Ruth Reichlin Delicious! on herkullista ruokafiktiota (mukana kakkuresepti)
Ruth Reichl on yhdysvaltalainen kokki, toimittaja ja keittokirjailija, joka vuonna 2014 julkaisi ihastuttavan romaanin nimeltä Delicious! Kirja on täynnä hurmaavaa ruokapuhetta kannesta kanteen, ja se sopii lukijalle, joka rakastaa syömistä, kokkaamista ja leipomista. Mikäli taas suhtautuu sapuskaan pelkkänä polttoaineena, tätä teosta ei kannata lukea, sillä rakkaus ruokaan on kirjan ytimessä.
Päähenkilö Billie on harjoittelijana Delicious!-ruokalehdessä. Hänen työhönsä kuuluu vastata asiakkaille, jotka ovat pettyneet lehden resepteihin. Kun Billie käy soittajien kanssa ohjeita läpi, epäonnistumisen syyksi selviää usein kotikokin oma soveltaminen, kuten kerman korvaaminen maitojauheella. Reseptejä jäljittäessään hän löytää arkistoista vanhoja kirjeitä, jotka 12-vuotias (aika varhaiskypsän oloinen) Lulu on lähettänyt ruokakirjoittaja James Beardille toisen maailmansodan aikana. Billie lumoutuu kirjeistä niin, että alkaa etsiä Lulua, joka saattaa vielä olla elossa…
Tämä on pääjuoni. Lisäksi Billie joutuu käsittelemään suhdettaan siskoonsa Genieen, jonka täydellisyyttä hän on jopa epäterveesti ihaillut, ja toki mukana on myös rakkaustarina. 1940-luvulla kirjoitetuissa kirjeissä puolestaan näkyy sodassa kadonneen isän kaipuu mutta myös mielenkiintoisesti pula-ajan keittiö. Ruokaa on valmistettu muun muassa milkweedistä, joka internetin mukaan kääntyy mesisilkkiyrtiksi. Kasvilla saatiin ateriaan juuston makua.
Ruoka on kirjan keskeinen päähenkilö. Jos ei jaeta sota-ajan ruokavinkkejä, vieraillaan 2000-luvun Manhattanin artesaanipuodeissa ja trendiravintoloissa. Delicious!-lehden reseptejä testataan kymmeniä kertoja, ja ammattilaiskokit hiovat ohjeita milloin paistoajan muuttamisella, milloin mausteripauksella. Näin kirjan sivut kulkevat eteenpäin. Paljon muuta ei tapahdu, eikä se haittaa. Foodien elämä New Yorkissa riittää pitämään kiinnostuksen yllä.
Kirjassa viehättää myös se, että sen luvuilla on nimet. On kiehtovaa kurkistaa, mitä tapahtuu esimerkiksi luvussa Library Ladies tai Cake Sisters. Ihan kaikesta kasvissyöjä ei kuitenkaan hurmaannu: minäkertoja kun pitää lihakauppaa romanttisena treffipaikkana ja raakaa pihviä seksikkäimpänä ruokana.
Lopussa on vielä ihana yllätys: Billien inkiväärikakun resepti, jolla hän lunastaa paikkansa lehden toimituksessa. Totta kai leivoin kakun, mutta kuten Deliciousin valittavat asiakkaat, en minäkään noudattanut reseptiä ihan täysin. Mausteet olisi nimittäin pitänyt itse jauhaa, ja minä laiskana käytin valmiita jauheita. Korvasin myös bourbonin appelsiinimehulla. Ehkä siksi kakku maistui kyllä hyvältä, mutta ei sellaisen ylistyksen arvoiselta kuin kirjassa.
Billien inkiväärikakku
Ainekset (1 annos)
- 1 tl
- mustapippuria
- 1 tl
- neilikkaa
- 1 tl
- kardemummaa
- 1 tl
- kanelia
- 5 dl
- jauhoja
- 1 tl
- leivinjauhetta
- 1 tl
- ruokasoodaa
- 0,5 tl
- suolaa
- 3
- munaa
- 1
- munankeltuainen
- 2,5 dl
- ranskankermaa
- 170 g
- voita (huoneenlämpöistä)
- 2,5 dl
- sokeria
- 0,5 dl
- tuoretta inkivääriä (raastettuna, ja kyllä, todellakin näin paljon)
- 3
- appelsiinin kuoret (raastettuna)
- Kostutus
- 1,25 dl
- bourbonia (tai appelsiinimehua)
- 1,5 rkl
- sokeria
- Kuorrutus
- 1,5 dl
- tomusokeria
- 5 tl
- appelsiinimehua
Tee näin:
Jauha mausteet tai mittaa valmiit jauheet kulhoon. Sekoita kuivat aineet yhteen. Sekoita toisessa kulhossa munat, keltuainen ja ranskankerma. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi. Raasta inkivääri ja appelsiininkuori ja lisää voiseokseen. Sekoita kaikki seokset yhteen. Kaada voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia tai niin pitkään, että testitikkuun ei jää tartu taikinaa (minä paistoin noin 50 min). Anna jäähtyä kymmenisen minuuttia.
Keitä appelsiinimehua ja sokeria pienellä lämmöllä niin, että sokeri sulaa. Kostuta jäähtynyt kakku seoksessa sekä ylä- että alapuolelta.
Sekoita kuorrutuksen ainesosat keskenään ja valuta kakun päälle.
Maaliskuu oli hieman vastentahtoinen lukukuukausi, kun kirjastosta tuli ilmoitus, että kaksi lainakirjaani on varattu toiselle asiakkaalle. Minun pitäisi lukea Hanya Yanagiharan To Paradise (707 sivua) ja V. E. Schwabin The Inivisible Life of Addie LaRue (404 sivua) muutamassa viikossa. Tiesin, että eräpäivä ylittyy reilusti ja joudun maksamaan myöhästymismaksuja, mutta en halunnut alkaa kuljetella oikeasti kiinnostavia kirjoja edestakaisin, kun kumpikaan romaani ei edes ollut tarjolla BookBeatissa.