Currently (alkukesän parhaita)

Yritän välttää itseni toistamista, mutta, ihan oikeasti, kuinka vuosi voi olla kohta puolivälissä?! Ja kuinka taas voi olla kesäkuu? (Ja toisaalta, miten vuosi voi tuntua yhtä aikaa niin uskomattoman pitkältä ja lyhyeltä?)

No, ajankulun ihmettely sikseen. Toukokuu on ollut surun ja työntäytteinen kuukausi, enkä oikeastaan ole tehnyt mitään sen erikoisempia ”löytöjä” (yhden erinomaisen fyysisen löydön tosin tein – löysin yhdestä antikvariaatista Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjan. Suosittelen lämmöllä Kaurinkosken teoksia – ne ovat Pietari-oppaiden parhaimmistoa. Oikeastaan ylivoimaisesti parhaita Pietarista kertovia teoksia, joita olen lukenut suomeksi.)

Juuri totesin, etten ole tehnyt sen suurempia löytöjä, mutta lehdissä on kyllä ollut stimuloivia tekstejä:

Hesarissa oli sunnuntaina (26.5.) todella mielenkiintoinen artikkeli jugendtyylistä Helsingissä. Jutussa haastateltiin Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin tutkija Petteri Kulmalaa. Helsingin kaupunginmuseo muuten julkaisee Helsingin jugend -arkkitehtuurioppaan kesäkuun alussa. Kirja voisi olla mainio lahja monelle meistä (vink vink).

Toinen artikkeli, joka erityisesti kiinnitti huomioni liittyi kultajuhliin ja Havis Amandaan. Patsaan hauraan kunnon ja toisaalta julkisen taiteen roolin (se paljon puhuttu sitoutus, engl. engagement) välillä sijaitseva ristiriita. (Ja nyt kultajuhlista puhuttaessa tulee mieleen myös eräs merkittävämpi ristiriita: viimaan ja sateeseen jaksettiin lähteä keskiyöllä, mutta EU-vaaleissa äänestäminen oli ”vaikeaa”.)

Kolmas erinomainen HS-juttu (anteeksi HS-keskeisyys, kyseessä on ainoa suomenkielinen sanomalehti, jota luen) oli Susanna Vennon haastattelu, joka oli aivan uskomattoman inspiroiva! Olen lukenut sen nyt useampaan otteeseen ja vieläkin hymyilyttää.

Levylautasella on ollut lähinnä LalehiaMashrou’ Leilaa (todella suosittu libanonilainen yhtye, suosittelen kuuntelemaan mikäli bändi ei ole tuttu), Wafiaa (Wafian ja Louis the Childin Better Not on upea biisi!) ja Salem Al Fakiria.

Olen myös aloittanut juoksuharrastuksen on/offailun jälkeen uudestaan ja täytyy sanoa, että aika hapokasta on…mutta kenties fiilis tästä paranee.(Juoksun jälkeen fiilis on luonnollisesti erinomainen, mutta ai apua kuinka hankalaa ja tahmeaa lenkille lähteminen on.)

Lue myös:

Currently (kuinka taas voi olla toukokuu?)

Currently (maastohiihtoihastus ja taidemaailman juoruja)

Currently (oi tammikuu)

kulttuuri ajattelin-tanaan leffat-ja-sarjat

Suomen kauneimpia keskiaikaisia kivikirkkoja

Viime aikoina olen miettinyt, että miksi aina ulkomailla jaksan olla kiinnostunut melkein kaikesta, mutta Suomessa en oikeastaan. Tämän toivonkin nyt muuttuvan: miksen matkustaisi, kirjoittaisi ja tutkisi* myös suomalaista kulttuuria ja historiaa? Eikö sitä paitsi olisi loogisempaa ensin tuntea oman maansa historia ja kulttuuri ja vasta sitten siirtyä muihin maihin?

Suomesta inspiroituneena päätinkin konseptoida uuden juttusarjan, jossa keskitytään suomalaisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin: arkkitehtuuriin, taiteeseen, kulttuuriin ja muihin mielenkiintoisiin, kotimaisiin juttuihin.

Sarjan ensimmäisessä osiossa syvennyn suomalaisiin kirkkoihin aloittaen keskiaikaisista kivikirkoista.

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkon rakentaminen alkoi vuonna 1286 ja vuonna 1300 kirkko vihittiin tuomiokirkoksi. Kirkko ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan siinä näkyvät eri aikakausien ja restaurointien vaikutukset. Turun palo vuonna 1827 tuhosi kirkon tornin ja lisätilat miltei kokonaan. Engel osallistui kirkon restaurointiin ja suunnitteli kirkon nykyisen uusgoottilaisen tornin huipun.

Kirkossa kannattaa huomioida keskilaivan 25 metrin korkeuteen kohoavat tähtiholvit, jotka muurasi muurari Petrus vuonna 1466.

Turun Pyhän Maarian kirkko

Turun Pyhän Maarian keskiaikainen harmaakivikirkko rakennettiin 1300-luvulla. Kirkko on suorakaiteinen pitkäkirkko, jonka pohjoissivulla sijaitsee varhaisempaan puukirkkoon liittynyt, 1200-luvulla rakennettu ja ristiholvattu kivisakaristo.

Kannattaa kiinnittää huomiota kirkon katossa ja holvissa näkyviin keskiaikaisiin kalkkimaalauksiin ja kirkkosalin ja kuorin rajalla kohoavaan nelimetriseen krusifiksiin, joka on tiettävästi 1300-luvun ja 1400-luvun taitteesta.

Hammarlandin kirkko

Ahvenanmaalla sijaitseva Hammarlandin kirkon vanhin osa, suorakaiteinen runkohuone, valmistui jo 1260-luvulla. 1300-luvun alussa runkohuoneeseen liitettiin länsitorni, joka sijaitsee poikkeuksellisesti runkohuoneen eteläsivun lounaiskulmassa.

Kirkossa erityisen kiinnostavaa on sen romaanistyylinen ulkonäkö. Kirkon 1460-luvulla rakennetun romaanisperinteisen kuorin koristelut, jotka kuvaavat Paratiisin lehtimajaa köynnöksineen, ovat myös upeat. Kirkon pohjoisseinään on maalattu muusta erillään apostoli Juudas Taddeus, joka pitää kädessään ristiä ja lausuu osansa Apostolisesta uskontunnustuksesta.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Diakoni Laurentiuksen muistolle pyhitetty keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko on yksi Suomen suurimmista harmaakivikirkoista. Kirkon uskotaan valmistuneen aikaisintaan 1480-luvulla piispa Konrad Bitzin aikana. Kirkko on torniton, suorakaiteinen pitkäkirkko, johon pohjoissivulla liittyy sakaristo ja etelässä asehuone.

Kirkon parasta antia ovat piispa Arvid Kurjen aikana 1500-luvulla maalatut , laajat kalkkimaalaussarjat, jotka kuvaavat Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumien lisäksi mm. pyhimyksiä ja Neitsyt Maria -legendan vaiheita.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Hämeen vanhin kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1472-1490 aikana. Hattulan kirkko on yksi Suomen merkittävimpiä täysgotiikan rakennuksia.

Kirkko on kuuluisa 1500-luvun alun aikaisista al secco -maalauksistaan, jotka lahjoitti Hämeen linnan päällikkö ritari Åke Jöransson Tott yhdessä puolisonsa Märta Bengtsdotter Ulvin kanssa. Kirkossa on myös upea triumfikrusifiksi, joka on veistetty 1300-luvun alkupuolella.

Muita upeita keskiaikaisia kivikirkkoja ovat esimerkiksi Taivassalon kirkko, Tyrvään kirkko, Rymättylän pyhän Jaakobin kirkko ja Finströmin kirkko.

*en nyt puhu akateemisesta, tieteellisestä tutkimuksesta vaan pikemmin kirjojen selailusta ja ”kevyestä” ajattelusta.

__

Volker von Bonin, Museoviraston kuvakokoelma, historian kuvakokoelma.

Marja-Terttu Knapas, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.

Marja-Terttu Knapas, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.

Anne Mäkinen, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.

Fredrik Georg Runeberg, Museoviraston kuvakokoelma, historian kuvakokoelma.

kulttuuri suosittelen matkat