Gnoccheja tomaattikastikkeessa

Muistelin, että gnocchien teko olisi ollut jotenkin kovin vaivalloista ja työlästä. Eipä ollut.

dsc_7380.jpg

Alunperin idea oli syödä gnocchit salviavoin kanssa, mutta kasvihuoneen syystyhjennyksessä vastaan tuli niin paljon vielä hieman vihertäviä* ja kypsiä  tomaatteja, että päätimme pyöräyttää tuoretomaattikastikkeen.

dsc_2435.jpg

*Kivistö on tietoinen vihreiden tomaattien lievästä myrkyllisyydestä. Siksipä emme uskaltaudu suosittelemaan kenellekään käyttöä, vaikka hyvää kastiketta värikombolla tuli eikä yhtään vatsavaivaa saatu.

Gnocchit

Tästä määrästä pakastimme raakana puolet, puolet meni tomaattikastikkeen kanssa kolmeen nälkäiseen kitaan.

1 kg jauhoista perunaa (esim. rosamunda, me kaivoimme omia kesän jämiä kellaristamme)
2 keltuaista
200 g durumvehnäjauhoja
suolaa

Keitä perunat suolatussa vedessä kuorineen  kypsiksi. Kuori kuumat perunat (pirullista hommaa, sano). Purista perunalumiraudan läpi tai soseuta esim. sähkövatkaimella. Anna jäähtyä hiukan, jotta keltuaiset eivät pääse kypsymään. Sen jälkeen sekoita puuhaarukalla tai käsin joukkoon keltuiaiset, suola ja jauhot. Älä intoudu vaivaamaan enempää kuin tarpeen: vain sen verran että taikina on tasaista.

Jaa taikina pienempiin osiin ja pyörittele jauhotulla alustalla pötköiksi. Leikkaa tasakokoisiksi paloiksi ja tee haarukalla pintaan vaot tai paina sormin keskelle kuoppa.

Keitä iso kattilallinen vettä ja lisää suola, kun vesi kiehuu. Lisää gnocchit ja poimi pois, kun ne nousevat pintaan.

dsc_7383.jpg

Tomaattikastike

3 isoa kourallista kirsikkatomaatteja (Veikkaisin noin 1,5 rasiallista)
iso keltasipuli
2 valkosipulin kynttä
pieni oksa sitruunatimjamia
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

Pilko sipulit ja kuullota ne läpikuultaviksi. Lisää pannulle halkaistut tomaatit ja timjami. Kuullottele, kunnes tomaatit ovat pehmeitä ja hajoavat kuoristaan. Lisää tarvittaessa hiukan gnochhien keittovettä, jos sipulit meinaavat ruskistua tai kastike vaikuttaa jäykältä. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kuuman kastikkeen joukkoon juuri vedestä nostetut gnocchit varovasti käännellen. Laita tarjolle parmesaanin kanssa.

dsc_2444.jpg

 

Kommentit (11)
  1. Kiitos seikkaperäisistä parannusehdotuksista, luulen että rohkenen kokeilla uudestaan!

  2. Voi yäk. Epäonnistuneet gnocchit ovat kyllä a) rumia ja b) kamalia suussa. Luulen että erissä keittämättömyys ei ole ollut epäonnistumisen syynä. Tunnustan nimittäin, etten jaksanut kauheasti näitä erissä keitellä, kun oli niin kova nälkä, vaikka tiesin että pitäisi. Jos se olisi syypää, tämä ohje ei olisi täällä.

    En ole koskaan kokeillut tavallisilla jauhoilla, mutta olen kyllä nähnyt, että sitäkin ohjeissa käytetään. En osaa siis varmaksi sanoa, mutta durumissa on kyllä kovempi ja ”lyhyempi” sitko (vähemmän venyvä kuin tavallisessa). Siinä saattaa olla osasyyllinen. Toinen saattaa olla keltuaiset: niitä on niin kovin monta kokoa. Omani olivat sellaista kultaista keskitietä, mutta jos munat ja sitä myötä keltuaiset ovat olleet kovin pienet, niitä olisi ehkä pitänyt laittaa yksi lisää. Joku jossain kirjoittikin, että munien määrä pitäisi esittää grammoissa ei kappaleissa, kun niillä on usein kovin iso osa esim. leipomusten onnistumisessa.

    Pottulajike on aika oleellinen, ja tietysti jos potut ovat päässeet halkeamaan ja vetistymään, nestettä on saattanut olla vähän liikaa tuon jauhomäärän sitoa. Kokeile seuraavaksi durumilla ja ylimääräisellä keltuaisella! Jos siis jaksat ryhtyä hommaan uudelleen..

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *