Pihatreeni lasten ulkoillessa

Tällä viikolla on aika ollut kortilla kaikenlaisten hommien vuoksi, joten treeniohjelman kanssakin on saanut olla hieman luova. Tänään oli pitkästä aikaa sateeton päivä, joten oltiin ulkona pitkään – usean päivän edestä 🙂 Päätin tehdä sitten päivän treeninkin ulkona; kehonpainoharjoittelu on siitä kivaa, että sen voi helposti siirtää sisältä ulos. Mitäs minä sitten siellä pihalla duunasin?

image.jpeg

Pihatietä pitkin tein askelkyykkykävelyä. Lapsi juoksi edellä lammikolta toiselle ja äiti harppoi askelkyykyillä perässä. Niin, ja karvakaverit juoksivat edestakaisin oman ja naapurin pihan väliä.

 

image.jpeg

Löysin kivan kohdan pihatien penkalla, ja päätin tehdä askelluksia portaalle – paitsi että tein ne ojasta tielle 🙂

image.jpegHiekkalaatikon kahvakuula 😀 Pystysoutua ja laparutistuksia tällä ainakin pystyi tekemään.

 

image_4.jpeg

Pihan paras punnerruspaikka! Ja punnerrussarjan jälkeen menin antamaan lisää vauhtia ja lapsen kiikkuessa eteenpäin kyykkäsin minä takana. Tämä olikin suosikkiliikepatteri.

Lisäksi tein askelkyykkyjä taaksepäin jalannostolla, sumokyykkyjä pumpaten ja päkiöille nousuja. Nyt illalla on sellanen fiilis kropassa, että huomenna on vaikeuksia nousta tuolilta ylös 😀

Hyvinvointi Liikunta Lapset

Koukussa suoritusten mittaamiseen?

Jos sitä ei mitata ja tallenneta, lasketaanko se liikunnaksi?

Huomasin tänään, että olin jättänyt sykevyöni viikonloppuna anoppilaan. Voi ei, ajattelin, koko viikon liikunnat menee hukkaan kun en saa mitattua sykkeitä, kulutuksia, aikaa… Eivätkä suoritukset tallennu kunnolla puhelimen sovellukseen eikä aktiivisuusranneke näytä päivän aktiivisuutta treenipäivinä oikein!! Elämä pilalla siis perjantaihin asti 😀

Mitä ihmettä?!? Eihän liikkuminen mene koskaan hukkaan. Kaikki liikkuminen on hyvästä, kuin tallettaisi terveyttä tuleville vuosille. Miten liikuntasuoritusten tallentamisesta puhelimen sovellukseen ja kalorien kulutuksen mittaamisesta on tullut niin tärkeää, että ensimmäinen ajatukseni oli voi ei? En jaa suorituksiani sosiaalisessa mediassa, joskus älyttömän harvoin saatan esimerkiksi sovelluksen näyttämän karttakuvan reitistäni julkaista mutta muuten en ole kiinnostunut esittelemään liikkumisiani niin tarkasti muille. Täällä blogissa olen joskus kuvakaappauksia esitellyt mutta nekin lähinnä päiväkirjamaisesti. Senkään takia asia ei siis ole minulle tärkeä.

Onhan se mielenkiintoista seurata miten esimerkiksi saman treenin tekeminen muuttuu ajan kanssa: miten harjoittelu vaikuttaa sykkeeseen viikkojen kuluessa, miten kulutukseen. Mutta en minä ole sellaista seurannut tähänkään mennessä. Katson treenin jälkeen rannekkeen antamat tiedot tuosta liikuntakerrasta; keski- ja maksimisykkeen, sykevaihtelun harjoituksen eri aikoina, kalorinkulutuksen, sanallisen palautteen harjoituksesta. Ja sitten odotan innolla saanko harjoittelun ansiosta päivän aktiivisuustavoitteen täyteen. Sen enempää en ehdi paneutua tällä hetkellä asiaan, puhelinsovelluksen harjoituspäiväkirjaa ei tule kauheasti selailtua nyt kun on tuo ranneke, joka näyttää melko paljon tietoja.

Pakko kai se on siis myöntää itselle, että olen turhankin kiinnostunut kalorien kuluttamisesta, yhäkin. Olen tietoisesti yrittänyt poisoppia siitä, koska yhteen aikaan se hallitsi elämääni. Millään tekemisellä ei ollut mitään merkitystä jos se ei kuluttanut paljoa kaloreita. 

Tämä viikko tekeekin ihan hyvää, ohjelman mukaiset liikunnat aion tehdä normaalisti, ilman sykevyötä. Pieni vieroitus kaikesta mittaamisesta ei varmasti ole pahitteeksi. Ehkä tämän jälkeen opin käyttämään sykevyön, aktiivisuusrannekkeen ja puhelinsovelluksen yhdistelmää paremmin ja oikeasti hyödyllisemmin. Tämän viikon liikunnat eivät tallennu minnekään mutta tiedän kyllä itse tehneeni ne silti. Ja kaiken lisäksi: osasin liikkua ihan hyvin elämäni ensimmäiset 27 vuotta ilman minkäänlaista sykemittaria.

Hyvinvointi Liikunta Mieli