Suosituksia omasta hyllystä: Runoja sekä kieli- ja kirjallisuustiedettä

runot2.jpg

Nyt kun kotimaisen sekä ulkomaisen kirjallisuuden hyllyt on järjestelty, kirjahyllynjärjestelyohjeet annettu ja muidenkin kirjahyllyihin kurkittu, ajattelin suositella kuvien avulla runo- sekä kieli- ja kirjallisuustiedeopuksia omasta hyllystäni. Olkaa hyvä! Toivottavasti kuvista saa selvän. Lisäkysymyksiä kuvissa näkyvistä ja muistakin aihepiirin teoksista saa kernaasti esittää. Ja suosituksiakin tietysti!

 

 

runot3.jpg

Runohyllyssäni on Risto Rasaa monena versiona jo siksi, että vanhat runokirjat, tai pikemminkin -vihkoset, ihastuttavat minua esineinä.

runot7.jpg

 

Suosittelen (kaltaiselleni) hapuilevalle runonlukijalle kokoomateoksia, niistä pääsee hyvin alkuun. Imagistien runoutta / Älä puhu nyt enää -teos sai minut ymmärtämään, että taidan olla imagisti. Hieman oikoen voidaan sanoa, että imagisteille riittää, kunhan runo esittää kuvan, eikä runoa tarvitse analysoida puhki. Kannatetaan!

 

runot8.jpg

 

Runojen vierellä viihtyy myös Kalevala-aiheisten teosten kokoelmani.

 

runot1.jpg

Kieli- ja kirjallisuustiedepuolelta suosittelen erityisesti Café Voltaire- sekä Miten kirjani ovat syntyneet -sarjoja. Molemmista saa huimasti tietoa kirjoista ja kirjailijoista. Café Voltairen esseissä kiehtoo kirjoittajien omakohtainen – mutta kuitenkin esseestä toiseen hyvin vaihteleva – näkökulma, Miten kirjani ovat syntyneet? -teoksissa tietenkin se, että kirjailijat pääsevät niissä itse ääneen. (Mutta mistä saisi sarjan nelososan, se puuttuu minulta yhä!)

 

runot5.jpg

 

Johanna Vehkoon Painokoneet seis ei ole varsinaisesti kielitiedettä, mutta journalismin murroksesta kertova teos on erittäin mielenkiintoinen – suosittelen sitä aivan kaikille! Viime vuosina on ilmestynyt monia kätevän oloisia kotimaisia kirjoittamisen oppaita, kuten Sata sivua sekä Kirjoittajakalenteri.

runot6.jpg

Fiilistelyyn sopivat erilaiset ”kirjakirjat”, kuten kirja, jossa neuvotaan kirjataiteen tekoon.

runot4.jpg

 

Mitä sinun hyllystäsi löytyy näiden kirjaluokkien kohdalta?

Kommentit (9)
  1. Kiitos vastauksestasi! Voisin seuraavalla kirjastoreissulla lainata tuon Perhonen ylittää tien -teoksen, sillä luin postauksesi aiheesta ja ne siteeraamasi Kilven runot olivat aivan ihastuttavia! Saattaakin olla, että ihastun runoihin niin, että haluan niitä omaankin hyllyyni enkä vain lainaksi.

    En ole hyvä suosittelemaan runoutta, koska tiedän siitä loppujen lopuksi niin vähän, mutta itseäni on aina miellyttänyt E.E. Cummingsin (1894 – 1962) persoonallinen tyyli sekä Margaret Atwoodin runot (pidän itse asiassa paljon enemmän Atwoodin runoista kuin kirjoista). 

    W. H. Auden on kirjoittanut yhden lempirunoistani, Song: ”Stop all the clocks”. 

    Pidän myös Rudyard Kiplingin mahtipontisesta If-runosta sekä W.S. Gilbertin A Nightmare -runosta, jota on hauska lukea ääneen, sillä siinä on (vähän epätrendikkäästi) piristävät loppusoinnut.

    Jos törmäät jossain antikvariaatissa kokoelmateokseen Best-Loved Poems, toim. Neil Philip (2000), se voisi olla hyvä ostos, sillä se esittelee monipuolisesti englanninkielistä runoutta Shakespearesta mainitsemaani E.E. Cummingsiin.

    1. Oi, kiitos vastauksesta sinulle, Kahvittelija! Pistän ehdottomasti Best-Loved Poemsin korvan taakse – Atwoodin runoudesta puhumattakaan! Minulle on muuten kehuttu myös Raymond Carverin runoja.

      Minäkin pidän loppusoinnuista, ja aionkin nyt googlata nuo lempirunosi. 🙂 Ja tosiaan suosittelen lämpimästi tuota Kilven kokoelmaa. Olen palannut siihen jo monta kertaa sitten ensimmäisen lukemiskerran ja tiedän, että tulen palaamaankin niin ilossa kuin surussa ja vain pelkästä lukemisen ilosta – suuresta, aidosta ilosta.

       

      1. Tulin vain vielä huikkaamaan, että tänään, kesäloman ensimmäisenä ohjelmattomana päivänä, helteestä raukeana, tuli juuri sellainen olo, että haluan lukea Kilpeä ja Perhonen ylittää tien -teosta juuri nyt. Kirjani on täynnä post it -lappuja, joilla olen merkinnyt edellisellä lukemiskerralla tärkeiltä tuntuneet kohdat. Harmi, etten muista, milloin tuo lukemiskerta oli, sillä nyt huomaan, että tällä kertaa minua puhuttelevat osin eri runot. Antoisa, monipuolinen teos siis!

  2. Ihanan inspiroivia kirjahyllykuvia!

    Mun hyllyssä on enemmän englannin- kuin suomenkielistä runoutta, mutta olen huomannut tässä viime vuoden aikana jonkinlaisen kaipuun lueskella oman äidinkieleni runoja. Täytyy siis ruveta kiertämään antikvariaatteja ja kirppareita ja ostaa runokirjoja! Mukava projekti edessä 🙂

    Erityisesti mua kiinnostaisi Eeva Kilven ja Saima Harmajan runot. Osaatko suositella jotain tiettyä teosta, jota lähtisin metsästämään?

    1. Kahvittelija, ja huomenna tulee lisää kirjahyllykuvia, koska en saanutkaan vielä tehtyä kuvapostausta Viron kirjakaupoista, kuten olin suunnitellut tänään tekeväni. 

      Mitä englanninkielistä runoutta suosittelet? Minäkin olen ostanut monet runoteokset antikvariaateista ja ensi antikkakierrokselle ajattelin tehdä oikein muistilistan mukaan: joskus menen kirjapaljoudesta lukkoon, enkä yhtäkkiä osaakaan etsiä antikvariaatissa mitään tiettyä teosta.

      En ole lukenut Saima Harmajaa kuin viime joskus aivan teininä ja lisäksi viime viikonloppuna hieman mökillä. Eeva Kilveltä suosittelen kokoomateosta Perhonen ylittää tien, koska siinä on laajasti Kilven runoutta eri ajoilta ja eri teemoista. Olen kirjoittanut (hehkutellut) kirjasta vanhan blogini puolella, postaus löytyy täältä. Luulen, että palaan tuohon suosikkirunoteokseeni pienen tauon jälkeen vielä tänä kesänä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *