Uusi vuosi, uusi sinä?

Olet siis päättänyt panostaa kuntoosi tänä vuonna? Ei muuta kuin lykkyä pyttyyn!

Tähän aikaan vuodesta vanhat salilla kävijät kitisevät siitä, miten täynnä kuntosalit tähän aikaan vuodesta ovat. The more the merrier, sanon minä – jokainen on aloittanut joskus.

Kuva kuntosalin painoista, taustalla nainen tekee olkapäätreeniä.
Kuva Unsplash.

Jos jonkun mielestä sali on pelottava paikka, ymmärrän, että omalle epämukavuusalueelle astuminen voi olla aluksi hankalaa. Mutta oikeasti, ketään salilla ei kiinnosta seurata mitä teet, koska jokainen keskittyy niin täysin omaan juttuunsa, ja tulee korkeintaan kysymään sinulta, kuinka monta sarjaa sinulla on vielä jäljellä laitteessa. Jos joskus kiinnitän huomiota johonkin, on se siihen, miten vaivattomalta joku saa vaikeat liikkeet näyttämäänkään.

Laitteet vai vapaat painot? Ihan miltä ohjelmasi näyttää! Kehottaisin alkuun ottamaan jonkun ohjelman, niin kehityt. Mutta toisaalta, olen myös nuoruudessani kitkuttanut kaikki laitteet läpi naisten salilla täysin hiettömänä pienin painoin, ja painunut sitten hyvän ystäväni kanssa hampurilaiselle JA donitsille (ah nuoruus, tuo aika, jolloin kalorit eivät koskeneetkaan minua, vaan kimpoilivat pois litteästä vatsastani.)

Kuva kuorrutetuista donitseista.
Kuva Unsplash.

No vatsa ei enää ole litteä 😉Haluaisin itsekin keskittyä tänä vuona häsläämään vähän kalisteniikkatreenien kanssa, mutta: minulla on kaksi vasenta kättä ja jalkaa. Lisäksi aika on niukka resurssi, ja olen tyytyväinen nykyiseen PT Saaran suunnittelemaan treeniin neljä kertaa viikossa. Lisäksi sain Saaran vetämästä bootcampista treenikavereita, joiden kanssa treenaaminen ns. omalla ajalla on kivaa! Ja tuleepa salille tosiaan herättyä kukonlaulun aikaan, kun siellä odottaa kaveri(t).

TRX nauhat.
Tähän mennessä saan pistoolikyykyn TRX-nauhoilla. Kuva Unsplash.

Tavoitteeni sanoin jo viime kirjoituksessani: kehittyä pistoolikyykyssä ja saada ensimmäinen leuanveto vastaotteella ilman kuminauhan apua. Tarkalleen sanottuna ei puhuta enää pistoolikyykystä, vaan lohikäärmekyykystä bosupallolla. Ja todennäköisesti minulla menee vuosia saavuttaa se. Mutta eikö ole hyvä olla (epärealistisia) tavoitteita 😂

Jos ajallisesti tai taloudellisesti salitreeni ei sovi sinulle, tsekkaa viime vuonna julkaisemani linkkilista Youtube-kotitreeneistä aloittelijalle. Tsekkasin kaikki treenit, että ne ovat turvallisia aloittelijoille, ja suurimman osan niistä myös tein.

Oletko mukana? Me pystytään tähän!

Aino Elina

Kuvat Unsplash.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta

Mitä jos et tekisikään uuden vuoden lupauksia tänä vuonna?

Uusi vuosi lupaa uusia alkuja, mutta tarviiko sinun oikeasti keksiä itsesi uudelleen joka vuosi?

Törmäsin ennen vuodenvaihdetta kirjailija Elisabeth Gilbertin (tunnettu Eat, Pray, Love -teoksesta) videoon, jossa hän toteaa, että sinun ei tarvitse ns parantaa juoksuasi joka vuosi, koska et ole Fortune 500 yritys. Sen sijaan voit vain keskittyä olemaan olemassa ja selviytymään uudesta vuodesta tällä vihreällä pallollamme.

Kuva maapallon pimeästä puolesta yöaikaan.

Ja niin ajattelin tehdä, en lisäämään muuta kuin toivottavasti laatuaikaa ystävien ja perheen kanssa.

Aikaisemmin märehdin tätä hetkeä, mennyttä ja tulevaa ihan tarpeeksi.

Näin toiseksi vanhempaa siskoani joulunpyhinä, ja kerroin olevani nykyään ihan vaan pinnallinen, koska en enää jaksa angstata koko ajan.

Osasyynä on se, että treenaan aktiivisesti. Katastrofiajattelulle ei vaan enää riitä energiaa. Nostin punttitreenit viime vuonna tarpeeksi moneen kertaan viikossa, että tämä toteutuu ja toivottavasti näkyviäkin tuloksiakin syntyy. Tavoitteena on nyt päästä tänä vuonna tekemään leuanvedot ensimmäistä kertaa ilman kuminauhan apua. Lisäksi haluan kehittyä pistoolikyykyssä entistä paremmaksi.

Auringonnousu salin huurteisen ikkunan läpi. Etualalla on kahvakuulia.

Toinen syy vähentyneelle angstailulle on se, että aloitin viime vuonna terapian, jossa olen tullut tietoisemmaksi omista opituista käsityksistäni ja siitä, että on mahdollisuus myös toimia toisin. Ja että itseensä – ja muihin – voi suhtautua myös lempeydellä, eikä olla itsensä pahin kriitikko.

Ja entä jos niitä lupauksia tuli tehtyä, mutta niitä onkin hankala pitää? Ei hätää, et ole yksin: tammikuun toinen perjantai on jopa nimetty luovuttajan päiväksi (quitters day), koska silloin niin monet luovuttavat vuodenvaihteessa asettamistaan tavoitteista.

Aino Elina

Kuvat Unsplash ja oma arkisto.

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään