Saako moraalista puhua?
Tätä mietin tänään: saako moraalista, oikeasta ja väärästä, puhua ja kirjoittaa?
Saako kirjoittaa blogiin, että on oikein tehdä näin tai oikein olla tekemättä noin tai että meillä on vastuu tehdä oikein?
Nimittäin just siitä haluaisin kirjoittaa. Pyörittelen päässäni jämäköitä mielipiteitä ja tiukkoja ajatuksia vastuusta ja oikeudesta ja sitten alkaa tuntua vähän nololta: eihän näin voi sanoa, tämähän kuulostaa ikävältä, en mää halua olla ikävä ihminen, en mää halua kuulostaa siltä, että vaadin keneltäkään yhtään mitään.
Tiedän, että esimerkiksi ekologista elämäntyyliä tai globaalia vastuuta on vähän hankala kaupata ihmisille sillä, että niin kuuluu tehdä, koska se on oikein. Tehokkaampaa kai olisi, jos ympäristöystävällisyys tai globaali vastuunkanto saataisiin hyödyttämään sitä vastuunkantajaa.
Ja kuitenkin: itselleni myyn nämä jutut just sillä, että niin kuuluu tehdä, koska se on oikein.
Olen esimerkiksi vakaasti sitä mieltä, että heikommassa asemassa olevien ihmisten auttaminen ei ole ylevien tyyppien vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä vaan ihan jokaisen velvollisuus (ja olen syvästi järkyttynyt aina, kun tajuan, että joku toinen saattaa olla tästä eri mieltä). Ympäristöasioissakin kannatan pohjimmiltani aika vankkaa henkilökohtaista vastuuta, siis siitä, että vaikka en saisi ekoilusta ja hippeilystä mitään henkilökohtaista hyötyä, eikä ilmastonmuutos oikeastaan edes uhkaisi omia kantapäitäni, minun pitäisi silti pyrkiä tekemään parhaani. Ihan vaan koska se on tylsästi oikein muita ihmisiä ja oikeastaan koko maapalloa kohtaan.
Mutta olenko sitten todella tylsä tyyppi, tai mikä pahempaa, vähän tekopyhä? Ja saako vaatia, kun ei itsekään pysty kuin ihan vähään eikä aina edes siihen?
Enpä tiedä.
Mutta aion kuitenkin edelleen puhua ja kirjoittaa oikeasta ja väärästä, koska oikein muutenkaan en osaa näitä juttuja katsoa. Toki oikea ja väärä ovat moniulotteisia, ehkä muuttuviakin, hankalia juttuja, maailma on hyvin iso yhden ihmisen vastuunkantoon mahtuvaksi, ja kaikenlainen vaatiminen kannattaa aloittaa itsestään. Silti uskon vastuuseen, siihen että omassa pienessä mittakaavassani minun pitäisi pyrkiä tekemään oikein.
Sori tyypit! Pitää yrittää toimia oikein, vaikka ei yleensä pystyisikään siihen ja päätyisi kuulostamaan naiivilta höpsöltä.
Kuvassa runonlaulaja paistattelee päivää Joensuussa ja ilmeestä päätellen pohtii oikeaa ja väärää.
