Vaatteet oli mun aatteet
Nuorempana muodin aallonharjalla ja sen edellä pysyminen tuntui tärkeältä. Ei enää.
Abivuonna nuoremmat vuosikurssilaiset tekivät abeista julisteet ja laulun. Minun kohtani laulussa meni:”Ainolla on aina siistejä vaatteita.” (Huom. Tuohon aikaan ”siisti” tarkoitti sitä, mitä nykyään ties sitten sanotaankaan, kun tarkoitetaan coolia. Siistin rinnakkaisilmaus oli jos joku asia oli cool ”päheetä”. Mutta eipäs tiputa tähän kaninkoloon 😉)
Aluksi hävetti. Olin sekä lahjakas kirjoittaja että laulaja – ja minut muistettiin joistain helvetin vaatteista. Mutta so be it. Vaatteet olivat minulle kyllä tärkeä itseilmaisun muoto. Silloin tällöin matkustin lähiöstä keskustan Anttilaan asti ostamaan ulkomaisia muotilehtiä, kotimaisia naistenlehtiä kun lukivat etupäässä vanhemmat naiset. (Täytyy kyllä myöntää, että vilkaisin aina läpi äidilleni tulevan naistenlehden.) Kävin läpi isän ja äidin vaatekaapit erikoisuuksia etsiessäni. (Osa näistä vaatteista on yhä minulla käytössä. Ei ole äidin 60-luvun mokkatakin voittanutta. Isälläni oli isoisän liivistä pienennetty puvun liivi, joka vielä 90-luvulla mahtui päälleni, mutta valitettavasti ei enää.)
Vähitellen kuitenkin olen huomannut – ehkä iän tai lopulta koronan myötä – etten ota pukeutumista enää niin tosissaan. Ja let’s face it: eiköhän lähes jokaisen korona-ajan asu ollut verkkarit. On helpotus vaihtaa asua ihmisten ilmoilta tullessaan pehmeään kotiasuun. Inhoan kaikkea kuristavaa ja epämukavaa vasten ihoani, joten naulakkoon lentävät myös rintsikat.
Olen ollut laiha, olen ollut omasta mielestäni ylipainoinen ja nyt olen jotain siltä väliltä. Koska paino kuitenkin saattaa vaihdella elämäntilanteen mukaan, en tällä hetkellä anna itseni liikaa ihastua tiettyyn vaatekappaleeseen – ellei se sama vaate mene päälleni sekä 55 että 75 kiloisena. Ja voin kokemuksesta sanoa, että tähän pääsee vain harva vaate. Nämä säilytän, vääränkokoiset laitan kiertoon. Sillä vaatteen tulee sopia kantajalleen, ei toisinpäin. Nollarilta – tuolta kaiken tyylin hautausmaalta – olen säilyttänyt vain tavoitefarkut, jotka todennäköisesti ovat pian taas muodissa (en kyllä millään toivo matalavyötäröisten housujen paluuta takaisin muotiin).
Mikään kun ei ole yhtä ennalta-arvattavaa kuin muodin kiertokulku.
Aino Elina
Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan
PS: Puoliso vietti syntymäpäiviään tällä viikolla, ja vaatteidenostolakon vuoksi shoppailin omassa vaatekaapissani synttäreille päällepantavaa. Päälleni löytyi tämä Tauko Designin ihanuus, joka on tehty kierrätetyistä sairaalatekstiileistä. Vaatteiden ostolakkoa nyt takana 8 viikkoa. Vaatekaapista löytyy yllättävän paljon sellaisia vaatteita, mitä en ole käyttänyt niin paljoa.
