Kahlattuani viime aikoina hieman syvemmissä vesissä olen pohtinut aiempaa enemmän myös sitä, mikä elämässäni on hyvin. Niitä pieniä juttuja, jotka tuovat päiviin iloa ja saavat ajatukset pois kurjista asioista. Vaikka viimeisimmät kirjoitukseni ovatkin ehkä hieman ankeammissa tunnelmissa kirjoitettuja, niin ei tämä elämä ihan täysin syvältä ole. Eräs suunnatonta iloa elämääni tuova asia ovat eläimet. Olen […]

Tapasin työterveyslääkärini edellisen kerran maaliskuussa. Tuolloin olin juuri saanut lähetteen terapiaan ja lääkärini toivoi, että kävisin parin kuukauden kuluttua kertomassa kuulumisiani. Eilen oli se päivä. Juttelimme terapiakäynneistäni ja kerroin, etten aio enää tavata tätä viimeisintä tohtoria, joka ei osannut ottaa ongelmiani vakavasti. Lääkäri oli hyvin ymmärtäväinen ja jopa hieman pöyristynyt kommenteista, joita terapeutti oli ladellut; […]

Lyhyesti mainittakoon, että en mennyt maanantain terapiatapaamiseen. Tuttu tarina, liiankin tuttu. Neljänkymmenenviiden minuutin hermoilun, panikoinnin ja vessarallin jälkeen yritin, lähdin ulos, mutta ahdistus alkoi paisua heti pihaan päästyäni. Puolimatkassa käännyin takaisin pakokauhun vallassa. Soitin itku kurkussa terapeutille, etten kykene. Tohtori jutteli tosi rauhallisesti ja vaikutti ymmärtäväiseltä. Pidimme pikaisen puhelinterapian ja sovimme uuden ajan tapaamiselle.   […]

Kyllä. Olen ollut viimeisen viikon lomalla. Aivan jumalattoman kovasti odotetulla lomalla, joka tosin lähti käyntiin vähän niin ja näin. Lomaa edeltävän viikon – pidempäänkin – olin nukkunut todella huonosti. Levottomasti, kevyesti ja jatkuvasti heräillen. Kun koko lomanalusviikon työvuorolistalla oli pelkkiä aamuvuoroja, joiden jälkeen välttelin päiväunia siinä pelossa, että yöunet kärsisivät entisestään, olin loppuviikosta tosi väsynyt. […]

Olen tavannut tuoreimman hulluustohtorini nyt muutamia kertoja – kolme, neljä? – ja aluksi se tuntui loistavalta ajatukselta. Sain avautua asioista ja itkeä kaiken ahdistuneisuuden ja turhautuneisuuden pois. Kevät on ollut vatsa-asioiden suhteen varsin vaikea ja on ollut helpottavaa saada purkaa kurjimpia fiiliksiä sellaiselle, jonka on pakko kuunnella. Nyt olen kuitenkin alkanut pohtia uudelleen terapiaratkaisua. En […]

Hyi ällö. Ei taida olla edes sanoja kuvaamaan tätä oloa. Viimeisen parin viikon aikana töihin lähteminen on ollut uskomattoman vaikeaa ja mieleen palaa väkisinkin viime kevään pitkää sairauslomaa edeltävä aika, kun erityisesti iltavuoroon lähtöä edelsi naurettava vessarumba, joka söi huikeimmillaan aikaa yli tunnin. It’s all back. Aivan kuin vatsani ei tahtoisi lähteä töihin – tai […]

Kuten on varmasti käynyt ilmi, elämäni on viime vuosina ollut kaikkea muuta kuin normaalia. Sen jälkeen, kun puolitoista vuotta sitten muutin pois keskusta-asunnostani, olen käynyt rakkaan kotikaupunkini keskustassa kahdesti, ellei lasketa lääkärikäyntejä ja muutamaa työhön liittyvää vierailua ketjumme toisessa yksikössä. Muuton jälkeen olen käynyt niin ikään kaksi kertaa muualla kuin työpaikallani sijaitsevassa ravintolassa. Treffeillä olen […]

Perjantai oli jännittävä päivä. Olin aiemmin lähettänyt sähköpostia työpaikkani lähettyvillä sijaitsevaan psykoterapiakeskukseen, kertonut tiivistetysti tilanteestani ja maininnut, että minulla on kiusanani ”sekamuotoinen ahdistuneisuushäiriö” , joka ei ole seurausta mistään tietystä traumaattisesta tapahtumasta – lähetteen tehnyt psykiatri neuvoi mainitsemaan asiasta erikseen. Paikan esimies (päällikkö, johtaja?) lähetti vastausviestinä muutaman hulluustohtorin nimen ja tein valintani nettisivuilta löytyvien kasvokuvien […]

Ei sillä, että olisin aikoihin ollut aivan kartalla itseni ja ajatusteni kanssa, mutta nyt on kyllä kompassi kateissa. Olen joutunut todella pohtimaan tilannettani ja sitä, mihin suuntaan ja millä keinoilla olen sitä valmis viemään. Mihin voimani riittävät. Kuluneiden kahden kuukauden aikana olen tavannut kahdesti uuden työterveyslääkärimme. Edellinen siirtyi loppuvuodesta uusiin tehtäviin ja ehti ennen lopettamistaan […]

Milloin minusta tuli sellainen? Sitä kysyi psykologi, kun eilisaamuna istuin hänen liian kirkkaasti valaistussa, väkinäisesti sisustetussa huoneessaan. No, hän ei tietenkään käyttänyt sanaa friikki, mutta ammattimaisesti puetun kysymyksen sisältö oli kaikesta huolimatta sama. Olemme puhuneet paljon siitä, miten yksi suurimmista esteistä matkallani paranemiseen on pelko kontrollin menettämisestä. Pelko siitä, etten voi hallita sitä, mitä minulle […]