Lukeminen trendaa

Olen ilokseni huomannut, että kirjat ja kirjapuhe ovat alkaneet taas näkyä ja kuulua.

Jossain vaiheessa (ja toki edelleenkin ihan syystä) oltiin huolissaan siitä, että lukemisen suosio on romahtanut ja sitä myöten myös kansalaisten lukutaito. Alan kuitenkin nähdä pilkahduksia toisensuuntaisesta kehityksestä.

  1. Yhä useampi kaivaa matkapuuhakseen fyysisen kirjan. Junavaunussa en ole enää ainoa, joka lukee romaania, vaan yhdellä silmäyksellä kirjoja ja Kindlejä saattaa näkyä hyvinkin kolmesta neljään. Lukijat ovat totta kai vähemmistössä, mutta uskon, että ihan jo paperikirjojen näkyminen arkielämässä tekee hyvää ja voi havahduttaa jonkun matkalukemiseen ruudun tuijottelun sijasta.
  2. Kuulen jatkuvasti ihmisten vaihtavan äänikirjavinkkejä – eikä olla edes missään omassa lähikuplassani. Äänikirjat ovat lukemista, ja niissä on lähes samat ilot ja hyödyt kuin fyysisillä teoksilla. Ne ovat palauttaneet lukemisen nautinnon monen ruuhkavuosivanhemman tai muuten vain kiireisen ihmisen elämään, jollekulle ne saattavat yleensäkin mahdollistaa koko lukemisen. Kirjakeskustelu on aina tervetullutta – mitä väliä kirjan muodolla!
  3. Olen törmännyt myös nuoriin kirjojen parissa. Kaikkia ei ole menetetty Tiktokille! Kirjakaupassa tyttöporukka valikoi kirjoja ja ihmetteli yhtä sivummalla odottavaa kaveriaan, joka ei lukemista harrastanut. ”Miten voi olla, että sä et lue! Se on niin kivaa.” Olen salakuunnellut lukevia teinejä myös lentokentän jonossa ja jutellut opiskelijoideni kanssa heidän lempikirjoistaan.

Lukemattomuudesta ja kännykkäriippuvuudesta on edelleen syytä olla huolissaan, mutta en usko, että olisin yllä kuvattuja havaintojani tehnyt muutamia vuosia sitten. Luulen, että äänikirjat ovat tehneet lukemiselle palveluksen ja positiivinen kirjapuhe ruokkii itseään. Aina voi olla lukemisen sanansaattaja: tehdä selväksi niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, että lukeminen on kivaa, hauskaa ja jännittävää. (Sormen heristelyn ja hyötyjen luettelun voi useimmiten unohtaa.)

Oletko huomannut lukemisen tai kirjapuheen lisääntyneen?

Kulttuuri Kirjat Ajattelin tänään

Moonstruck — Kuuhullut: 80-luvun romantiikkaa täydenkuun aikaan

When the moon hits your eye

like a big pizza pie, that’s amore.

When the world seems to shine

like you’ve had too much wine, that’s amore.

Moonstruck — Kuuhullut-elokuvan (1987) piti alkaa musiikilla La bohème -oopperasta, mutta koeyleisö piti sitä liian snobistisena. Niinpä alussa luritteleekin Dean Martin. Pizzalla ei elokuvassa ole suurta roolia, mutta kuulla on.

Innostuin katsomaan Moonstruck-elokuvan, sillä se mainittiin Kate Spencerin In a New York Minuteromaanissa, jonka äskettäin luin. New York, romantiikkaa ja täysikuu — tarvitseeko sanoa enempää?

Elokuvaa tähdittää iätön Cher, joka on 50 vuotta näyttänyt samalta. Välillä melko ilmeettömältä vaikuttava Cher näyttelee silmillään ja huulten hienovaraisilla liikkeillä, mikä on mielenkiintoista seurattavaa. Cherin esittämä Loretta Castorini kihlautuu miehen kanssa, jota ei rakasta, mutta kun sulho matkustaa Italiaan, kehkeytyykin Lorettan ja miehen veljen Ronnyn (nuori Nicolas Cage) välille intohimoinen suhde.

Loretta, I love you. Not like they told you love is, and I didn’t know this either, but love don’t make things nice – it ruins everything. It breaks your heart. It makes things a mess. We aren’t here to make things perfect. The snowflakes are perfect. The stars are perfect. Not us. Not us! We are here to ruin ourselves and to break our hearts and love the wrong people and die.”

Toisena juonenkaarena on Lorettan vanhempien avioliitto: isän uskottomuus ja äidin satunnainen kohtaaminen miehen kanssa, joka metsästää nuoria naisia. Lisätään mukaan iäkäs isoisä koiralaumoineen ja muutamia muita sukulaisia, niin amerikanitalialainen suhdesotku on valmis!

2000-luvun leffatyyliin tottuneena kasarielokuva tuntuu jotenkin virkistävältä. Vaikka olen pettämisen suhteen konservatiivinen, en jaksanut välittää tai moralisoida, elin vain mukana. Käsikirjoituksessa on huumoria, ja dialogi on terävää. Uskottomuudesta kiinni jäänyt isäukko yrittää rivien välistä vihjailla Lorettan kihlatulle, mitä on tekeillä:

”You’ll have your eyes opened for you, my friend.”

”I have my eyes open.”

”Oh yeah? Well, stick around. Don’t go on any long trips.”

”I don’t know what you mean.”

”I know you don’t. That’s the point. I’ll say no more.”

”You haven’t said anything!”

”And that’s all I’m saying.”

Kaikki kulminoituu farssin lailla loistavaan kohtaukseen Lorettan vanhempien keittiössä: mitä tapahtuu, kun pieneen tilaan ahtautuvat saman naisen yhdistämät veljekset, pettäjäisä, omanarvontuntonsa löytänyt äiti, vaari ja kadonneita rahoja etsimään tulleet sukulaiset? Noh, syntyy mainiota elokuvaa!

***

Vuokrasin elokuvan Youtubesta. Leffassa on englanninkieliset tekstitykset.

Kulttuuri Leffat ja sarjat