Asioita, joita tekisin toisin (uteliaisuudesta)

Uskon, että asioilla on tapana järjestyä. Uskon myös, että ihminen voi itse vaikuttaa kohtaloonsa, eikä sitä ole kirjoitettu jämptisti tähtiin ennalta. En voi kuitenkaan sanoa, ettenkö uskoisi kohtalon olemassaoloon. Siihen uskon. Mutta en usko, että olisi olemassa vain yksi kohtalo. Koen, että on useampia kohtaloita, joista yksi tai ehkä jopa useampi toteutuu yksilön valintojen perusteella. Tämä ajattelumalli johtuu inhimillisestä halustani kokea valinnoilla olevan merkitystä. Tai siis elämä tuntuisi suhteellisen turhalta, jos omilla valinnoilla ei olisi merkitystä eikö vain? Sitä onko valinnoilla todella merkitystä en tietenkään voi 100% varmuudella sanoa – voihan se olla, että vaikka valitsisi mitä tie kulkisi aina siihen yhteen suuntaan. Mutta sitä en halua nyt tässä ajatella, eikä tähän kysymykseen ole edes olemassa vastausta.

En myöskään usko vääriin valintoihin, kurssia voi korjata aina mahdollisuuksien puitteissa. Joskus sitä voi kokea valinneensa väärin, mutta itse kutsun näitä ”vääriä valintoja” mieluiten elämän ohjenuoriksi. Ilman kyseisiä valintoja sitä kulkisi maailmassa liki silmät suljettuna, eikä pääsisi kokemaan sen jokaista puolta. Plus ilman virheitä ihminen ei myöskään oppisi, eli miksi niin usein vaadimme itseltämme jatkuvaa täydellistä ja suoriutumista?

Kaikki valinnat eivät välttämättä ole hyviä, mutta se ei tarkoita etteikö niillä olisi merkitystä. Jokainen valinta, jopa ne niin sanotusti ”väärät”, häpeäpilkut, muokkaavat ihmisenä ja vievät eteenpäin.

Vaikka ärsyttävän optimistisesti en usko vääriin valintoihin, on omassa elämässäni silti useita asioita jotka haluaisin tehdä toisin. En sen takia, ettenkö olisi tyytyväinen tilanteeseeni. Haluaisin vain kelata aikaa taaksepäin ja tehdä toisin puhtaasti uteliaisuudesta. Haluaisin nähdä missä ja kuka olisin jos olisinkin valinnut toisin. Tiedättekö sellaista mukavaa ”Mitä jos”-jossittelua, jota itse kukin välillä harrastaa? 😀 Voisin käydä kurkistamassa eri mahdollisuuksia ja sitten mahdollisesti palata tähän missä juuri nyt olen.

Valintoja, joita uteliaisuudesta tekisin toisin, olisivat muun muassa:

1. Australiassa pysyminen vuoden ajan

Mitä jos en olisi lähtenyt kotiin muutamien au pair-kuukausien jälkeen ahdistukseni vuoksi? Mitä jos olisinkin ollut maailman toisella puolella viisumin puitteissa koko vuoden? Hypännyt rohkeammin seikkailuun ja reppureissanut ympäri Ausseja?

Toisaalta: Suomeen palattua asiani alkoivat loksahtelemaan vihdoin paikalleen ja sain ihanan työpaikan. Lisäksi Suomen paluun ansiosta pääsin syksyllä starttaamaan opinnot – ja opiskeluvuodet olivat tähän astisen elämäni ehdottomasti hauskimpia aikoja. Plus osaan myös neuvoa muita, miten ”ei kannata” toimia jos halajaa Working Holidaylle lähteä.. 😀 

2. Journalismi-opintojen jatkaminen Voionmaan opistossa, enkä ottaisi peruutuspaikkaa matkailun opintojen parista vastaan.

Mitä jos en olisi ottanut ammattikorkeakoulun peruutuspaikkaa vastaan vaan jatkanut opintojani journalismin parissa? Olisinko lehden tai muun vastaavan toimituksessa töissä toteuttamassa lapsuuden unelmaani? Olisinko ulkomaan toimittaja?

Toisaalta: Matkailun opintojen aikana löysin rakkaita ystäviä, sekä tietysti herra aviomiehen. Plus opinnot ammattikorkeakoulussa olivat tosiaan tähän astisen elämäni hauskimpia aikoja, kuten yllä jo totesin. Sekä päädyin töihin  yritykseen, joka oli unelmani opintojen aikana- sekä herätin opintojen kautta uuden, entistä seikkailunhaluisemman puoleni.

3. Lukiossa pysyminen omalla paikkakunnalla

Mitä jos olisin pysynyt oman kotikuntani pienemmässä lukiossa, enkä käynyt lukiota isommassa koulussa viereisellä paikkakunnalla? Mitä jos en olisi joutunut huristelemaan bussilla hassuihin aikoihin vain ehtiäkseni aamun oppitunnille ja samalla odottamaan puolta tuntia koulun jälkeen bussia että pääsin lähtemään kotiin? Mitä jos lukiossa olisi ollut vähemmän ihmisiä ja tasoerot eivät olisi olleet niin suuria? Olisinko voinut ja jaksanut paremmin?

Toisaalta: Lukioon lähteminen täysin tuntemattomien ihmisten keskelle teki minusta rohkeamman. Lisäksi väsymyksestä huolimatta sain ihania ystäviä ja loin lähemmän suhteen isoäitiini, jonka luona asustelin silloin tällöin johtuen lyhyemmästä koulumatkasta.

4. Hakeminen Aladdin-musikaaliin rohkeasti

Mitä jos noin parikymppisenä olisin ylittänyt pelkoni ja mennyt rohkeasti koe-esiintymään Aladdin-musikaaliin? Olisinko päässyt musikaaliin mukaan vai olisiko edessä ollut nöyryytys? Jos olisin päässyt, olisinko nyt teatteri-maailmassa seikkailija?

Toisaalta: Koskaan ei ole liian myöhäistä ja eihän sitä tiedä, jos jokin kaunis päivä rohkenen mennä musikaalin koe-esiintymiseen. Musikaalissa esiintyminen on sellainen kaukainen unelmani lapsesta asti, mutta ujouteni on aina ottanut vallan. Ehkä jonain päivänä heittäydyn meni syteen tai saveen. 

Mitä asioita sinä tekisit toisin jos voisit? Mihin matkustaisit aikakoneella ja valitsisit toisen polun? Tai tekisitkö mitään toisin, vai olisitko kuten minä ja todennäköisesti vain kurkistaisit toiseen vaihtoehto todellisuuteen ja palaisit tähän hetkeen?

Leppoisaa sunnuntaita ja muistakaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä kääntää kurssia. Uskaltakaa unelmoida ja toteuttaa haaveenne – täällä eletään vain kerran (tietääkseni) <3

xx Krista

Lue myös:
Kaikille heille, jotka uskaltavat unelmoida
3 x ajatuksia herättävää podcastia (osa 3)
Onnellisuudesta ja oravanpyöristä