Tag: kirja-arviot

  Tunnistan ja tunnustan muitakin kirjabloggareita tämän kirjan kanssa vaivaneen sisäpiiriongelman. Miten kirjoittaa kirjajablogikirjasta, jonka ovat kirjoittaneet tutut kirjabloggarikollegat, joiden kirjaansa varten tekemään kyselyyn olen itsekin vastannut ja jossa näemmä siteerataan paitsi noita vastauksiani myös blogiani muutamaan otteeseen? Kirjoitan siis sisäpiiristä käsin, mutta yritän esitellä kirjaa niin, että Katja Jalkasen ja Hanna Pudaksen Rivien välissä […]

  Aina kun väitän jotain lukemisestani, tapahtuu päinvastoin. Kun sanoin, etten aio kokeilla lukumaratonia, vietin yön kirjapinon kanssa valvoen (onneksi: se oli niin kivaa, että jo ajatus siitä että en olisi viettänyt kesäyön tai ainakin sen alkua ulkona lukien, harmittaa!). Sanoin myös, etten ole saanut luettua lomalla… se johti tietenkin siihen, etten helteisenä lomanlopetusviikonloppuna muuta […]

  Tiedoksi: tämä on maratonpostaus. Ei niinkään sen takia, että tutustuin yhden illan ja yön aikana moneen kirjaan, vaan pituutensa takia. Kirjoituksessa käsitellyt kirjat ovat: Yasunari Kabata: Palm-of-the-Hand Stories, Eeva Kilpi: Animalia, Margaret Atwood: Eating Fire. Selected Poetry 1965-1995, Margaret Atwood (toim.): Carol Shields – Collected Stories, Reingard M. Nischik (toim.): Margaret Atwood – Works […]

Kuten aamulla lupasin, tässäpä pitkästä aikaa kirja-arvio. Viivi Luikin romaani Seitsemäs rauhan kevät valikoitui mukaani Viron-matkan teemamatkakirjaksi, ja se osoittautui monin tavoin hyväksi valinnaksi. Viivi Luik tunnetaan – tai ainakin minä tunnen – Suomessa lähinnä romaanistaan Varjoteatteri. Moni on kehunut minulle tuota Luikin omaelämäkerrallista teosta, mutta käsittääkseni kirja liikkuu pitkälti muualla kuin Virossa. Seitsemäs rauhan […]

  Kirjoitin jokin aika sitten ristiriitaisesta suhteestani äänikirjoihin. Minulta tuppaa kuunnellessa katoamaan kirjan suurempi juoni, eli kertomuksen kaari, ja huomio keskittyy pikkuseikkoihin. Se on kiinnostavaa ja viehättävääkin, mutta vain silloin, kun kirja on jo ennalta tuttu. Kesäloma-autoiluun varasin mukaan Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan äänikirjana. En ole lukenut tuota suosikkiteosta, mutta koska siltä ei ole voinut välttyä […]

  Olen lukenut kirjan, jossa ei tapahdu mitään, mutta jonka tunnelma oli niin intensiivinen, että venytin työmatkaani saadakseni nauttia kirjasta mahdollisimman monta sivua kerralla. Ensimmäinen (aikuisiän) tutustuminen nobelisti Ernest Hemingwayn tuotantoon oli siis hyvin onnistunut. Halusin lukea juuri kuulun Vanhus ja meri -romaanin, koska siitä(kin) oli paljon keskustelua keväisen Hemingway-arvonnan yhteydessä. Sitten Tupa – Keittiö […]

Sain luettua Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -romaanin. Monien muiden tavoin ostin kirjan heti sen ilmestyttyä viime syksynä, mutta lukeminen siirtyi ja siirtyi. Tuntui, että kirja on niin suuri, että se vaatii sille kunnolla pyhitetyn lukuajan – keskittymisrauhan ja ajattelutilaa. Tuo aika koitti nyt juhannuksena. Olin oikeassa teoksen suuruudessa, ja juuri tuon suuruuden takia haluan […]

  Vaikka lukeminen on minusta ihanaa, en suinkaan valitse (kaikkia) lukemiani kirjoja sillä perusteella, että oletan niiden olevan ihania. Herman Kochin Illallinen päätyi lukemistooni siksi, että ystävä lähetti tekstarin: ”Illallisessa on sujuvaa kerrontaa ja ilkeitä ihmisiä. Haluatko lainata?” Halusin. Vaikka esimerkiksi Gillian Flynnin Kiltin tytön hahmojen julmuus ja kierous tuntuivat minusta etenkin loppua kohden liioitellulta […]

  Lukeminen on kerroksellista. Se on päällimmäisin tunteeni, kun olen lukenut Siri Hustvedtin superbestsellerin Kaikki mitä rakastin juuri toiseen kertaan. Omat ja muiden lukukokemukset, tieto maailmasta, kaikki vaikuttaa lukemiseen, vaikka kuinka pyrkisi tarkastelemaan jokaista lukemaansa teosta objektiivisen viileästi. Paitsi etten minä pyrkinyt. Halusin lukea Kaikki mitä rakastin -romaanin uudelleen juuri siksi, että halusin vertailla lukukertoja […]

  Joskus kohtalo (tai kustantamon tiedottaja) on hyvin ymmärtäväinen. Sanotaan nyt vaikka niin, ettei tämä viikko ole ollut viikoista parhain. Työelämässä on ollut huolia ja poskessa kuumottaa ampiaisen pistämä paukama, noin esimerkiksi. En mitenkään olisi jaksanut viime päivinä puuhata mitään, mutten myöskään katsoa hälisevää televisiota tai edes yrittää paeta oikeaa maailmaa sellaiseen kirjamaailmaan, joka kertoo tästä […]