Kategoria: Yleinen

No niin! Näppäränä tyttönä taiteilin Kartanosta kirjan, kun Isbn-keskus kyllästyi minuun ja lykkäsi minulle omavalvontaisen isbn-listan, jota voin käyttää sadan nimekkeen verran. Ei tarvitse siis odotella tunnusta ja julkaiseminen on helppoa ja itsenäistä. Äskeisen postauksen lisäksi tämä siis on vain tiedoksi niille, jotka ehkä/toivottavasti kirjaa ovat odottaneet. Itselläni oli Kartanoa kirjoittaessani hauskaa, vaikka myönnän tihrustaneeni […]

Huhheijaa! Minua on vaivannut kevätvirkeys ja unettomuus, mutta tulipa sitten kirjoiteltua. Kartano valmistui juuri ja viimeisiä lukuja kertyi peräti neljä lisää. Omilla sivuillani myönsinkin jo, että leikin angstin kanssa ihan huolella, kun ihan tämän tasoista draamaa ei kirjoissani ole nähty. Lukuja seuranneet pääsevät ostoksille tästä: KARTANO LUVUT 9-12   Jos et vielä ole tarinaan tutustunut, […]

Hei taas! Kartano on edennyt taas pari lukua ja läheltä piti -tilanteita riittää, kun Inkeri tekee lopulta valinnan houkuttelevamman pahan hyväksi. 🙂 Olen itse käynyt Tihanyssa, pienessä niemennokassa sijaitsevassa historiallisessa kylässä Balatonin rannalla ja ihastuimme ex-puolisoni kanssa paikkaan niin, että jäimme yöksi. Istuimme terassilla korkealla vetten päällä, katsoimme kuinka ukkonen nousi järvelle aivan yllättäen ja […]

Heips! Kartano on edennyt kaksi uutta lukua lisää! Luvassa on kihisevän kuuma veneretki Balatonilla, josta kuumaa ei tee vain ilmasto. Inkeri on päätynyt Ilkan taideprojektin malliksi ja huomaa kauhukseen toimivansa aivan vastoin periaatteitaan. Hänen päänsä selviää päivän jälkeen ja hän päättää yrittää vielä –  vältellä siis petollisen houkuttelevaa sulhasta. Ilkka puolestaan yrittää paneutua häihinsä ja […]

Kartanon tulevassa luvussa Inkeri joutuu veneretkelle Ilkan kanssa, jolla sitten sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tämä kohtaus on kunnianosoitus eräälle rakkaalle muistolleni nuoruudestani. Olin teini-ikään asti melkoisen idealistinen jopa siinä määrin, että panttasin neitsyyttäni parikymppiseksi saakka. Kun sitten huomasin, että se Prinssi Uljas ei saapunutkaan kovasta odottelusta huolimatta, antauduin seurustelemaan kotikaupunkini pirullisen hyvännäköisen pahan pojan kanssa, […]

Hei kaikki! Tässä Velkaa ja Kartanoa kirjoitellessani, päätin julkaista tähän väliin mustan hevosen – Enkelin, jonka oikoluin jo joskus aikaisemmin. Tässä tarinassa taitaa olla tähän mennessä vanhin sankaritar – 40-vuotias Birgitta, joka toimii perheyhtiönsä toimitusjohtajana. Elämä toimitusjohtajana ei vain ole kovin loistokasta, kun isä on investoinut ennen eläköitymistään valtavasti rahaa laajentumiseen, joka ei näytä tuottavan […]

Oli perjantai-iltapäivä ja olin raivoissani. Annika markkinointitiimistä oli juuri jättänyt irtisanoutumisilmoituksensa ja ilmoittanut haluavansa erota ilman irtisanomisaikaa. Ystävällinen, leppoisa, järkevä Annika. Toinen kahdesta ihmisestä, jotka yrityksessä lisäkseni tiesivät edes jotain markkinoinnista. Päässäni kihisi ja mieleni teki mennä ja rikkoa jotain. Jos minulla olisi ollut pesäpallomaila työpöytäni vieressä, olisin marssinut huitomaan muutaman tietokoneen näytön tuhannen pillun […]

Hei taas! Tänään sain valmiiksi neljä lukua uudesta tarinasta nimeltä Kartano. Päätin julkaista kertomuksen rytmityksen ja idean takia kerralla kaksi lukua, sillä ensimmäisen luvun perusteella ei ehkä aivan avaudu, millaisesta tarinasta kyse. Lisäksi minusta tuntuu, että tarina ottaa aikansa ja voi hyvinkin kasvaa vähän pidemmäksi kuin moni muu tarina. Kuuma ja aika paheellinenkin kolmen tähden […]

Olen viime päivinä pienen pääsiäisloman jälkeen kirjoitellut uutta tarinaa, joka kulkee nimellä Kartano. Siinä menestyvän liikemiehen melko tyhjäpäinen vaimo tyttärineen on päättänyt järjestää ennen tyttären häitä aristokraattisen kesän unkarilaisessa kartanossa. Mäkisen perhe ei ole millään lailla aatelinen, vaikka naisväki käyttäytyykin välistä kuin pissapäiset, etuoikeutetut aristokraatit ainakin. Rahaa heillä isän bisnesten takia kuitenkin on käytössään ja […]

Nyt täytyy sanoa, että vaikka olen raskaan sarjan fantasioija, minunkin on jo vaikeaa keskittyä seksiä tihkuviin kohtauksiin näissä VR:n koronajunissa. Saavuimme reilu viikko sitten pohjoiseen tyttäreni kanssa junalla. Heti ensimmäiseksi totesin, että minun tuurillani paikoillemme oli parkkeerannut kaksi saastaisen likaista ja ihottumaista päivän selvää narkomaania. Pojat olivat täysin kuutamolla ja nojasivat päitään edessä oleviin istuimiin. […]