Se alkoi kuitenkin. Pienen matka taivaskotiin. ❤ Vaikka minä toivoin niin. Vaikka Mies toivoi niin. Viimeiseen saakka uskottiin. Koko päivän ajatuksissa kävi hipukainen toivoa: entä jos ja jospa sittenkin.  Iltapäivällä alkoi kipu. Se tuntui siltä, kuin ajatuskin Pienestä olisi revitty väkisin minusta irti. Pienintä murua myöten. Kipu sai kyyneleet virtaamaan ja salpasi henkeä. Sairaalassa odotettiin […]

Ihan alkuun: kiitos! <3 Kiitos kanssatoivomisesta ja kanssaelämisestä. Se on tuntunut hyvälle. Se on ollut käsittämättömän vahva valonsäde kaiken usvan keskellä.  Ultrassa ei näkynyt mitään. Paitsi kohdun limakalvo, joka on kuulemma paksu. Kävin päivystyksellisesti verikokeissa, äsken soittivat tuloksen. Hcg oli 195. Se on ihan liian matala ollakseen viikolla 6+. Vaihtoehtoja on nyt muutama: raskaus on […]

Tiputtelua on ollut muutaman päivän.  Eilen neuvolassa terkkari lohdutti, että ei se vielä tarkoita mitään pahaa. Nyt aamulla vuotoa on enemmän kuin eilen. Ei vieläkään rajua, mutta enemmän.  Ja sieltä se hiipii. Pelko. Että jotain on mennyt vikaan.  En halua päästää irti toivosta!  Huomenna aamulla ultraavat naistentautien polilla. Huomenna.  Tänään en mene töihin. En pysty.  […]

Merkkipäivä. Tänään tuli täyteen 6+0. Menetykset ovat tehneet tehtävänsä. Jokaisella vessareissulla esiin hiipii pelko, että jotain menee vikaan. On kuin olisi saatava pakosti nähdä, että ei ole mitään hätää. Pitää saada kokea riittävästi toisenlaisia kokemuksia, että ajatukset muuttuvat. Tänään päätin myös olla onnellinen juuri tästä hetkestä. En tiedä, mitä huomenna tapahtuu. En tiedä, miten tässä […]

Raskaana.  Olen tehnyt viisi raskaustestiä, koska on ollut vaikea uskoa. Sama tulos. ❤ Raskaana kahdeksatta kertaa.  Ainoa toive on se, että pieni pysyy kyydissä.  Että saisimme hänet syliin asti.  Että kaikki menisi hyvin. En uskonut, että tämä päivä tulisi. Tuli se. Sydänjuuria myöten nöyrästi kiitollinen. Niin kiitollinen, että sanat loppuvat. Ja kyyneleet kihahtavat silmiin. Sielussa […]

Kaksi viivaa.  Minulla.  !!!!!!! Kaksi.  Itkettää. 

Ajoin aamulla käräjäoikeuteen. Harkinta-aika on ohi. Ex-puolisoni kanssa viestittely johti siihen lopputulokseen, että minä allekirjoitin hakemuksen yksin.  Auto parkkiin, läpi turvatarkastuksen kansilaan. Nimi paperiin, paperi käräjäoikeuden sihteerille ja turvatarkastuksen kautta ulos. Ulkona tuntui siltä, että ei tule ilmaa. Että henki ei kulje. Minusta tuntui yhtä väsyneeltä kuin harmaasta, pilvisestä säästä. Tuntui siltä, että sydän oli […]

Viimeisen kahden vuoden aikana paino on pudonnut. Viimeisen puolen vuoden aikana reilusti. Keväällä siihen vaikutti ero. Kesällä Kumppanin kanssa tehdyt metsäretket ja saaristoreitit sekä uuden asuinalueen haltuunotto. Nyt syksyllä koiruutta on ollut ilo lenkittää kolmesti päivässä.  Ja niin vaan on käynyt, että kaikki aikaisemmat housut ovat liian isoja ja takit roikkuvat.  Peilistä katsoo yli 20 […]

En katsonut eilen A2-iltaa. En yksinkertaisesti voinut. Vitutti ja itketti. Aihe tulee liian lähelle, se iskee ilmat palleasta pihalle ja saa välillä huutamaan kivusta. Sydämen kivusta. Ja sitten se leimahtaa. Viha. Kiukku. Katkeruus. Siitä, että jos minua olisi kuunneltu, meillä voisi olla kuusi Pientä.  Keskenmenneitä unelmia. Syntymättömiä kansalaisia. Kuusi. Tästä kohdusta.  Mikä sitten meni vikaan? […]

Mistä sen tietää, että onko se rakkautta? Tietääkö sen siitä, että aamulla herätessä vieressä näkyvä Kumppani saa sydämen hypähtämään ilosta ja nostaa hymyn unenpöpperöisille kasvoille? Tai siitä, että aamulla lenkitetään Koiraa aamuviideltä yhdessä ja unihiekan karistessa silmistä käsi etsiytyy käteen kummaltakin? Tietääkö sen siitä, että päivän aikana puhelimeen tullut viesti naurattaa vielä silmät kyyneliin vessatauollakin […]