7. Viivikonnan aavekaupunki – Viro

Pakupäiväkirja 7.

Saavuttiin Viroon ja ensimmäinen yö ajettiin Maardun uimarannan parkkipaikalle nukkumaan. Tähän väliin pieni mainos sovellukselle park4night. Hyvä ilmainen äppi josta löytää hyviä nukkumispaikkoja erityisesti autoileville matkailijoille. Matkailijat saavat itse merkitä sovellukseen hyviä tienvarsipaikkoja ja muita parkkiksia joissa pystyy yöpymään. Kannattaa huomioida että virallisella matka-autolla et saa yöpyä ihan missä sattuu ja nämä lait kannattaa aina maakohtaisesti selvittää. Matka-autolla saa yleisesti yöpyä vain leirintäalueilla ja tämä on taas yksi syy miksi meillä on vain ”hengailuun” tarkoitettu paku. Ja niin kuin kaikkeen, porsaanreikiä tähänkin tilanteeseen löytyy. 🐽 Esimerkiksi monessa paikassa et saa pysähtyä tien varrelle yöpymään autossa, mutta monissa paikoissa on myös laitonta ”ajaa väsyneenä” autolla, jolloin on siis hyväksyttyä pysähtyä ottamaan nopeat tirsat. 🐽 Viron eka yöpymispaikka löydettiin juurikin park4nightista, niin kuin tullaan varmaan monet muutkin tulevat yöpaikat löytämään.

Viro on selkeästi roadtrippaamisen luvattu maa, olen huomannut tuolta park4nightista että ainakin täällä on todella monella parkkipaikalla vessat, toisin kuin Suomessa. Jopa moottoriteiden varsien lepopaikoilla. Slaavikyykkääminen on virallisesti korkattu kun keskiyöllä söin loput King Kebabin vönerit ekalla yöpaikallamme uimarannan parkkiksella. Aamulla huomattiin että täälläkin oli rivissä neljä vessakoppia. Vessat oli höystetty vieläpä peileillä ja kansainvälisesti tunnetuilla kotoisilla symboleilla. 🍆

Emme ole vielä käyneet ruokakaupassa tekemässä mitään ihmeempiä ostoksia, ollaan vain syöty mitä keittiönkaapeista sattui autoon päätymään. Joten aamun traagisesta klimppipuurosta ilman mitään höysteitä jäi sen verran suru puseroon että huoltikselta piti hakea tuunikala voikuleipä ja vanha kunnon mesikäpp. Matkakaverini ei ollut myöskään saanut vielä aamukahvia ja totesi: ”Kyl mulla tulee koht breakdown, breakdowninsyndrooma!” … Joten nopea kaffepaussi täytyi pitää. Suoritettiin myös eka Viron tankkaus. Täällä 80 eurolla oltaisiin saatu Suomessa noin 38 litraa bensaa, nyt semmoiset 47L . Aiotaan ottaa matkan aikana muutenkin ylös noita bensanhintoja. 😁

Maardun rannasta lähdettiin siis ajelemaan noin pari tuntia kohti Narvaa Viivikonnan ”aavekaupunkiin”. Viivikonna sijaitsee Itä-Virunmaalla. Matkaa Venäjän rajalle on noin 30 kilometriä. Kyseessä on entinen kaivoskaupunki. Kaivos suljettiin, ihmisiltä loppuivat työt ja kaupunki alkoi tyhjentyä lähes autioksi 70-luvulla. Paikalla asuu vielä nykyään noin 50 mummoa ja pappaa. 😁 Eli ihan kirjaimellinen aavekaupunki tämä ei nyt kuitenkaan ole, vaikka urbaanitarinat turistien kesken niin kertovatkin. Jos paikan päälle menee niin on erittäin huomioitavaa että taloissa todellakin asuu vielä ihmisiä. Olemme perehtyneet paikallisten haastatteluihin ja muihin dokkareihin, joissa harmitellaan sitä, että ennen paikalliset asukkaat pystyivät pitämään esimerkiksi ulko-ovia auki ja elelemään muutenkin todella rauhassa. Nykyään näin ei uskalla tehdä, sillä iltaisin paikalla saattaa olla nuorisoa juopottelemassa, tai porukkaa kävelemässä taloihin sisälle luullen että ne ovat autiotaloja. Jos siis menet paikan päälle urbaaniseikkailemaan, varo vahingossa astumasta kenenkään pahaa-aavistamattoman mummelin olohuoneeseen….

Trangian lisäksi meillä on tällä kertaa myös kaasukeitin ruuan laittamista varten. Tuolla kaasukeittimellä vesi keittyy todella nopeasti. Retkiruokana tällä kertaa hyväksi todettu Mummon perunamuusi(!) ja soijarouhe. Ja tietysti litratolkulla chilisoosia omaan annokseeni. Edelleenkään ei oltu käyty kaupassa, joten sipulit, vihannekset, kasvikset sun muut vielä uupuivat. Ehkä huomenna sitten sinne ruokakauppaan… 😄😄

Bongattiin paikan päältä myös turkugraffitia. 🎨 Jos nyt pohdit Viivikonnaan menemistä niin oltiin molemmat vähän sitä mieltä että ei ole matkansa arvoinen reissu jollei sinulla ole muuta asiaa Sillamäelle tai Narvaan päin. Jos saisin päättää en laittaisi ketään Viivikonnaan saakka urban explooraamaan. Nähtiin Viivikonnassa aika paljonkin elämää ja tuli fiilis että niitäkään muutamia asukkaita ei haluaisi häiritä jotka konnassa tällä hetkellä asuvat. Vanhusten lisäksi näkyi myös ihan nuorta porukkaa. Kaupunkia on myös selvästi yritetty freesata, paikan päällä oli esimerkiksi ihan tuore puisto kuntolaitteineen. Hylätyt talot taas olivat niin huonossa kunnossa että edes meitä ei saanut niihin astumaan sisälle. Yksinkertaisesti siistimpiäkin urbaaneita kohteita on omilla reissuilla tullut bongattua. ✌️

Narvaan saakka ei lähdetty mutta Sillamäessä käytiin. 🙂 Sillamäki oli sitten taas todella kaunis ja idyllinen kaupunki pastellinvärisine taloineen. Täältä otettiin seuraavaksi kohteeksi Viron katutaiteen luvattu maa , eli Tartton kaupunki. Siitä luvassa ensi kerralla!

🌍

Pikalinkit:

1. Kaaoksen kanahäkki 🐔

2. Slaavikyykkäämään ympäri Eurooppaa. 🚗

3. Keppikerjäläisten matka-auto 🎋🎋

Episode 4: Pimp my van 🎨🚚

5. Matkafakiirin pakkauslista 📝🏋️‍♀️

6. Oman onnen oja

kulttuuri matkat uutiset-ja-yhteiskunta suosittelen
Kommentit (4)
  1. 11. Lähiöromantiikkaa Vangažissa – Eimi S | Lily
    1.10.2023, 13:06

    […] 4: Pimp my van 🎨🚚 5. Matkafakiirin pakkauslista 📝🏋️‍♀️ 6. Oman onnen oja 7. Viivikonnan aavekaupunki – Viro 8. Pelkoa ja inhoa Tartossa 9. Viron huiputus Munamäellä 10. Rajatapaukset […]

  2. 10. Rajatapaukset Latviassa – Eimi S | Lily
    30.9.2023, 11:18

    […] 7. Viivikonnan aavekaupunki – Viro […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *