Rutiinien ja tapojen voima
Kehitys ei synny hetkessä, mutta jos et anna periksi, syntyy tuloksia.
SV: painopuhe.
Olen monta kertaa aiemminkin kehunut sitä, miten paras lukemani self help opus on James Clearin Atomic Habits (kirjalla on kerrassaan kamala suomenkielinen nimi: Pura rutiinit atomeiksi).
No niin, sinulla on systeemi, ja teet kaiken niin kuin pitää, mutta tuskastut hitaaseen etenemiseen ja vesität muutoksen palaamalla vanhoihin tapoihisi. Kyllä, todellakin olen tehnyt samoin kyllästyttyäni hitaaseen kehitykseen.
Muutoksen aikaansaaminen vaatii sisukkuutta ja kärsivällisyyttä – kykyä sietää hidasta edistymistä.
Kehittyminen vaatii tuskallisen määrän toistoja. Minä jos kukaan tiedän tämän punttitreeneistäni. Jaoin Instagram-tililläni tällä viikolla tämän kehityskuvan selästäni (otan selkäkuvia, koska selkäni on oikeastaan ainut paikka mistä näkee, että minulla edes on lihaksia 😉)
Kuvien välissä on kaksi ja puoli vuotta. Tähän pääseminen vaati massakuurin, jonka lopetin huhtikuussa 2024. Kiinteytyminen eli fläsän vähentäminen ja lihasten kasvattaminen sen jälkeen on ollut hidasta, koska en halua laihduttaa (enää ikinä), haluan vain tehdä kehonkoostumuksen muokkauksen (body recomp) ilman että elämäni olisi tylsää nääntymistä.
Tosi tuskastuttavaa, kun sosiaalinen media syöttää sellaista kuvastoa, että ns. täydellisen lihaksikkaan vartalon (mikä ei ole minulla edes tavoitteena, koska olen ihan tavallinen tallaaja) saisi nopeammin. No ei kyllä minun fysiikallani. (Luontoa voisi avittaa erilaisilla lisäravinteilla, kuten kreatiinilla, mutta en vain uskalla, kun yleensäkin kehoni reagoi lisäravinteisiin todella voimakkaasti. Ostin Ubikinonia, ja senkin jouduin lahjoittamaan työkaverilleni, koska sitä syödessä minua alkoi pyörryttämään aina kun nousin ylös. Muutaman kerran maattuani maassa selälläni jalat kohotettuna ylös tulin siihen tulokseen, että tää ei ehkä ollut mun juttu!)
Sain torstain bootcampissa nostettua maastavedon aikaisemmasta ennätyksestäni 37,5 kg 45 kiloon (toistomäärällä 12). Minulle tämä on iso harppaus, ja kiitos menee paitsi pt Saaralle myös Alexander-tekniikan tunnille opettajalleni Sirpalle. Kävin bootcamppia edeltävänä iltana hänen tunnillaan, minkä ansiosta seuraavana päivänä liike tuntui vaan niin helpolta, luonnolliselta, pakottamattomalta. Nostin nuo painot kahdella kierroksella, ja jos aikaa olisi ollut lisää, olisin varmasti pystynyt vielä lisäämään painoja.
Treenikaverin kanssa kävimme tunnin jälkeen vielä läpi inhokkiliikkeitämme, joka molemmilla oli bulgarialainen askelkyykky. Siinä kun tuntee, ettei kehitystä tapahdu ollenkaan. Vaikka kyllä tapahtuu – aloitin niiden teon vuonna 2022 ilman painoja kahdeksalla toistolla. Nyt painoja on jo molemmilla olkapäillä 7 kg + 7 kg, ja toistomäärä on kasvanut kymmeneen.
Joten jos olet aloittamassa uutta tapaa, anna sille aikaa. Kehitys on hidasta. Nauti matkasta ja älä vertaile itseäsi muihin. Kuten Theodore Rooseveltin väitetään sanoneen:” Comparison is the thief of joy.”
Aino Elina
