Kotiäidin kiinteytysohjelma

Olen nyt treenannut ja syönyt neljä viikkoa kiinteytysohjelmani mukaan. Jokainen viikko menee treenien suhteen samalla kaavalla ja jokainen päivä ruokavalion suhteen samalla tavalla.

Maanantaisin on aerobisen harjoituksen päivä. Tunnista puoleentoista kävelyä, hölkkää, pyöräilyä… Minä olen tehnyt säästä ja tilanteesta riippuen joko kävelylenkin tai polkenut kuntopyörällä. Tiistaina treenaan kotitreenin, jossa on 2-4 sarjaa kehonpainoharjoituksia. Tähän mennessä olen aina tehnyt kolme sarjaa. Ohjelman eka osaa on jäljellä vielä tämä ja ensi viikko, ja ajattelin näillä viikoilla tehdä neljä sarjaa. Keskiviikkona on lepopäivä. Torstaina vuorossa on HIIT-treeni, jossa teen neljää liikettä minuutin per liike, liikkeiden välissä puolen minuutin tauot. Ekat kolme viikkoa tein aina kolme kierrosta ja viime viikolla neljä ja neljä sarjaa teen nämä viimeisetkin viikot. Perjantaina on taas aerobisen vuoro. Tein alkuun intervallitreenin mutta olen luopunut siitä ja tehnyt pitkän tasasykkeisen lenkin nyt parina viime perjantaina. Juhannuksen jälkeen aloitan juoksutreenit ja silloin saan tehdä intervalleja ihan tarpeeksi. Lauantaina teen saman kehonpainotreenin kuin tiistaina mutta circuit training  -tyyppisesti eli jokaista liikettä yhden sarjan peräjälkeen, sitten tauko ja uudelleen sama setti, 2-4 kierrosta. Tässäkin olen siirtymässä kolmen kierroksen treenistä neljään kierrokseen. Sunnuntai on sitten taas lepopäivä.

Kahden viikon päästä vaihtuu treeniohjelma. Silloin tulee erikseen ohjelmat ylä- ja keskivartalolle sekä alavartalolle. Muistaakseni siinä on yhä kaksi aerobista viikossa ja lihaskuntotreeniä tehdään neljänä päivänä eli lepopäiviä tulee vain yksi – sunnuntai.

Ruokavalio on ihan perusruttua: viisi ateriaa päivässä, jokaisella hiilarit, rasvat ja proteiinit. Aamu alkaa puurolla, kuten ennenkin, ja lisään siihen marjoja ja raejuustoa – kuten ennenkin 🙂 Lounas ja päivällinen on lähes aina samaa safkaa kuin muullakin perheellä (no vauva ei syö sitä…), minä vain en ota kastiketta. Broileripastaa tehdessä minä otan omalle lautaselle pastan ja broiskun ennen kuin pannulle lisätään kermaa jne. Salaattia ja/tai lämpimiä kasviksia puolilautasellista (tämä on muuten haastavaa kun on erikokoisia lautasia: pienelle lautaselle ei tahdo mahtua salaattia puolta lautasellista, koska muu ruoka vie siitä isomman osan). Ruokaa on lautasella PALJON! Väli- ja iltapalaksi rahkaa tai raejuustoa marjoilla tai hedelmillä ja pähkinöillä tai sitten munakasta. 

Ruokaa menee siis tosi paljon ja koska herään yleensä noin kello 8 tai vähän ennen ja menen sänkyyn muksujen kanssa kello 21 maissa, tekee tiukkaa ahtaa tuohon väliin viisi ateriaa. Aamupalan syöminen venyy monesti ainakin yhdeksään asti lasten aamutoimien takia, joten 12 tuntiin pitäisi saada mahtumaan viisi  ruokailukertaa. Nälkä ei tule missään vaiheessa päivää, mutta joskus yösyötön aikaan aamuyöstä on vähän nälkä. Sitä ei kuitenkaan enää herätessä aamulla tunne, hassua. 

Koska en ole herkuista täysin kieltäytymisen kannattaja eikä minulla ole mitään tarkkaa tavoitetta tämän 12 viikon ajalle, olen ottanut välillä ruokien kanssa vähän rennommin. Erityisesti jos ollaan isovanhempien luona yökylässä en raahaa omia eväitä tai vaadi erityisruokavalioita vaan kokoan tarjolla olevista sapuskoista parhaan mahdollisen annoksen. Lisäksi olen syönyt vähän hampparia ja äidin luo viemiäni donitseja 😉

Donitsit

Tilasin Confetin verkkokaupasta donitsipellin ja pitihän sitä testata. Äidin luona on herkuttelijoita paljon, joten tein kerralla pari pellillistä 🙂 ja oli hyviä!

Puhdasta ruokaa

Tältä ruokalautaseni näyttää herkullisimmillaan. Lohi on suurta herkkuani ja sen kylkeen passaavat erilaiset kylmät ja lämpimät kasvikset, sekä hieman perunaa.

Tällä mennään, olo on hyvä ja virkeä. Ihanata 🙂

Hyvinvointi Liikunta Vanhemmuus

Miksi haluan kiinteytyä?

Olen pyöritellyt mielessäni postausta siitä, miksi haluan kiinteytyä, tiivistyä, vaikka korostan olevani matkalla kohti hyvinvointia. Kiinteytymisellä tuntuu olevan vähän sellainen pinnallinen maine, monesti se on se lopullinen silaus ennen ”bikinikuntoa” tai ”kesäkuntoa”.

 

No minulle se kiinteämpi minä on osa minun hyvinvointia vaikka en mitään bikinikuntoa tai kesäkuntoa varsinaisesti tavoittelekaan. Ja tähän on monta hyvin erilaista syytä, joita en osaa laittaa tärkeysjärjestykseen.

 

Tykkään juosta. Juostessa ei ole kiva, jos pylly hyllyy. Se on minusta ainakin todella ärsyttävää, kun joka askeleella takapuoli tärähtää ja jatkaa hyllymistään kunnes seuraava askel pysäyttää sen ja laittaa hyllymään uudestaan. Haluan siis kiinteyttää takalistoani, jotta minun on mukavampi juosta. Lisäksi vahvat pakara- ja reisilihakset ovat avainasemassa juoksemisessa, joten niiden kehittämisestä ei muutenkaan ole haittaa.

 

Lomaillessa lämpimässä huomasin, että sisäreidet hinkkaavat ilkeästi toisiaan vasten. Käveltyäni päivän eläinpuistossa mekko päällä sain kivat ihottumat molempiin sisäreisiin ja se oli melko inhottavaa. Kiinteyttämällä koko kroppaa myös sisäreidet toivottavasti kiinteytyvät ja kaventuvat eikä tätä inhottavaa hinkkaamista tapahdu ainakaan noin pahasti.

 

Jumpatessa minua ärsyttää mahani. Monessa liikkeessä löysä vatsanseutu menee ikävästi kurttuun ja minusta se tuntuu pahalta. Liikunnan ilooni vaikuttaa sekin, että liikkuessa ei tule tällaisia ikäviä tuntemuksia. Viimeksi eilen tehdessäni burpee-liikettä huomasin tämän ja heti alkoi ottaa päähän. Lihaskuntotreeni ja intervallitreeni eivät ole välttämättä tarkoitettukaan tuntumaan hyvältä, mutta se ”ikävä” tunne pitäisi tulla lihasten ja hengityselimistön rasittamisesta eikä tällaisesta. Minulla ainakin keskittyminen liikkeen oikein suorittamiseen herpaantuu hieman kun tuntuu, että maha on tiellä. Varmasti tosi monella on näin ja varmasti heistä kovinkaan moni ei koe asiaa näin pahana kuin minä. Toisaalta itseäkin ihan naurattaa, että ylipäänsä olen kiinnittänyt asiaan näin paljon huomiota. Tässähän tietysti osittain on sitäkin, että olen synnyttänyt kohta 5 kuukautta sitten eikä vatsa ole vielä palautunut.

 

Ja lopuksi vielä syy, joka nousee osittain pihiydestäni (joka on tosin aika valikoivaa…). Minulla on tosi paljon ihan hitusen liian pieniä vaatteita, joihin olen mahtunut esimerkiksi vuosi sitten. Olen tällä hetkellä vähän kenkusti kahden koon välissä ja mieluummin olisin sopiva siihen pienempään kokoon, koska sen koon vaatteita minulta löytyy kaapillinen. Imetysvaatteeni ovat sitä isompaa kokoa ja tykkään käyttää legginssejä, jotka ovat sen verran edullisia että olen raaskinut niitä ostaa. Lisäksi hommasin jumppavaatteet tätä isompaa kokoa, jotta voin niissä jumpata nyt ilman että ahdistavat. Mutta en millään tahtoisi ostaa uusia vaatteita siksi, etten ihan mahdu vanhoihin. Eri asia ne sellaiset selvästi liian pienet vanhat vaatteet, jotka eivät ole mahtuneet vuosiin.

 

Näistä syistä minä haluan hieman kiinteytyä. Nyt kun oltiin reissussa olin omasta mielestäni oikein hyvässä bikinikunnossa: sen sain kun vain puin bikinit ylleni 🙂 Olen siis tyytyväinen kehooni eikä minulla ole mitään niin sanottua laihdutustarvetta. Nämä seikat kuitenkin vaikuttavat hyvinvointiini, koska ne vaikuttavat osittain liikunnan harrastamiseen. Ja kiinteytymisessähän kasvatetaan lihasta ja olen huomannut, että lihaskunnon parantuminen on vaikuttanut jaksamiseeni ja olemiseeni muutenkin. Näin ollen kiinteytymisohjelman mukaan treenatessani vaikutan myös jaksamiseeni 🙂

Hyvinvointi Liikunta Mieli