Tässä kuussa
Teatteri
Queenin musiikista rakentuva Show Must Go On -esitys oli kokemus, jossa oli puolensa ja puolensa. Queenin hittejä on aina ilo kuunnella, ja pääosan Mikael Saari veti roolinsa itsevarmasti ja taitavasti laulaen. Toisaalta — vaikka itse Freddie Mercuryyn ei ketään ehkä kannatakaan vertailla — Saaren ääni ei ihan joka kohdassa riittänyt, eivätkä hänen elkeensä olleet lähelläkään roolihahmonsa lavakarismaa. Myös esityksen taustatarina oli heppoinen, kesäteattereille tyypillinen.
Show Must Go On kiertää eri puolilla Suomea, joten jos Queen-coverkonsertti kiinnostaa, se on mahdollista nähdä muun muassa Jyväskylässä ja Salossa.
Elokuva
Lin-Manuel Mirandan ohjaama Tick, Tick… Boom! on toimiva musiikkielokuva Rent-musikaalin synnystä. Musiikki ilahduttaa, ihmiskohtalot koskettavat, juoni etenee jäntevästi, kuvaus on vaivatonta.
Leffa on katsottavissa Netflixissä.
Monitaiteinen esitys
Yle Areena ja Kansallisooppera tekevät kulttuuriteon, sillä CircOpera 2.0:n pystyy katsomaan Areenasta ilmaiseksi! Totta kai sirkusta, tanssia, oopperaa ja musiikkia upeasti yhdistelevä esitys on parhaimmillaan katsomosta nähtynä, mutta mikäli missaa lipunmyynnin tai ei raaski maksaa tiketistä satasta, myös tv-ruudulta katsottuna show näyttää hienolta.
Tv-sarja
Moni on moittinut The Crownin 5. kautta tylsäksi, mutta minä olen kyllä viihtynyt sen parissa. Sarjan tekijät ovat herkutelleet luodessaan kuningattaren ja prinssi Philipin suhteesta tragikoomisen jähmeää. Traagista mutta kiinnostavaa on myös palata Camillan, Charlesin ja Dianan kolmiodraamaan — siinä on sotku, joka olisi ollut vältettävissä!
Youtube-kanava
Treenihetki-kanavalla on kivoja, vaihtelevia kotitreenejä. Juuri päättynyt jakso on ollut töissä niin kuluttava, että olen monesti ollut kotiin tullessa ihan poikki. Rentouttavat venyttelyt ja liikkuvuusharjoitukset ovat tehneet niiin hyvää. Olen kokeillut äiti-tytärkaksikon muitakin jumppia, ja niitä tehdessä saa hien pintaan myös olohuoneen matolla.
Museo
Kouvolassa sijaitseva Poikilo-museo tarjoaa kaksi kiinnostavaa näyttelyä. Koko Kouvolan teatteri vie katsojan kulissien taakse. Museokävijä pääsee esimerkiksi itse suunnittelemaan lavastusta ja valaistusta sekä ihmettelemään, mistä lavalla nähdyt ruoat tehdään.
Überhund – Taiteen kiehtovat koirat -näyttelyssä puolestaan nähdään eri taiteilijoiden koira-aiheisia teoksia: veistoksia, maalauksia ja valokuvia. Somessa ja uutisissa vilahtanut virkattu koirakin on paikalla ulkoiluttajansa kanssa. Kyseinen koiro on meistä erityisen hauska, koska se muistuttaa suuresti edesmennyttä pikku raggariamme.
Liisa Hietanen: Raija (2018).
Noora ja Kimmo Schroderus: Dachshund #1 (2020).
Maija Astikainen: Vesla, sarjasta One-Dog-Policy (2016)
Kirja
Samaa teemaa jatkaa Kendra Wilsonin ja Angus Hylandin taidekirja The Book of the Dog, joka myöskin on omistettu uskollisille ystävillemme. Kirja antaa kuvien puhua puolestaan, mutta joistakin teoksista on lisäksi kerrottu taustaa tai niitä on hieman analysoitu.
Äänikirja
Max Seeckin Loukko-teoksesta tulee mieleen ilmaus kansainvälistä tasoa. Sanapari on sinänsä hassu, koska se antaa ymmärtää, että suomalainen kirjallisuus olisi muuten jotenkin kotikutoista. Toisaalta se on myös tosi ilmaus, koska Seeckin kirjoja on käännetty yli 40 kielelle.
Loukko sijoittuu yksinäiselle saarelle, jonka sinitakkisen tytön mysteerin kaikki tuntevat. Jos tytön näkee seisomassa laiturilla kahdelta yöllä ja tätä lähestyy, on kuoleman oma. Pisteet Seeckille: arvoitus on kiehtova, ja juoni vetää jouhevasti. Lankojen yhteen punomisessa ei ole valittamista.
Uusi kokemus
Intialainen päähieronta. Toivoin rentouttavaa elämystä, sillä rakastan kampaajan pesupenkissä suorittamaa päähierontaa. Yllättäen minua alkoi kuitenkin heikottaa niin, että iholle kohosi suorastaan tuskan hiki. Hoidon tekijä totesi hartioideni olevan niin jumissa, että veikkasi olon johtuvan siitä. Sain ajan klassiseen hierontaan ensi viikoksi, ja ehkä uskaltaudun päähierontaakin kokeilemaan sitten, kun muu kroppa ei ole niin jäykkä.
Mitä sinun helmikuuhusi kuuluu?
