Valkokankaan herkkuja: kirja elokuvien ja ruoan ystäville

Jari Keräsen ja Timo Malmin Valkokankaan herkkuja on kiehtova keittokirja. Se esittelee kaksikymmentä elokuvaa ja jonkin niihin liittyvän ruoan. Kaikki elokuvat ovat sellaisia, että ruoka on niissä keskeisessä roolissa, ja joukossa on sellaisia klassikoita kuin Kummisetä ja tuoreempia suosikkeja niin kuin Pieni suklaapuoti.

Kun sain teoksen aikoinani lahjaksi, vietin kokkailu-elokuvahetkiä useinkin. Katsoin Pienen suklaapuodin ja valmistin chilikaakaon. Vuokrasin Kinkkua, kinkkua! -elokuvan, joka nautittiin espanjalaisen perunamunakkaan kera. Tutustuin Paistetut vihreät tomaatit -leffaan ja — arvaatte varmaan, mitä paistui pannulla.

Kun nyt tartuin teokseen tauon jälkeen, suunnitelmissani oli samanlainen toteutus: elokuva ja sen henkeen valmistettu ateria. Mutta vaikka miten kuvittelisi kaikkien maailman elokuvien löytyvän suoratoistopalveluista tai vähintäänkin Yle Areenasta, sain huomata, että kovin moni leffa ei ollutkaan katsottavissa. Ei Ranskalainen illallinen, ei Kokki, varas, vaimo ja rakastaja, ei Dinner Rush… Sainpahan muistutuksen siitä, miksi Blu-Rayt kannattaa säästää!

Lopulta huomasin kirjassa esitellyn Frankien & Johnnyn olevan vuokrattavissa YouTubessa.* Elokuva sijoittuu newyorkilaiseen dineriin, jossa Frankie (Michelle Pfeiffer) tarjoilee ja johon vankilasta vapautunut Johnny (Al Pacino) pestautuu. Johnny tekee mahtavia munakkaita ja tonnikalavoileipiä: ”Tonnikalaleipäni ovat maankuuluja. Hieron tonnikalaa sormieni välissä, kunnes se on ihan pehmeää.”

Leffassa on klassinen kuvio: mies piirittää naista, jolla on traumoja, joiden vuoksi tämä ei voi luottaa mieheen. Frankie onkin menneisyytensä uhrina harvinaisen hankala ihminen, mutta Johnny roikkuu tämän ympärillä suorastaan stalkkerimaisesti (esimerkiksi vakuuttaa jo yhden yön jälkeen rakastavansa naista ja tunkee keilailuiltaan, johon häntä ei ollut kutsuttu). Vaikka sekä Pfeiffer että Pacino ovat loistonäyttelijöitä, jotain valkokangasparin kemiasta jää silti puuttumaan.

Oli kuitenkin virkistävää katsoa välillä ”vanhempia” elokuvia (Frankie & Johnny on vuodelta 1991). Ruoan lisäksi leffassa on kiinnostavaa yksi keskeinen miljöö, Frankien asunto, joka vaikuttaa uskottavalta New York -kämpältä. Se on rähjäinen ja niin pieni, että öisin ennen nukkumaan menoa levitetään nukkumapaikaksi vuodesohva, joka täyttää asunnon ainoan huoneen.

Kirjassa elokuvan kohdalla on mainitun tonnikalaleivän resepti, mutta minä huijasin vähän. En oikein välitä tonnikalasta, mutta päädyin tekemään kolmioleipiä kurkku-tuorejuustotäytteellä. Ne tuovatkin sitten mieleen jo britit ja afternoon tean, mutta mitäpä tuosta…

*Tämä ajastaan jäljessä oleva opettaja sai vasta jouluna selville, että YouTubesta voi vuokrata tai ostaa elokuvia. Sitä ennen olin sinnikkäästi vakuuttanut opiskelijoille, että kaikki YouTubesta katsottavissa olevat elokuvat ovat siellä laittomasti. 😀

Kolmioleivät

Ainekset (8 annosta)

paahtoleipää
200 g
tuorejuustoa
1 rkl
ranskankermaa
Puolikkaan limen
mehu
2 rkl
tuoretta tilliä
2 rkl
ruohosipulia
0,5 tl
suolaa
0,5 tl
mustapippuria
1 rkl
pieniä kapriksia
kurkkua
10 min
{
AKTIIVINEN 10 min
PASSIIVINEN 0 min

Tee näin:

Sekoita tuorejuusto, ranskankerma, limen mehu, yrtit ja mausteet keskenään. Viipaloi kurkkua ohuiksi siivuiksi. Kokoa leivät ja halkaise kolmionmuotoisiksi paloiksi.

kulttuuri kirjat ruoka-ja-juoma leffat-ja-sarjat
Kommentit (4)
  1. Onpa hauska kirja!

    Minna

    1. Todella! Oppii sekä leffoista että ruoasta. 😊

  2. Mmm…mulla tuli flashback vuoteen 1994 ja Tampereen Koskikeskuksen toisessa kerroksessa olleeseen lounaskahvilaan, missä suhteemme alkuaikoina käytiin yhdessä Turjakkeen kanssa nauttimassa taivaallisen hyviä tonnikalakolmioleipiä lounaaksi. Niissä oli tujusti valkosipulia ja tonnikala oli juuri suussasulavan pehmeänä täytteessä. Kurkkuleivät maistuvat ainakin reseptin pohjalta raikkailta, voisi tehdä aurinkoisen lomapäivän brunssille vaikka!

    1. Aivan ihana muisto! Ruoka kyllä liittyy niin moniin elämän hetkiin olennaisesti, että makumuistot säilyvät vuosikymmenien päähän. ❤️ Koskikeskuksen kahvilassa on selvästi ollut myös jokin superhyvä resepti!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *