Curly girl -metodi puolitoista vuotta myöhemmin
Suurimmasta curly girl-boomista on jo puolitoista vuotta. Innostuin curly girl -metodista itsekin, vaikkakin sovelsin sitä melko reippaalla kädellä heti alusta alkaen. Suoraan sanottuna fanaattisimmillaan metodi tuntui todella raskaalta.
Itse tehdyt geelit eivät ole mun juttu, eikä mikään kauneuden hoitotoimenpide saa olla liian hankala tai aikaa vievä. Uskon, että kaikesta kannattaa poimia ne parhaiten itselleen sopivat jutut. Ottaa rusinat pullasta.
Opin curly girl-metodin aikana jälleen pitämään huolta hiuksistani kunnolla. Tavallaan se oli hyvä herätys, jotta huomaisin miten kärsineet ja huonokuntoiset hiukseni olivat. Jatkuva suoristaminen ja vaalentaminen olivat tehneet hiuksistani surullisen muiston siitä mitä ne joskus ovat olleet. Tietenkään hiukset eivät näyttäneet hyvältä pesun jälkeen, eikä kihara näyttänyt kauniilta, joten ne oli ”pakko” suoristaa.
Parasta cg-metodissa on ollut se, että hiusten suoristuskierre katkesi. En ole koskenut lämpömuotoilutyökaluihin, kihartimiin tai suoristusrautaan kertakaan (vai olisinko kerran?), metodin aloittamisen jälkeen. Se on tehnyt hiuksilleni ihmeitä. Oli täysin turhaa yrittää kasvattaa hiuksia jotka olivat jatkuvasti latvoista pelkkää palanutta hamppua. Nyt kuivaa osiota enää hieman latvoissa.
Olen oppinut läjäpäin uusia keinoja muotoilla hiuksia ilman lämpöä. Näillä ei koskaan saa niin sileää jälkeä kun suoristusraudalla, mutta kun hiukset ovat hyväkuntoiset, ne eivät pörröönny eivätkä kaipaa siloittamista ihan samaan malliin kuin ennen.
Hiustuotteista geeli on pääasiassa jäänyt kaapin hyllylle, en vaan koe sitä omakseni. Shampoot ja hoitoaineet pyrin valitsemaan nykyisin aina hoitavuuden ja kosteuttavuuden mukaan. Näistä on tulossa oma postaus lähiaikoina joissa neljä tuotemerkkiä joita käytän tällä hetkellä.
Olen jotenkin enemmän sinut hiusteni kanssa kuin pitkiin aikoihin. Siis todella pitkiin. Siitä hetkestä kuin näin ensimmäisen kerran The Rachel-hiusmallin Jennifer Anistonin päässä, olen haaveillut suorista hiuksista. Nyt kuitenkin olen todennut että oma, loiva kiharani (pörröineen kaikkineen) ehkä kuitenkin sopii minulle parhaiten. Ja onhan se ihanaa säästää aikaa, joka ennen meni hiusten suoristamiseen…siinä nimittäin vierähti tovi jos toinen.
Jos haluat lukea lisää hiusjuttuja, tsekkaa nämä:
Kesäletti (toimii talvellakin, ja huivit ovat erityisen trendikkäitä just nyt)
Helpot kesäkampaukset (myös syksyllä on kiva päästä helpolla kampausten suhteen)