Tänä vuonna olen kokenut vahvemmin kuin koskaan, että haluan elämäntyylistäni täysin vegaanisen. Olen ollut kasvisyöjä koko elämäni, mutta vegaanius on tuntunut vaikealta.

Olen lähtenyt mukaan vegaanihaasteisiin, ja kokeillut vegaanisia tuotteita, mutta toteutin sitä väärällä tavalla. Olin ehdoton, söin liikaa vegaanisia eineksiä, enkä todella pohtinut miten löydän uusia tuotteita ja vaihtoehtoja elämäntyyliini.

Rehellisesti sanottuna yhdellä vegaanikokeilujaksollani voin suoranaisesti pahoin, ja kehoni tuntui olevan ihan turvoksissa koko ajan. Eipä ne vegaanieinekset ole yhtään sen terveellisempiä kuin muutkaan, liikaa suolaa ja rasvaa, liian vähän oikeaa ravintoa.

Nyt lähdin toteuttamaan vegaaniuutta eri tavalla. En ole yhtä ehdoton kun aikaisemmin, ja teen rohkeasti uudenlaisilla tavoilla omia lempiruokiani. Cheddarjuustokastike syntyy helposti bataatista ja cashewpähkinöistä, pastan saa maistuvaksi monella eri tapaa, ja hummus paahtoleivän päällisenä on niin hyvää!!

En rehellisesti sanottuna kaipaa juustoa enää, ja oloni on kevyempi.

Arki saa myös hieman jännitystä näistä kokeiluistani, ja on kiva tuntea onnistumisen iloa keittiössä. Viimeksi vegaanisen oemletin parissa.

Löysin reseptin netistä, googlaamalla löytyy monia kivoja vaihtoehtoja.

Ainekset:

2 dl kikhernejauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 suolaa
2 dl vettä
2 tl oliiviöljyä

Sekoita ainekset, ja anna turvota hetken aikaa. Mausta oman maun mukaan. Paista pannulla munakkaan tapaan, kannattaa tarkkailla lämpöä jotta omeletti paistuu kauniin kullankeltaiseksi kummaltakin puolelta.

Täytteeksi sopii raikas salaatti tai vaikka salsa.

Bon apetit!

Tiedättekö sen tunteen kun haluaisi yhtäkkiä muuttaa heti kaiken. Olen hyvin kärsimätön, ja kaipaan nopeasti tuloksia, kaikessa. Jos koen ettei muutosta tai tulosta synny, motivaationi menee helposti miinukselle. Se on todella huono piirre, ja olen opetellut siitä pois.

Kai sitä voi kutsua aikuiseksi kasvamiseksi, tai iän mukanaan tuomaksi viisaudeksi, mutta olen tajunnut, että kärsivällisyys on ominaisuus, jota kannattaa kehittää.

Tämän myötä olen oppinut myös sen, että todelliset muutokset, pysyvät muutokset, tapahtuvat yksityiskohtia muuttamalla. Pienistä teoista syntyy suuri kokonaisuus.

Olen keskittynyt yksittäisiin valintoihin. Halusin esimerkiksi muokata ruokavaliotani itselleni fiksumpaan suuntaan. Söin aivan liikaa sokeria. Halusin myös keskittyä vegaanisempaan ruokavalioon. Ennen olisin tehnyt aivan älyttömän rytäkän, ja aloittanut ehdottoman linjan, jota olisin sitten sinnitellyt. Nyt päätin, että aina kun minulla on mahdollisuus syödä vegaanisti, teen sen. Ja nykypäivänähän niitä mahdollisuuksia riittää! Sokerin kanssa sovin, että näemme toisiamme vähemmän. Saan ottaa jotain pientä hyvää vaikka päivittäin, mutta en kuten ennen. Tämä tuntuu helpolta, ja onnistuneelta ratkaisulta.

Tämä oli helppo konkreettinen esimerkki, mutta on muunkinlaisia tilanteita, joissa näitä pieniä asioita voi valita, muuttaakseen kokonaiskuvaa. Kun tiedostaa asiat, joiden haluaa olevan toisin, voi alkaa tietoisesti tekemään valintoja, jotka ohjaavat haluttuun lopputulokseen.

Kun alat tehdä pieniä muutoksia, huomaat vuoden päästä, että niistä pienistä arjen valinnoista on syntynyt suuria muutoksia.