Elämä on

30.7.2022 eijal

Heinäkuun kuvat

Heinäkuussa ehdittiin puuhailla. Tehtiin myös sangen ratkaisevia ostoksia mitä tulee mökin puiden karsimiseen. Tyhjennettiin varastoja, kerättiin pientä taskurahaa pikkuneidin kanssa tehtävää matkaa varten. Varastonsiivous on hyvää kierrätystä. Valmistautuminen Lontoon matkaan sai jännittävän käänteen, kun sain ikävän kurkkua karhentavan vaivan ja aloin pelätä koronaa. Sen myötä ei matkustettaisi mihinkään. Testejä tehtiin ahkerasti. Valmistui myös islantilaisneule nro 10. Sangen monipuolinen oli kuukausi.

Raparperipiirakka ilman munaa — Tämä taivaallinen raparperipiirakka maistui erityisen mukavalta mansikoiden ja jäätelön kanssa. Vietimme kesäistä iltapäivää hyvien mökkinaapurien kanssa.

Mökin varastontyhjennys on odottanut jo pitkään. Nyt sen teimme. Tarkoituksena oli luopua kaikesta, mitä emme itse pysty hyödyntämään. Siinä samalla keksittiin, että tapahtuma sopisi hyvin pikkuneidin matkarahan ansaitsemiseen.

Mökkivarastosta löytynyttä — Mökkivarastosta löytyi kaikenmoista. Tämä lisäksi Ekotorin ongelmajätteisiin kulkeutui monia maalipurkkeja ja muuta, mitä ei voi tavallisiin roskiin laittaa.

Puuhommia riitti koko kuukauden. Pinoja syntyy sinne tänne. Niiden asettelu on tarkkaa puuhaa. Tämä näyttää mielestäni hyönteishotellilta…

Puupino voi olla hyönteishotelli — Saunan nurkalta kaadettiin iso kuusi, jonka järjestämiseen menee useampikin tovi. Pienemmät oksat hoidetaan itse, isommat sahaa klapimittaan ihan oma mökkitalonmies. Hankimme oksasavottaaan pienen akkukäyttöisen oksasahan.

Kaiken ulkopuuhailun ohella innostuin taas tarttumaan puikkoihin.Oma islantilaisneule on odottanut, peukalot eivät oikein asiasta tykkää. Tämä Riddar on nro 10.

Istantilaisneule Riddar — Tässä on nyt nro 10 tätä mallia. Hiukan vierastin kuvion värejä, mutta nyt valmiina se tuntuu ihan hyvältä. Nyt on mukava odottaa syksyä.

Ja mikäs oli kutoessa (minä kudon, joskut neuloo).Nimittäin sain ikävän kurkkuvaivan, joka vei äänenkin muutamaksi päivää. Piti olla hiljaa ja välttää turhaa liikkumista. Testejä (kaikki tietää mitä testejä) tehtiin ahkerasti. Nimittäin on pelkona Lontoon matkan tärveltyminen, jos tuo pahamaineinen k-tauti iskee. Toistaiseksi negatiivista.

Negatiivinen koronatesti — Toistaiseksi pino on negatiivinen. Testit jatkuvat.

Niin ja ekat mustikat tuli poimittua! Niistä tehty mustikkapiirakka vei kielen mennessään.

Mustikkapiiirakka ja jäätelö — Mustikkapiirakka ilman munaa on vaivaton tehdä. Kuohkea ja maukas. Vaihdoin alkuperäisen ohjeen omenat mustikoihin.

Sellainen oli heinäkuu.

Elämä on.

Terveisin EijaL

Avainsanat: Arki, DIY, Käsityöt, Leipominen, Mökillä

Puheenaiheet Ystävät ja perhe DIY Ajattelin tänään

27.7.2022 eijal

Muistaako puolisosi merkkipäivät?

Meillä taloudessa 50% huolehtii siitä, että esimerkiksi syntymäpäivät ja hääpäivä muistetaan. Merkkipäivien muistaminen on osa parisuhteen hoitoa. Tavallista on, että ko päivinä menen kirjakauppaan ja hankin lahjan, jonka saadessaan (erityisesti hääpäivinä) kotiprofessori näyttää hämmentyneeltä. – Että miten nyt pääsi unohtumaan? Että minulla ei ole nyt mitään… Erityisen nolona hän oli kuluvan vuoden toukokuussa, kun alttarille menosta oli tasan 30 vuotta. Toki olisin voinut asiasta muistutella, mutta minusta riitti se, että 29 vuoden kohdalla kehotin kirjaamaan näin tärkeät asiat allakkaan. Minkä muuten lupasi tehdä. Vaan ei tehnyt.

Kuinka moni muistaa puolison merkkipäivät? — Tein Instagramissa kyselyn syntymäpäivien muistamisesta. En osannut katsoa kuinka moni äänesti, mutta tulos oli selkeä. Jotkut muistaa, jotkut ei.

Vaivannäkö kannattaa

Onhan maailmassa tärkeämpiäkin asioita, mutta parisuhteen kannalta muistaminen olisi mukavaa. Ei niin, että kaipaan lahjaa tai muuta ylenpalttista huomiointia, riittäisi kun näkisi sen vaivan, että laittaa asian allakkaan. Sieltä sen sitten oikeaan aikaan löytää mahdollisia jatkotoimia varten.

Mutta ei hätää. Tarvitaan oma luottokukkakauppias, jolla on erikoispalveluna ”Men’s corner”. Ei niin, että unohtajille olisi erillisen tila, jossa viihtyisivät, kun puoliso valitsee soveliasta kimppua. Se nimittäin joskus kestää. Ei-ei. Se on palvelu, jonne unohtamisiin turhautunut puolisko voi toimittaa listan tärkeistä päivämääristä. Kukkakauppias sitten toimittaa unohtavalle viestin asiasta. Esim ”Kohta on hääpäivä, toimitetaanko kukkaset? Vastaa viestiin, jos toivot, että toimitamme kukkalähetyksen”.

Onnittelukukkaset — Tässä tämä kaunis kimppu nyt on. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Panin merkille, että kotiprofessori illan aikana kävi muutaman kerran sitä ihmettelemässä. Että kuinka osasivat ymmärtää tilauksen (siis sen viestin, jonka hän laittoi vastauksena)? Minä vaan kiittelin kimpusta ja olin onnellinen, että olen käyttänyt samaa kukkakauppaa jo vuodesta 1976. Siellä tiedetään, mistä minä tykkään. Aina.

Ja näin kävi. Kotiprofessori sai viestin mennä viikolla. Sitä piti toki tulkita hänelle. Lisäksi piti neuvoa, että kannattaa hakea kimppu, niin ei tarvita kuljetusmaksua. Viestiin vastaaminen olikin sitten oma lukunsa. Siihen en puuttunut.

Ja miten ”yllättynyt” olinkaan, kun sain tämän kauniin kimpun! Sen toimittamisen peruste oli, että hääpäivä ja syntymäpäivä olivat unohtuneet. Ja arvaatteko, mitä kotiprofessori oli viestiin vastatessaan kirjannut?

”Laitetaan kimppu. Pitää olla kaunis, mutta ei pröystäilevä. Haen sen iltapäivällä”.

Se on nyt nähty. Merkkipäivien muistaminen on osa parisuhteen hoitoa.

Pistäkää paremmaksi.

Elämä on.

Terveisin EijaL

Olen tästä muistamisesta ennenkin kirjoittanut.

Avainsanat: Elämän ihmettely, Juhlat, Parisuhde

Puheenaiheet Oma elämä Parisuhde Tapahtumat ja juhlat