Asuessani vähän päälle kolmikymppiseksi asti Oulussa, nautin talvesta ja lumesta. Nyt jo lähes 15 vuotta pääkaupunkiseudulla asuneena en enää nauti talvesta samalla tavoin. Koska, jos totta puhutaan, talvi on pääkaupunkiseudulla yleensä aivan perseestä. Etupäässä kävelytie haluaa jääkuorineen vammauttaa sinut. Olen vetänyt pahasti lipat Helsingin kantakaupungissa jo kahdesti matkalla töihin, niin että niskaani on tullut retkahdusvamma. Ensimmäisen kerran liukastuttuani matkalla töihin Töölössä jouduin käyttämään tukikauluria viikkokaupalla, koska linja-auton tärinä koski niskaan liikaa töihin mennessäni. Kauluri kaulassa sitten matkustin puolison nelikymppisiä viettämään New Yorkiin. Toisen kerran liukastuttuani pahasti matkalla töistä kotiin Pasilassa kävin työterveydessä fyssarilla jonkin aikaa.
Näiden tapaturmien myötä niska saattaa yhä välillä kipuilla. Kävin esimerkiksi pari viikkoa sitten Elixian Flexibility-tunnilla, jonka jälkeen niska meni niin jumiin, etten pystynyt treenaamaan vähään aikaan. Kaikki liike koski niskaan, ja jouduin herätessäni kääntymään mahalleni ja punnertamaan itseni ylös, koska tavallinen nousu sängystä oli kipuilevan niskan vuoksi mahdotonta.
En sitten tiedä, onko tässä iässä (täytin just 49) vain system shutdown edessä, vaikka kuinka liikkuisin ja söisin terveellisesti.
Juhlin synttäreitäni etuajassa, ja ostin lahjaksi itselleni balaclavan eli kypärämyssyn ja urheilukellon, mikä nosti tämän viiden vaatteen vuoden sisään uusina ostetut vaatteet ja asusteet summaan seitsemän.
Mekko on ainakin kymmenen vuotta vanha ja neuletakki ostettu joskus vuoden 2017 maissa. Koru on harvoja korulahjoja mieheltäni, ja ostettu joltain lentoasemalta tulijaiseksi kun aloimme seurustella.
Syntymäpäiväni on ensi viikolla, mutta juhlimme mieheni kanssa ennakkoon tänä lauantaina käymällä ravintola Pleinissä syömässä. Olen aikaisemmin ollut ravintolan ruokiin todella tyytyväinen, mutta tällä kertaa lupaukset eivät täyttyneet. Aiemmin ravintolan viini-ruoka yhdistelmät olivat vertaansa vailla, mutta tällä kertaa menu jätti kylmäksi. Alkuruuan kanssa tarjottu sake viinin sijaan tuntui aivan turhalta kikkailulta. Ja minulle jäi epäselväksi, olivatko viinit enää natuviinejä.
Ravintola Pleinin onnistuneimmassa annoksessa oli perunaröstiä mädillä ja sinappijäätelöä.
On kuitenkin aina elämys syödä ulkona ja saada kiireisen puolisoni jakamaton huomio, kun viime vuosina etupäässä vapaapäivinä olemme hakeneet noutoruokaa kotona syötäväksi, jos emme ole laittaneet ruokaamme itse.
Mutta takaisin viiden vaatteen vuoteen: tämä on nyt toinen vuoteni viiden vaatteen haasteessa (sitä ennen olin vuoden vaatelakossa.) Edellisenä vuotena pystyin pitämään uusien vaatteiden ja asusteiden oston viidessä, mutta tänä vuonna tuo määrä meni yli. Syyt ovat muun muassa siinä, että ensin näköni huonontui sen verran, etten enää pärjännyt vanhoilla laseillani, joten uudet oli hankittava. Samalla ostin uudet aurinkolasit vahvuuksilla.
Sitten vuonna 2020 ostamani urheilukello meni rikki, ja jotenkin en enää usean vuoden aktiivisuusrannekkeita tai urheilukelloja käyttäneenä osannut olla ilman, joten ostin uuden. Kypärämyssyä hain aikani käytettynä, mutta koska halusin sen täksi talveksi, ostin sen lopulta uutena (ja on kuule kätevä – toimii samalla sekä kaulahuivina että pipona.)
Urheilukello on Suunnon.Uusi kypärämyssyni on Mosh Moshin ja ostin sen Kekäleestä. Takki on ostettu kierrätettynä Zadaasta ja laukku ennen vaatelakkoani. Kuva P.
Muutenkin olen sitä mieltä, että kannattaako tällainen haaste, joka kuitenkin mahdollistaa alusvaatteiden oston uutena sekä rajattoman second hand ostosten teon. Ja koska kierrätettyjä vaatteita on helpompi etsiä myyntisovelluksista kuten Vestiairesta, Tisestä ja Zadaasta, onko järkevää, että paketteja lähetetään puolin ja toisin. Harvoin käy nimittäin niin, että haluamani vaate löytyy samasta kaupungista, jolloin voin vain sopia noudon, ja liikkua paikalle julkisilla (en omista autoa). Kirpputoreja välttelen saatuani ihanasta villapaidasta kämppäämme vaatekoi-invaasion (fun fact: jos liikkeessä lentelee ötököitä, ei sieltä kannata ostaa mitään.)
Yritimme onneamme tänään monessa kiinnostavammassa kahvilassa, kunnes mahduimme vihdoin ketjukahvilaan sisälle.
Todennäköisesti jatkan viiden vaatteen haastetta vielä ensi vuonna järkevöittääkseni kulutustani. Haaste on vaikuttanut kaikkeen kuluttamiseeni. Esimerkiksi tänään kiersin ystäväni kanssa mitä houkuttelevimman Fasaani antiikin ympäri, ja en ostanut mitään, vaikka moni sisustusesine herättikin huomioni.
Miten sinä, aiotko rajoittaa vaateostoksiasi ensi vuonna?
