Mitä odotan syksyltä?
Tajusin juuri, että vaikka nautin kesästä lämmön ja loman takia, syksyllä virkistyn, koska teatterit alkavat mainostaa kulttuuritarjontaansa ja stand up -klubit jälleen pyöriä. Ostan lippuja ja hyrisen innostuksesta. On ihanaa, kun on jotain, mitä odottaa, mutta ihaninta on tietysti nähdä upeita esityksiä ja nauttia tunnelmasta.
Olen muutenkin syksyn lapsi. Rakastan ruskan värejä ja raikasta ilmaa, metsässä ohimennen poimittuja puolukoita, ulkoilun jälkeen lämmittävää teekupillista.
Kulttuurisyksyltä odotan jo monia asioita, joiden tiedän olevan elämyksiä:
- Ismo Leikolan Sanomista-kiertuetta
- Suomen hauskimmat mamut -keikkaa
- Helsingin kaupunginteatterin Rakas Evan Hansen -musikaalia
- Kouvolan teatterin Cabaret– ja Älä pukeudu päivälliselle -esityksiä
- Jyväskylän kaupunginteatterin Evitaa
- Helsingin kirjamessuja.
Näiden lisäksi somen algoritmi syöttää feediini kaikkea mielenkiintoista, kuten esimerkiksi Pokka pitää -näytelmää Tampereella. Kunpa kaikkialle pääsisi!
Kirjasyksyltä odotan:
- Sophie Kinsellan The Burnoutia
- Eva Frantzin Lasta et minulta vie -dekkaria
- Marika Riikosen Yksin, kiitos -teosta
- oman kirjahyllyn lukemattomia
- kirjamessuostoksia (esimerkiksi Pienen runotytön uusi suomennos kiinnostaisi).
Liikuntasyksyn tavoitteena on jatkaa treenaamisen saamista takaisin arkeen. Pääsin hyvään alkuun heinäkuussa, kun pääsin takaisin aiemmin menettämääni crossfit-koukkuun. Koiranpennun tulo vähensi treenien määrää, mutta olen silti saanut crossfittailtua kerran tai pari viikossa. Johonkin kohtaan olisi ihana ujuttaa myös joogaa — ehkä sitä voisi yrittää harrastaa olohuoneen matolla, vaikka pentu pyörisikin ympärillä.
Pennun kanssa liikun päivittäin metsässä: kiipeilemme kivillä ja kallioilla, kuljemme ylä- ja alamäkeen, hypimme puunrunkojen yli. Se on ihanaa, mutta odotan myös sitä, että koira vähän kasvaa ja pääsemme ihan kunnon reippaille lenkeille.
Odotan myös sitä, että saan pidettyä työt paremmin tasapainossa. Pidän nyt kirjaa siitä, kuinka paljon aikaa erityistehtäviin menee. Jos resurssit ylittyvät, jostain on selvästi vähennettävä (tai saatava lisää palkkaa, vaikka arvostankin vapaa-aikaa enemmän kuin rahaa).
Joka tapauksessa fiilis on onnellinen ja odottava — paljon ihania juttuja tulevien kuukausien aikana!
Mitä sinä odotat syksyltä?
Ihania kirja ja kulttuuri odotuksia! Pokka pitää on kiinnostellut täälläkin, harmikseni esitykset on olleet loppuunmyytyjä. Vielä yksi lisäesitys tuli vasta myyntiin ja kesken zoom-palaverin menin klikkailemaan kaksi hyvää paikkaa itselleni, ja tadaa nyt on liput ostettu. Mutta voi mikä ostokrapula siitä syntyikään, kun huomasin että olen haalinut liput melko mahdottomalle päivälle.
P.s. Jos kiinnostaa lähteä seuraksi Pokka pitää- esitykseen, niin ole yhteydessä. Ostin niin huonolle päivälle liput, että seuran puute oli taattua!
Hauskaa, että meitä on sama esitys houkutellut! 😊 En ollutkaan vielä katsonut koko lipputilannetta — onpas Pokka pitää ollut kysytty. Harmillista kyllä, jos liput osuivat huonolle päivälle. Arkipäivälle tai uudenvuodenaattoon kenties?
Pidän syksyssä takkatulesta ja kynttilöistä. Nuo ovat ehkä vähän kliseisiä odotuksen aiheita, mutta olen useampana syksynä saanut itseni kiinni siitä, että odotan myös syyspukeutumista. En oikeastaan ymmärrä miksi, koska kevyt kesäpukeutuminen ei ole minulle lainkaan vastenmielistä. Silti huomaan nytkin odottavani, että voin ilmojen viiletessä laittaa kevyttoppatakin päälle. 😀
Mä taidan tykätä kaikista syksykliseistä. Kynttilöitä on jo poltettu, takkatuli vielä odottaa.
Minussakin on selvästi myös syyspukeutujaa, sillä olen tänä syksynä jo pariin otteeseen laittanut toiveikkaasti kuoritakin päälle mutta joutunut harmikseni riisumaan sen liian kuumana. 😄
Mietin juuri tänään, että tämä alkusyksy on tosi ristiriitaista aikaa. Tavallaan kesä on vielä läsnä, voi pitää lyhythihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja lämpiminä päivinä jopa ottaa aurinkoa. Toisaalta sitten tulee jo haaveiltua niistä syystakeista, laitettua puutarhaa talvikuntoon ja joulusuklaatkin alkavat saapua kauppoihin. 😀
Niinpä, tämä on jotain tällaista siirtymäaikaa. Aamulla palelee ja päivällä pärjää jo lyhythihaisessa. Kivaa, kun kesä jatkuu, mutta sitten toisaalta…