Vispipuuron juhlavaatteet
Ostin taannoin kaupungissa hätäpäissäni kaupasta rasiallisen tuoretta marja-aroniaa mustaherukan sijaan aamiaista varten. Marja-aronian maku tuoreena ei ole oikein mun juttuni, joten pamautin paketin pakkaseen odottamaan jotain järkevää käyttöä ja söin aamiaiseni marjatta. Omenamintusta löysin idean. Vispipuuro! Tuo lapsuuden suurin herkku.
Puuro päätti hieman juhlavamman illallisen, niinpä se sai tällä kertaa juhlavaatteet. Tarjolle maidon sijaan löysäksi vatkattua kermaa ja lisämakeudeksi sokerin sijaan marenkeja murusina. Marja-aronian lisäksi keitin puuroon Kivistön omia mustaherukoita ja lisäsin ripauksen vaniljajauhetta pyöreydeksi.
Vispipuuro marja-aroniasta ja mustaherukasta
1 l vettä
2,5 dl marja-aroniaa
2,5 dl mustaherukkaa
1 dl sokeria
ripaus suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta tai 1 tl vaniljasokeria
1,5 dl mannasuurimoita
Keitä marjoja litrassa vettä noin 20 minuuttia. Siivilöi sen jällkeen mehu kulhoon ja hiero siivilän läpi mukaan marjasose. Sekoita joukkoon vanilja, sokeri ja suola ja kaada takaisin kattilaan. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja vispaa joukkoon mannaryynit. Keittele puuro kypsäksi, noin 5-10 minuuttia. Anna puuron jäähtyä peitettynä, ja vispaa se kylmänä kuohkeaksi sähkövatkaimella.
Marengit
3 kananmunan valkuaista
½ tl sitruunan mehua
2 dl sokeria
Vatkaa huoneenlämpöiset valkuaiset, sitruunamehu ja sokerit kovaksi vaahdoksi puhtaassa ja kuivassa kulhossa. (Otin hieman löysin rantein ja sinnepäin näiden tekemisen ja skippasin kaikki vähitellen lisäämiset. Ei haitannut vaahtoutumista vähääkään, olisiko ehkä hiukan kauemmin mennyt. Lisäile siis halutessasi sokeri vähitellen ja sitruunamehu vatkauksen loppuvaiheessa). Pursota haluamasi kokoisia marenkeja leivinpaperin päälle uunipellille. Kypsennä 100-asteisessa uunissa 60 minuuttia, alenna lämpötila 50 asteeseen ja kypsennä toiset 60 minuuttia. Sammuta uuni, raota luukkua ja anna marenkien kuivua uunissa yön yli tai kunnes marengit ovat keveitä ja kuivia. Säilytä peltirasiassa huoneenlämmössä.
En muistanutkaan kuinka yksinkertaista näiden tekeminen on. Valkuaisia tuppaa aina jäämään yli keittiössä, taidanpa siis jatkossa tehdä näitä makeahampaan varalle kaappiin..
Riikka: en usko että se 50 astetta niin tarkkaa olisi. Vaikka sokerileipurit saattavat tietysti olla eri mieltä. Olen nähnyt reseptejä, joissa noita kuivataan ensin jopa 120 asteessa ja sitten uuni kokonaan pois päältä.
Seuraavasta valkuaissatsista ajattelin tehdä isoja suklaaraitaisia marenkeja, jotka jäävät sisältä sitkeiksi. Glorian R&V:ssä oli joskus vuosia sitten hyvä ohje..
Musta tuntuu, että valkuaisia saa heittää yhtenään roskikseen (silleen, että ensin niitä on toista viikkoa seisotettu jääkaapissa…) Ensi kerralla voisin kunnostautua ja tehdä vaikka marenkeja. (Vaikka en ole ihan varma saako meidän uunin lämpötilaa 50-asteiseksi, höh.)
Riikka/Vatsasekaisin Kilinkolin