin ei käy. Anna itsellesi aikaa ja suhtaudu lempeästi itseesi ja toipumisprosessiisi.

Rehellinen ja luottamuksellinen keskustelu esimiehen kanssa voi kenties auttaa muuttamaan olosuhteita työpaikalla ja helpottaa työhön palaamista. Keskustele esimiehesi kanssa, voisiko työkuormaasi jakaa, voitko kenties tehdä osa-aikaista viikkoa, voitko vaihtaa työtehtäviä jne. Jotain, jonka koet helpottavan sinun taakkaasi ja töihin paluutasi.

– Ole lempeä, empaattinen ja armollinen itsellesi ja muista, että EI OLE PAKKO JAKSAA.

Mitä isoja muutoksia voi tehdä työelämässään, jotta uupumus ei palaa:

Vaihda työpaikkaa alan sisällä. Eli etsi samalta alalta toinen oman alasi työpaikka. Tämä toimii ehkä parhaiten silloin, jos uupumus on johtunut esimerkiksi nimenomaan työpaikkasi työtavoista, johtamisesta tai kollegoista.

Pyri vaihtamaan työtehtäviä nykyisessä työpaikassa tai pyydä apua työkuormasi kanssa. Keskustele rehellisesti tilanteestasi esimiehesi kanssa ja pyrkikää yhdessä löytämään ratkaisuja, jotka voisivat auttaa sinua.

Siirry osa-aikaiseen työviikkoon. Toimii erityisen hyvin heille, joilla on pieniä lapsia ja kodin ja perheen yhdistäminen kuormittaa – mutta toki myös kaikille muillekin! Juttele esimiehesi kanssa siitä, olisiko tämä mahdollista, tai etsi uusi työ, jossa se on.

Opiskele uutta joko töiden ohella tai kokopäiväisenä opiskelijana. Puntaroi, sopiiko nykyinen alasi sinun persoonallisuudellesi, sinun stressiherkkyydellesi, arvoihisi ja elämäntilanteeseesi. Mikäli ei, lähde rohkeasti kohti uutta. Opiskele joko työn ohessa tai heittäydy kokopäiväiseksi opiskelijaksi, jos se on mahdollista.

Jos olet yrittäjä, puntaroi olisiko palkkatöissä oleminen sittenkin sinulle sopivampi vaihtoehto. Yrittäjän arki voi olla todella rankkaa, eikä se sovi kaikkien elämäntilanteeseen tai persoonaan. Puntaroi, kokisitko olosi vähemmän uupuneeksi ja stressaantuneeksi palkkatöissä.

Mikäli vaihdat työpaikkaa, puntaroi tarkkaan mitkä asiat entisessä työssä uuvuttivat ja mitä seikkoja haluat/et halua tulevalta työltäsi. Pyri esimerkiksi valitsemaan työ, jossa vapaa-aika on helpompi rajata erilleen ja jossa voit oikeasti lomilla lomailla ilman tarvetta ajatella työasioita.

board-1854180_960_720.jpg

Miten tukea ystävää, joka on uupunut:

Kuuntele ystävää ja keskustele hänen kanssaan. Jos tuntuu, ettet osaa sanoa mitään, voit kertoa senkin. Tärkeintä on, että kuuntelet, annat ystävän puhua, etkä vähättele hänen tuntemuksiaan.

Palaa samaan asiaan myöhemmin esimerkiksi soittamalla ja kysymällä, miten ystävä nyt voi. Siitä tulee niin hyvä mieli! Ystävä kokee, että olet oikeasti kuunnellut ja ajatellut häntä ja että hänen asiansa on sinulle tärkeä.

Voit myös kannustaa ystävää menemään juttelemaan ammattilaisen kanssa. Mikäli sinulla on omia kokemuksia asiasta, kerro niistä ja voit myös suositella jotain ammattilaista, mikäli sellaisen tiedät. Tärkeintä on, että kannustat ystävääsi hakemaan apua.

Älä käytä vääränlaista tsemppauspuhetta sanomalla esimerkiksi ”Pystyt siihen ja jaksat kyllä”. Anna mielummin sijaa toisen todellisille tunteille – anna ystäväsi olla heikko, jos hän itse tuntee olevansa heikko. Älä pakota toista jaksamaan. Voit pikemminkin todeta, että tilanne todellakin kuulostaa ikävältä ja rankalta, eikä ystäväsi tosiaankaan tarvitse väkisin sinnitellä.

Ole empaattinen. Tätä ei voi korostaa liikaa. Nykymaailmassa on huutava pula empatiasta. Anna ystävän itkeä jos häntä itkettää, äläkä käske häntä lopettamaan. Tarjoa olkapää ja mahdollisesti nenäliina. 🙂

Auta parhaasi mukaan ja anna toiselle olo, ettei hän ole yksin. Parasta mitä voit sanoa, on että selviämme tästä yhdessä. Olen tässä. Kannattelen sinua, jos et itse jaksa. En jätä sinua yksin pulaan.

busy-1972166_960_720.jpg

Onko siellä joku, joka on katsonut #onkopakkojaksaa Facebook-liven? Mitä tykkäsit? Ja herättikö live tai tämä postaus ajatuksia uupumuksesta?

-Netta

(Kuvat: Pixabay)

Lue myös:

#Onkopakkojaksaa – Minun työuupumukseni

Jätin työni – onko se rohkeutta?

Pitkä työmatka väsyttää ja tekee surulliseksi

Hyvinvointi Mieli Uutiset ja yhteiskunta

Vastuullisuuden iso rooli yllätti I love me -messuilla

Nyt seuraa tunnustus: ennen viime viikonloppua en ollut koskaan aikaisemmin käynyt I love me -messuilla. En tiedä onko siinä sinänsä mitään ihmeellistä, mutta toisaalta tuntuu, että suurin osa ystävistäni on ainakin joskus messuilla käynyt, ja että tapahtuma onkin sellainen monien naispuolisten ystävien jokavuotinen perinne. Itse en oikeastaan sen tarkemmin edes tiennyt mistä koko messuissa on kyse, mielikuvissani oli lähinnä se, että messuilla järjestetään muotinäytöksiä ja siellä myydään kosmetiikkaa.

Tänä vuonna sain itselleni bloggaajapassin I love me -messuille ja päätin tietysti lähteä tutustumaan messuihin tarkemmin, varsinkin kuin luin messujen sivuilta, että tänä vuonna edustettuna olisi runsaasti luonnonkosmetiikkaa. Pyysin jo hyvissä ajoin etukäteen ystävääni mukaani, ja vietimmekin messuilla yhdessä tosi kivan ”naisten päivän”. Ystävälläni on lapsi, ja nykyään hyvin harvoin olemme ihan kahdestaan, sillä hänen lapsensa (minun kummilapseni) on yleensä tietysti seurassamme. Se on toki aivan ihanaa ja kivaa, mutta oli kyllä myös mukavaa viettää pitkästä aikaa tällainen meidän näköinen päivä ihan kahdestaan. <3

44559390_1887838571330276_6330158092038176768_n.jpg

I love me -messut yllättivät meidät positiivisesti siinä, miten hyvin vastuullisuus ja ekologisuus näkyivät messujen teemassa. Esillä oli todella runsaasti luonnonkosmetiikkaa ja sen lisäksi suomalaista ja ekologista muotia. Myös vastuullinen- ja kasvisruoka oli isosti esillä messuilla. Lisäksi tapahtuman puheenvuoroissa nostettiin esiin muun muassa kierrätysmuotia, vaatelainaamoita sekä biomateriaalien hyödyntäminen.

Olin ehkä aiemmin pohtinut, ovatko I love me -messut ihan minun juttuni, mutta mitä vielä – ovat siis todellakin! 🙂 Oli tosi kiva hypistellä ekologista muotia ja tutustua uusiin (ja vanhoihin tuttuihin) luonnonkosmetiikkamerkkeihin. Lisäksi olimme jo etukäteen päättäneet mennä kuuntelemaan luentoja. Meillä ei siis messuille menon tarkoituksena ollut lainkaan shoppailu, vaan sellainen yleinen fiilistely, mielenkiintoisten puheenvuorojen kuuntelu, yhteinen ajanvietto ja hyvällä ruoalla herkuttelu.

Heti messuille saavuttuamme menimme kuuntelemaan Pupulandia-blogin Jenni Rotosen haastattelua aiheella ”Blogin visuaalinen ilme”, joka tosin oli ehtinyt jo alkaa ja kuulimme siitä vain lopun. Jenni kertoi bloganneensa jo 11,5 vuotta, mikä on uskomattoman kunnioitettava ikä blogille! Jennin blogi on niitä ihan ensimmäisiä suomalaisia blogeja, joita olen itse aikoinaan alkanut lukea, ja yksi harvoista, joita olen jo noin kymmenen vuoden ajan jaksanut seurata. Jennistä on aina huokunut ihana maanläheisyys, aitous ja sydämellisyys, ja se huokui taas messuhaastattelussakin.

Haastattelun päätyttyä kiersimme läpi eko- ja suomalaisen muodin osaston. Hypistelimme ihania vaatteita, koruja ja asusteita, mutta pysyin päätöksessäni olla ostamatta mitään, mitä en oikeasti tarvitse. Jo pelkästään kauniiden asioiden katselu ja ihastelu antaa onneksi inspiraariota ja ideoita, miten voi itse yhdistellä omia vaatteita ja asusteita.

img_8396.jpgimg_8400.jpgimg_8401.jpg

Sisustusjutut eivät I love me -messuilla olleet kovin suuressa roolissa, johtuen varmastikin siitäkin, että juuri vähän aikaa sitten järjestettiin sisustusalan Habitare-messut. Itse en Habitareen tänä vuonna päässyt, joten sikäli sisustusjutuille olisi omasta puolestani intoa riittänyt. Onneksi muutama sisustusalan toimijakin, kuten ihana Piironki, oli messuilla mukana.

img_8404.jpg

Seuraavaksi siirryimme luonnonkosmetiikkapuolelle, jossa ihmeteltävää riittikin pitkäksi aikaa. Messuilla oli mukana monia yrityksiä, joiden kanssa olen päässyt tekemään yhteistyötä blogin kautta, kuten Miraz, House of Organic sekä Jolie. Myös monia uusia, pienempiä ja itselleni vielä tuntemattomia tekijöitä oli paikalla, ja olikin mielenkiintoista päästä tutustumaan uusiin luonnonkosmetiikkamerkkeihin.

img_8415.jpg

Meille ehkä kaikkein kiinnostavimmaksi uutuudeksi mieleen jäi suomalainen Ayu. Tuotteiden todella kaunis ja minimalistisen yksinkertainen design hurmasi, samoin niiden tuoksut. Tuotteet eli kasvonaamiot on pakattu ekologisesti pahvipakkauksiin ja mikä mahtavinta, ne ovat pulverimuodossa, jotta ei turhaan kuljetella vettä ympäriinsä. Asiakas siis valmistaa naamion itse kotona lisäämällä pulveriin vettä. Ayu on juuri lanseerannut ensimmäiset tuotteensa, mutta povaan heille ehdottomasti menestyksekästä tulevaisuutta.

img_8413.jpg

Messuilla oli myös Carita Cosmetiikan osasto, ja olin jo etukäteen sopinut vierailevani moikkaamassa merkin perustajaa Caritaa. Olen tehnyt Carita Cosmetiikan kanssa blogiyhteistyötä ja sen tiimoilta ollut sosiaalisessa mediassa tekemisissä Caritan kanssa, mutta oli tosi mukavaa päästä tapaamaan hänet nyt myös livenä. Carita on aivan ihana ja sydämellinen tyyppi, jolla oli aikaa höpötellä kanssani messukiireistä huolimatta. Carita Cosmetiikan osasto oli ihanan maalaisromanttinen heinäseipäineen ja savisine seinineen. Savi oli valittu seinien materaaliksi ihan siksi, että myös Carita Cosmetiikan tuotteissa käytetään savea. Carita antoi mulle mukaan kotiinviemisiksi pussillisen heidän tuotteitaan, ja niistä onkin tulossa juttua blogiin myöhemmin.

img_8420.jpg

Luonnonkosmetiikkaan tutustumisen jälkeen siirryimme taas kuuntelemaan luentoja. Tai oikeastaan ihan ensimmäisenä kuuntelimme paneelikeskustelua otsikolla ”Älä mahdu muottiin – Uskalla olla kuka olet”. Todella mielenkiintoinen aihe ja sellainen asia, jota pohdin omassa elämässäni toistuvasti. Keskustelemassa olivat Anette Palssa, Anne Karilahti, Mirkku Merimaa, Kaisu Hynnä ja keskustelun johtajana toimi Jaana Villanen. Naiset keskustelivat muun muassa ulkonäköpaineista, haavoittuvuudesta ja omien heikkouksien esiin tuomisesta, haaveista ja niiden toteuttamisesta, oman näköisestä elämästä.. Erittäin mielenkiintoinen keskustelu siis kaikin puolin ja herätti kyllä ajatuksia itsessäni.

img_8428.jpg

Sen jälkeen myös tällä lavalla oli vuorossa Pupulandian Jennin haastattelu, tällä kertaa otsikolla ”Hyvinvoinnin ABC”. Jenni puhui viisaasti muun muassa siitä, kuinka tärkeää on uskaltaa sanoa ”ei” ja tuntea oman jaksamisen rajat. Puheenaiheena oli myös suorittaminen ja nykyajan vaatimus siitä, kuinka aina pitäisi olla tavoitettavissa ja miten nykyään kiireen keskellä oikeastaan hyvinvointi ja rauhallisuus ovat omanlaistaan ”luksusta”. Myös oman ajan tärkeydestä puhuttiin ja siitä, miten tärkeää voi olla tietoisesti varata kalenteriin aikaa sille, että ei tee yhtään mitään. Tunnistin tuosta myös itseni – kalenterini täyttyy jatkuvasti kaikenlaisesta, vaikka olen ehdottomasti sellainen tyyppi, joka tarvitsee myös aikaa rauhassa kotosalla. Jos kiire alkaa vyöryä liikaa päälle, on hyvä idea ottaa kalenteri esiin ja Jennin sanoin varata sinne ”I love me -aikaa”.

img_8430.jpg

Jennin puheenvuoron jälkeen nälkä alkoi kurnia vatsassa ja suuntasimme Kasslinkin ruokarekalle syömään vegaanisia, kauramaidosta valmistettuja vohveleita. Minä valitsin suolaisen vohvelin ja ystäväni puolestaan makean.

44748910_163196154632979_9053954071156752384_n.jpgimg_8435.jpg

Ruokailun jälkeen totesimme, että olemme kiertäneet oikeastaan kaiken mitä halusimmekin, ja kuunnelleet sopivasti jo luentojakin. Messuilta mukaan oli tarttunut Caritan minulle antamat tuotteet ja itse olin ostanut luonnonkosmetiikkaripsivärin, koska etsin vielä ”sitä täydellistä”.  Päivä oli tosi mukava ja inspiroiva, ehdottomasti lähden ensi vuonnakin. Ihan mahtavaa nähdä, että vastuullisuus nousee yhä isompaan rooliin myös tällaisissa tapahtumissa ja kehitys kehittyy.

I love me -messujen lähettämässä tiedotteessa todettiin: ”I love me -messujen kävijätutkimuksen mukaan kuluttajat uskovat tulevaisuudessa painottavansa kulutuspäätöksissään entistä enemmän tuotteiden kestävyyttä ja laatua sekä raaka-aineiden luonnonmukaisuutta ja ekologisuutta.”

Onko siellä muita messukävijöitä? Mitä tykkäsit messuista, tai kiinnostaako osallistua messuille ensi vuonna?

-Netta

Ensimmäisestä kuvasta kiitokset Maijalle <3

Lue myös:

Ylellisiä luonnonkosmetiikkameikkejä – Lily Lolo

Kokeilussa Jolie Box

Testissä Carita Cosmetiikan palasaippua ja -shampoo

Testissä kotimainen palashampoo ja -hoitoaine

Onko glitterisi ekologista?

Kauneus Meikki Vastuullisuus