Suosituksia omasta hyllystä: Runoja sekä kieli- ja kirjallisuustiedettä

Nyt kun kotimaisen sekä ulkomaisen kirjallisuuden hyllyt on järjestelty, kirjahyllynjärjestelyohjeet annettu ja muidenkin kirjahyllyihin kurkittu, ajattelin suositella kuvien avulla runo- sekä kieli- ja kirjallisuustiedeopuksia omasta hyllystäni. Olkaa hyvä! Toivottavasti kuvista saa selvän. Lisäkysymyksiä kuvissa näkyvistä ja muistakin aihepiirin teoksista saa kernaasti esittää. Ja suosituksiakin tietysti!

 

 

Runohyllyssäni on Risto Rasaa monena versiona jo siksi, että vanhat runokirjat, tai pikemminkin -vihkoset, ihastuttavat minua esineinä.

 

Suosittelen (kaltaiselleni) hapuilevalle runonlukijalle kokoomateoksia, niistä pääsee hyvin alkuun. Imagistien runoutta / Älä puhu nyt enää -teos sai minut ymmärtämään, että taidan olla imagisti. Hieman oikoen voidaan sanoa, että imagisteille riittää, kunhan runo esittää kuvan, eikä runoa tarvitse analysoida puhki. Kannatetaan!

 

 

Runojen vierellä viihtyy myös Kalevala-aiheisten teosten kokoelmani.

 

Kieli- ja kirjallisuustiedepuolelta suosittelen erityisesti Café Voltaire- sekä Miten kirjani ovat syntyneet -sarjoja. Molemmista saa huimasti tietoa kirjoista ja kirjailijoista. Café Voltairen esseissä kiehtoo kirjoittajien omakohtainen – mutta kuitenkin esseestä toiseen hyvin vaihteleva – näkökulma, Miten kirjani ovat syntyneet? -teoksissa tietenkin se, että kirjailijat pääsevät niissä itse ääneen. (Mutta mistä saisi sarjan nelososan, se puuttuu minulta yhä!)

 

 

Johanna Vehkoon Painokoneet seis ei ole varsinaisesti kielitiedettä, mutta journalismin murroksesta kertova teos on erittäin mielenkiintoinen – suosittelen sitä aivan kaikille! Viime vuosina on ilmestynyt monia kätevän oloisia kotimaisia kirjoittamisen oppaita, kuten Sata sivua sekä Kirjoittajakalenteri.

Fiilistelyyn sopivat erilaiset ”kirjakirjat”, kuten kirja, jossa neuvotaan kirjataiteen tekoon.

 

Mitä sinun hyllystäsi löytyy näiden kirjaluokkien kohdalta?