Ensimmäiset luonnonkosmetiikkameikkini – Zuii Organic

Hei ihanuudet! <3

Jotkut teistä ehkä muistavat, että kirjoittelin viime tammikuussa siitä, että olen pikkuhiljaa siirtynyt käyttämään tavallisen kosmetiikan sijaan luonnonkosmetiikkaa. Syitä tähän ovat muun muassa kemikaalit (ja se, ettei niiden vaikutusta ihmiskehoon ole vielä paljonkaan tutkittu) ja ympäristökuormitus, kuten kosmetiikan mikromuovit. Tuolloin viime tammikuussa kerroin, että olin alkanut käyttää luonnonkosmetiikkaa shampoossa, hoitoaineessa, suihkusaippuassa, käsisaippuassa, joissakin vartalovoiteissa ja deodorantissa (ainakin). Tuossa tammikuussa julkaistussa postauksessa totesin, että haluan tutustua luonnonkosmetiikkaan yhä vain lisää, ja että luonnonkosmetiikkameikkejä en ole vielä testannut lainkaan, joten niiden vuoro voisi tulla seuraavaksi.

No, jotkut asiat ottavat oman aikansa, mutta nyt puoli vuotta tuon postauksen kirjoittamisen jälkeen olen vihdoin päässyt kuin päässytkin kokeilemaan luonnonkosmetiikkameikkejä! Sain blogin kautta Mirazilta testiin Zuii Organicin luonnonkosmetiikkahuulipunan ja ripsivärin, joiden perusteella sanoisin, että luonnonkosmetiikkameikit toimivat siinä missä tavallisetkin meikit.

IMG_7566.jpgIMG_7571.jpg

Testissä Zuii Organic Classic -huulipuna

Sain testiin Zuii Organic Classic Lipstick -sarjan sävyn Siren. Kyseessä on voidemainen huulipuna, joka samalla hoitaa ja ravitsee huulia. Zuiin luonnollinen huulipuna sisältää jojobaa, auringonkukkaa, A- ja E-vitamiineja sekä aloe veraa. Siren-sävy on raikkaan punainen pienellä korallisella vivahteella.

Zuiin Sirenistä on tullut ihan mun lempihuulipuna tälle kesälle! Oikeastaan sen jälkeen kun sain kyseisen huulipunan, en ole muuta käyttänytkään. Sitä on ollut huulilla niin työpaikan gaalajuhlassa, Sideways-festareilla kuin ihan arkenakin. Huulipuna on kauniin sävyinen, siinä on runsaasti pigmenttiä ja väri pysyy huulilla hyvin. Eli todellakin aivan yhtä hyvälaatuinen, kuin ”normaalitkin” huulipunat.

Mulle itselleni tärkeä oivallus huulipunien suhteen oli se, kun ystäväni kertoi käyttävänsä aina luonnonkosmetiikkahuulipunaa siksi, että huulipunaahan ihminen huomaamattaan ”syö” sitä käyttäessään. Ystäväni totesi, ettei halua syödä mitään ylimääräisiä kemikaaleja. Rupesin miettimään asiaa, ja totesin olevani kyllä ihan samoilla linjoilla! Niinpä tämän kokeilun jälkeen, nyt kun olen tosi vakuuttunut tästä huulipunasta, päätin alkaa käyttää pääsääntöisesti vain luonnonkosmetiikkahuulipunia. Toki käytän vanhat putelit rauhassa loppuun, mutta sitten kun tulee tarvetta uusille, ne olkoot tästä lähtien luonnonkosmetiikkaa.

IMG_7574.jpgIMG_7578.jpgimg_7602_1_0.jpg

Luonnonkosmeettinen Zuii Organic Maxi Lash Mascara

Huulipunan lisäksi sain kokeilla Zuii Organicin Maxi Lash Mascaraa. Se sisältää rauhoittavan ja ripsiä hoitavan nokkosen ja peltokorteuutteen yhdistelmän sekä D- ja E-vitamiineja. Ripsivärissä on tarkka kumiharja, joka erottelee ripset huolellisesti ja antaa niille lisää pituutta ja tuuheutta.

Sen jälkeen, kun olin tullut siihen tulokseen, etten halua huulilleni enää mitään ylimääräisiä kemikaaleja, totesin aika pian, etten kyllä mielelläni vie niitä lähelle silmieni limakalvojakaan. Onkin ihanaa, että myös luonnonkosmetiikan puolelta löytyy nykyään laadukkaita ripsivärejä! Tykkäsin Zuiin ripsivärissä erityisesti sen kumiharjasta, joka erotteli ripset todella kauniisti ja antoi ripsille lisää pituutta. Ripsiväri sopii omiin tarpeisiini erityisen hyvin arkikäyttöön, kun haluan aika luonnollisen lookin.

IMG_7579.jpgIMG_7581.jpgIMG_7597 (1).jpgimg_7569_0.jpg

Australialaiselta Zuii Organic-merkiltä löytyy myös muita luonnonkosmetiikkameikkejä. Tuotteita voi ostaa Mirazin omasta nettikaupasta sekä myös Ruohonjuuresta, Sokokselta ja Emotioneista.

Onko Zuii Organic teille tuttu? Ja mitä muita luonnonkosmetiikkamerkkejä suosittelisitte testiin?

-Netta

* Tuotteet saatu testiin blogin kautta.

Lue myös:

Miksi käytän luonnonkosmetikkaa?

Ihanaa suomalaista luonnonkosmetiikkaa – Choice Finland

Ylellisiä luonnonkosmetiikkameikkejä – Lily Lolo

Onko glitterisi ekologista?

Kauneus Meikki Testit Vastuullisuus

Kaverini kertovat: Näin säästin opiskelijana

Kiitos kaikille postaustani ”Blogien rahakeskustelu on kapeakatseista” kommentoineille – kommenttiboksissa on syntynyt ihan huippumielenkiintoista keskustelua! Tosi kiva kuulla, että myös muut ovat kokeneet asian näin, enkä ole yksin ajatusteni kanssa. Postaus on tällä hetkellä Lilyn ”Viikon puheenaihe”, joten mikäli sulla on vielä ajatuksia aiheeseen liittyen, käy ihmeessä jakamassa ne kommenttiboksissa.

Kommenttiboksissa nousi mielenkiintoista keskustelua myös siitä, kuinka usein naistenlehdissä ja blogeissakin saattaa törmätä säästövinkkeihin, jotka ovat myös aika korkealta ”norsunluutornista” huudeltuja. Siis tasoa ”osta vähemmän take away -latteja” tai ”käy harvemmin kampaajalla”. Kun rahat ovat oikeasti vähissä, eivät tuollaiset asiat kuulu arkeen silloin muutenkaan, ja vinkeistä ei ole oikeastaan mitään hyötyä, kun niihin ei ole rahaa aikapäiviin kuluttanut.

Tästä kommenttiboksin keskustelusta inspiroituneena mä päätin tehdä kaveripiirissäni pienen gallupin siitä, missä ja miten mun kaverit on ihan oikeasti säästäneet ollessaan vähävaraisia opiskelijoita. Ja säästäminenhän ei tässä tapauksessa nyt oikeastaan tarkoita sellaista säästämistä, että jonnekin säästötilille tai osakkeisiin laitettaisiin rahaa syrjään, koska siihen harva opiskelija lainkaan pystyy, vaan kyse on siitä, miten sitä penniä on venytetty, jotta rahat on jotenkin saatu ylipäätään riittämään elämiseen.

pexels-photo-1043506.jpegTässäpä mainioita ja mielenkiintoisia vastauksia kysymykseen, miten pienituloiset opiskelijat saavat kitkuteltua seuraavaan tukikuukauteen saakka. Kiitos kavereille vastauksista (lisäsin joukkoon myös omani).

”Viikkobudjetti ja ruoan suunnittelu ovat tärkeimpiä asioita. Niissä teen suurimmat säästöt. Rahat riittävät helpommin, kun seuraan rahanmenoa tarkemmin jatkuvasti viikkotasolla, kuin että seuraisin esimerkiksi vain kuukausitasolla. Käytän tässä apuna exceliä, jotta rahat ihan varmasti riittävät. Lisäksi suosin kirpputoreja, Facebook-ryhmien ilmaistavaroita ja Lidliä. Käyn myös vanhempieni luona syömässä ja pesemässä pyykkiä ja saan sieltä mukaani ruokaa kotiin.” -Nainen, 26 v.

”Ostin opiskeluaikoina vaatteet kirpputorilta/alennusmyynneistä tai sain kavereilta. Ostin kaupasta aina halvimman vaihtoehdon esimerkiksi elintarvikkeissa”. -Nainen, 28 v.

”Tein kesäisin töitä ja laitoin kaiken mahdollisen säästöön, jotta talvella oli muutakin rahaa kuin tuet. Tein isoja määriä ruokaa ja pakastin sen pieninä annoksina, joita oli sitten kiva syödä, kun tukipäivään oli vielä aikaa. Välivuodelta jääneet säästöt auttoivat myös opiskeluaikana, mutta silloin ne myös kuluivatkin.” -Nainen, 26 v.

”Opiskelijana en käynyt 7 vuoteen koskaan kampaajalla. En syönyt koskaan ulkona, ainoastaan Unicafessa. Kävin siellä myös lauantaisin säästääkseni. Hyödynsin aina kaikki opiskelija-alennukset. Harrastin vain Unisportilla käymistä ja muita ilmaisia harrastuksia. Jos menin baariin, en koskaan ostanut siellä mitään, vaan join aina pohjat kotona. Asuin kimppakämpässä ja myöhemmin sain onnekseni kaupungin vuokra-asunnon. En koskaan sisustanut ja otin muun muassa itselleni puuttuvan yöpöydän roskakatoksesta. Ostin vain halpaketjujen vaatteita, silloin kun ylipäätään jotain ostin. Välillä teimme ystävien kanssa yhdessä ison satsin ruokaa, koska se tuli halvaksi.” -Nainen, 29 v.

”Olin suunnitelmallinen ruokaostoksissa ja minimoin ruokahävikin. Kävin myös tyhjentämässä vanhempien jääkaapin.”- Nainen, 27 v.

woman-hand-smartphone-desk.jpg

”Säästin rahaa ruoassa ja ravintoloissa. En ostanut koskaan kalaa tai kalliita tuotteita, en syönyt paljon ulkona, söin aina lounaan Unicafessa ja baarissa en ostanut juurikaan juomia. Kavereiden kanssa kahviteltiin usein myös kotona kahviloiden sijaan. Elämäntyyli ylipäänsä oli sellainen, että kulutin mahdollisimman vähän palveluihin tai nautintoihin ja ostin kaiken aina mahdollisimman halvalla. En kuluttanut myöskään koskaan mihinkään kauneuspalveluihin.” -Nainen, 28 v.

”En ostellut koskaan vaatteita enkä käynyt ulkomailla tai matkustellut. Kaikki rahat menivät ruokaan ja bensaan.” -Nainen, 28 v.

”Kaikessa oli paljon niukempaa kuin työssäkäyvänä. Kaikesta ostamisesta tuli aina ahdistus ja huono omatunto. Kaikki mitä ostin, oli aina halvinta sorttia. Elintarvikkeet kauppojen omaa merkkiä (tyyliin X-tra, Rainbow, Pirkka), paljon makaronia ja jauhelihaa. Tuijotin ja vertailin kilohintoja kuin maaninen ja koitin aina löytää alennettuja, vanhenevia ruokia. Kosmetiikka oli markettikosmetiikkaa, vaatteet (silloin harvoin kun ostin) olivat halpakaupoista, kirpputoreilta tai kavereilta. Tavaroita tuli paljon myös lainattua sen sijaan, että olisi ostanut omaksi. Asunto oli tietysti minipieni, eikä todellakaan ollut autoa. Säästin myös olemalla ostamatta matkakorttia ja matkustin monen monta vuotta pummilla, pyörällä tai jalan. En käynyt oikeastaan lähes koskaan matkoilla, ja esimerkiksi risteilyllä yövyimme kaikista halvimmissa hyteissä autokannen alla. En harrastanut mitään, hetken aikaa oli Unisportin kortti mutten raaskinut maksaa enää sitäkään. Unicafessa tuli syötyä usein ja baarin sijaan oltiin yleensä opiskelijabileissä. Jos mentiin baariin, juotiin aina pohjat kotona eikä koskaan ostettu mitään baarissa, vaan saattoi olla oma piilopullo käsilaukussa mukana ihan vain säästösyistä. En todellakaan käynyt koskaan, ikinä kampaajalla, kosmetologilla, hierojalla tai missään vastaavalla. Kuljin rikkinäisissä silmälaseissa ikuisuuden, koska ei ollut varaa ostaa uusia. Kotini sisustus oli pelkästään Ikeaa, kirpputoria tai ilmaiseksi saatua, enkä koskaan uusinut mitään kodin tarvikkeita, vaan olemassa olevien tuli riittää ja kestää, vaikka jotain vikaa olisikin ollut. Suunnittelin vakavissani kirkollisveron maksun lopettamista ihan vaan säästösyistä. Työpaikalla palautin taukotilan tyhjiä pulloja ja pidin rahat itselläni. Töistä olen joskus ’lainannut’ esimerkiksi kyniä ja kirjekuoria, jotta voisin säästää.” -Nainen, 28 v.

”Viime aikoina olen pysynyt tiukasti asuinpaikkakunnallani säästösyistä. Olen leiponut leivät ja näkkärit sekä muutkin ruoat alusta asti itse. Seuraan tarjouksia tiiviisti. Koen, että ruoat ja leivät itse tekemällä säästää todella paljon rahaa.” -Nainen, 25 v.

”Syön opiskelijaruokaloissa ja kaupoissa ostan aina heidän oman halpamerkkinsä tuotteita. Ostan käytettyjä vaatteita kirpputoreita ja nettikirppareilta. Jos haluan viettää iltaa kavereiden kanssa, vietämme sitä kotona emmekä syö tai juo ulkona. Elokuvat katson kotona, mieluiten Yle Areenasta verorahoilla. Opiskelijana ei voi säästää rahaa sivuun, koska eläminen on niin kallista, etenkin vuokrat, enkä kuitenkaan halua syödä pelkkää makaronia tai höttöä. Kaupassa kaikki on kyllä yhtä hintavertailua, että mitä tuotteita viitsii ostaa. Ei voi vain ottaa ensimmäistä käteen osuvaa. Olen pyrkinyt ilmaisiin harrastuksiin. Netistä löytyy jumppa- ja joogavideoita. Ja juoksu on ilmaista, kunhan on kengät! Piirtäminen ja maalaaminen ovat myös ilmaisia, kunhan ensin satsaa kerran välineisiin. Kirjastoa käytän tietysti myös! Puhelimen olen hankkinut osamaksulla ilman korkoa. Katson aina, onko jotain tapahtumia, jonne pääsisi opiskelijakortilla ilmaiseksi. Esimerkiksi Ateneumissa on välillä sellainen. Olen myös mennyt vapaaehtoistyöntekijäksi tapahtumiin, joihin ei ole ollut varaa ostaa lippua, esimerkiksi festareille. Suosittelen myös opintolainan nostoa, se voi helpottaa elämää ja korko on pieni.” -Nainen, 27 v.

Mistä sä olet säästänyt ja tinkinyt pienituloisena tai opiskelijana? Nyt saa laittaa jakoon kaikista näppärimmät ja epämääräisimmätkin vinkkinsä, ja nimenomaan sellaiset oikeasti hyödylliset.

-Netta

Kuvat: Pexels.com

Lue myös:

Blogien rahakeskustelu on kapeakatseista

Rahatilanne pakotti muuttamaan pienempään asuntoon

Onko tiiviisti asuminen ”masokismia”?

Työ ja raha Raha