Eka liikuntaviikko

Tammikuun ensimmäinen kokonainen viikko takana ja samalla alkaa olla taputeltuna myös ensimmäinen viikko säännöllistä liikuntaa synnytyksen jälkeen. Tähän asti olen räpiköinyt epämääräisessä satunnaisen liikkumisen aallokossa, mutta nyt on kaikki tekosyyt epäsäännöllisyydelle käytetty. Päätin aloittaa liikunnan lisäämisen rauhallisesti, jotta sekä pää että kroppa pääsevät mukaan ilman erityisen kovaa kipuilua (lihaskipua saa tulla tottakai 😉 ). En halua ottaa liikkumisesta stressiä elämääni vaan liikunnan tulee olla kivaa. Mitä kivaa tämä eka viikko sitten sisälsi?

Maanantaina testasin synnyttäneille tarkoitettua lihaskuntokotitreeniä. Treeni sisälsi kyykkyjä, askelkyykkyjä, pystypunnerruksia käsipainoilla, dippejä, lantionnostoja sekä vartalon rullausta selän liikkuvuuden lisäämiseksi. Alku- ja loppuverryttelynä poljin kuntopyörällä. Totesin, että askelkyykyt eivät sovi minulle vielä – jaloille kyllä passaisi mutta alavatsassa tuntui epämiellyttävältä. En tiedä mistä epämiellyttävyys johtuu, joten päätin jättää askelkyykyt toistaiseksi. Muuten lihaskuntoharjoittelu oli ihan kivaa ja seuraavana päivänä tunsinkin, että kyykkyjä on tullut tehtyä 🙂

Tiistaina otin esille Youtuben ja etsiskelin zumbaa. Olen sulattanut zumballa aikaisemminkin keskivartalorasvoja ja tykkään lajista tosi paljon. Minuun se ainakin vaikuttaa monella tavalla: liikkuvuus paranee, lantio notkistuu, vyötärö kapenee ja mieli virkistyy. Zumba on minulle oikea hyvinvointilaji. Löysinkin paljon erilaisia ja erimíttaisia zumbavideoida, joista valitsin yhden noin puolituntia kestävän full body workoutin. Ekaksi zumbaksi pitkään aikaan se oli ihan soppelin mittainen, vaikka yleensä zumbaankin noin tunnin. 

Keskiviikkona oli loppiainen ja mies oli vapaalla, joten lähdin koirien kanssa ulkoilemaan paukkupakkasista huolimatta. Siitä onkin erillinen päivitys. Kevyen lenkin lisäksi venyttelin illalla saunassa.

Torstaina pidin välipäivän, vaikka liikkumiseni ei ole vielä niin rankkaa, että välipäiviä palautumisen takia tarvitsisi. Silloin oli kuitenkin paljon asioita hoidettavana kaupungilla enkä halunnut stressata itseäni yrittämällä väkisin mahduttaa päivään erityistä liikuntaa.

Perjantaina oli taas zumbapäivä. Etsin Youtubesta toisen videon, joka oli vähän pidempi mutta en oikein tykännyt videosta. Zumban jälkeen tein vielä voimisteluajoilta tuttuja lihaskuntoharjoituksia kehonpainolla. Osan aikaa sylissä tosin oli viisikiloinen vauva lisäpainona 🙂 Tein jalannostoja (eteen, sivuille, taakse), päkiöille nousuja (pohkeet ja nilkat olen unohtanut kokonaan voimistelun lopetettuani…) ja käsisarjan, jossa erilaisilla liikkeillä vahvistetaan kaikkia käsien lihaksia. 

Lauantaina jätin taas lapset miehelle ja kävin koirien kanssa lenkillä. Pakkasta oli reilut parikymmentä astetta, joten lenkitin koiria 20 minuuttia per koira yksi kerrallaan. Luin viikolla artikkelin, jossa toppuuteltiin lenkittämästä koiria pakkasella liian pitkään. Itse sain kuitenkin mukavan liki kolmenvartin lenkin. Matkan varrella näkyi monessa kohtaa hirvien jälkiä, tykkään kyllä asua täällä luonnonhelmassa ja ihmetellä tuollaisia asioita arjessa. Mies osti minulle joulun alla Icebugin nastalenkkarit, joilla ei tarvitse lipsutella tietä pitkin vaan saa lenkkeillä rauhassa tarvitsematta miettiä jokaista askelta. Illalla venyttelin saunassa oikein urakalla, josta keksinkin postata jossain vaiheessa venyttelyn merkityksestä.

Tänään sunnuntaina kävin myös lenkillä yhden koiran kanssa kerrallaan. Olen todennut, että jos haluan kunnon pääntyhjennyslenkille, on minun otettava vain yksi koira kerrallaan mukaan. Lähdinkin taivaltamaan tuota ison tien laitaa ensin toisen koiran kanssa ja kävin vaihtamassa välillä koiran. Koirat kulkevat yksinään paljon nätimmin kuin yhdessä, joten minun ei tarvitse keskittyä koirien komentamiseen vaan saan nauttia kunnolla lenkistä. Innostuin myös virittämään puhelimeeni sykevyön ja Polarin Beat-ohjelman pitkästä aikaa. Olen sellainen tyyppi, joka rakastaa mitata ja seurata asioita tuollaisilla ohjelmilla. Täytyykin muistaa virittää laitteisto yhteen tästä lähtien joka liikuntakerralla. 

Autoilijana minua monesti säikäyttää ja sen jälkeen sapettaa ilman kunnolla näkyviä vaatteita ja pimeällä ilman heijastimia lenkkeilevät ihmiset. Valoisallakin kelillä tummiin tai vaalean harmahtaviin vaatteisiin pukeutunut lenkkeilijä jää helposti huomaamatta hyvissä ajoin tien poskesta ja heijastimien tärkeys pimeällä on sanomattakin selvää. Tästä syystä pidän itse lenkillä huomioliiviä (taikaviittaa!!) myös päivällä varsinkin jos lähden lenkille tien laitaan enkä taajamaan kävelytielle. Jos en laita huomioliiviä pidän ainakin huolen, että vaatteet erottuvat muuten tiestä ja tien vierustoista.

Olisin halunnut laittaa tähän loppuun viikon liikunnat myös kuvina, mutta heräsin ajatukseen vasta eilen. Tässä kuitenkin kuvakooste eilisen ja tämän päivän liikkumisista 🙂

lenkkikausialoitettu.jpg

 

Kommentit (3)
  1. Laura/nauravanappi
    10.1.2016, 18:38

    Missä oli tuommoinnen synnyttäneille tarkoitettu treeni? Epämiellyttävyys varmaan johtui tosiaan askelkyykyistä, niissä paine kohdistuu varmaan lantionpohjaan liikaa, mitä ei suositella ainakaan puoleen vuoteen synnytyksestä, samoin kuin pomppivaa liikuntaa. Ainakin prässi salilla oli kielletty tuosta syystä alussa, menisikö se samaan sarjaan sitten askelkyykkyjen kanssa? Mulla on pt-tuttu, joka on paljon tutkinut raskauden jälkeistä liikuntaa ja aika vähän löytyy netistä tietoa siitä, mitä saa ja mitä ei tehdä heti synnytyksen jälkeen! Itsekään en löytänyt oikeastaan mitään järkevää faktatietoa asiasta. Hän oli jutellut tästä ammattilaisten kanssa ja olivat kauhistelleet mm. sitä että jälkitarkistuksessa annetaan lähes aina lupa juoksuun! Itse olen nyt 7kk synnytyksestä ajatellut vasta aloittaa pikkuhiljaa juoksun ja salitreenin. Vatsalihaksiakaan kun ei saisi noin puoleen vuoteen tehdä ja melkein kaikissa kunnon saliliikkeissä vatsalihakset ovat tukilihaksina. Pelkään ihan liikaa, että se rako jää raolleen ja maha on pömppä loppuiän 🙂

    1. Tämä oli ihan tutun fyssarin opiskeluaikaan tekemä harjoitusohjelma johonkin koulun projektiin. Askelkyykkyä löytyy mm. Sportmaman raskauden aikaisen lihaskuntotreenin videolta ja muistaakseni esittelyssä sanottiin, että ohjelmaa voi jatkaa myös synnytyksen jälkeen. Joka tapauksessa jätän sen nyt tekemättä, niin kuin muunkin joka tuntuu pahalta. Mun Treenari -sovelluksessa on muistaakseni Kroppa takaisin -niminen haaste synnytyksen jälkeiseen harjoitteluun mutta ei siinäkään ollut mainintaa kuinka kauan synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa. Ajattelin tutustua siihen keväämmällä 🙂 Minäkin sain ekan synnytyksen jälkeen luvan aloittaa juokseminen ja pikkuhölkyttelyjä teinkin jo silloin loppukesällä (Pihla syntyi toukokuun lopussa) mutta melko varovasti. Nyt ei tulisi mieleenkään lähteä juoksemaan, en tosin edes kysynyt lääkäriltä. Eka kerralla kyseessä oli kesäsijainen, joka ei kai tee päätyönään äitiysneuvolahommia. Tuota samaa pömppää vähän kammoksun minäkin, joten mitään kiirettä ei ole vatsatreeniinkään 😉

    2. Niin ja Trainer4You:lla on muuten pt:ille tarkoitetut verkkokurssit raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten liikkumisesta. Ainakin siis ammattilaisille löytyy tietoa aiheesta 🙂 Sattui joskus silmään surffaillessa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *