Tällä viikolla ilmestyi vuoden toinen Trendi ja sen myötä lähti #Uraoivallus-kampanja käyntiin. Sen tarkoituksena on jakaa työhön liittyvää viisautta ja parantaa työelämää entisestään. Uusimman lehden kansimalli, itse bosslady, Maria Veitola jakaa omat oivalluksensa lehdessä ja Lilyn bloggaajista mm. Juliaihmisen Julia ehti kirjoitella omansa täällä ja Tyhjä Ajatus -blogin Saranda kirjoitti myös omasta uraoivalluksestaan täällä.

Viime vuosi oli omalla urallani merkittävin koskaan. Uskalsin vihdoin ottaa ison askeleen kohti yrittäjyyttä ja toteuttaa itseäni sitä kautta. On tässä edelleen paljon opeteltavaa joka-ikinen-päivä ja olen pariin otteeseen kertonut täällä blogin puolella, että sitä saa elää jatkuvasti oman mukavuusalueen ulkopuolella. Ihan hyvällä tavalla tietenkin.

Omien unelmien toteutuminen ja uusien unelmien ruokkiminen on tuntunut päätä huimaavalta, mutta samalla on ollut niin kiitollinen fiilis kaikista mahdollisuuksista ja tsempeistä. Etenkin siitä, miten huikean kannustavassa ilmapiirissä sitä on saanut töitä tehdä.

Kirjoittelin pitkän stoorin omasta urapolustani ja siitä, miten tähän pisteeseen on tultu. Olen pyöritellyt mielessäni viimeiset päivät omaa uraoivallustani ja päällimmäiseksi ajatukseksi on jäänyt se, että tässä hommassa (ja kaikessa muussakin) on tunnettava itsensä ja oltava täysin rehellinen itselleen.

Kun on rehellinen itselleen siitä, kuka on ja mitä haluaa, on paljon helpompaa kurkotella kohti tavoitteitaan.

Pitää tiedostaa omat vahvuudet, arvot, taidot ja ennen kaikkea omat intohimon kohteet. Omien supervoimien tunnistaminen on mielestäni ehdoton avain sille, että löytää merkityksellisen suunnan ammatillisesti. Toki omat supervoimat voivat muuttua ja kehittyä aina sitä mukaa, mihin keskitämme energiamme.

Itsensä tunteminen tekee meistä ziljoona kertaa itsevarmempia ja määrätietoisempia – sekä itsevarmuudella että määrätietoisuudella pötkii aika pitkälle oli valitsema tie mikä tahansa. Jos jonkun supervoimat eivät ole niin sanotusti norminmukaisia, ei tarkoita sitä etteikö niistä voisi muovautua tavoittelemisen arvoisia unelmia.

Ja lopuksi: Ei unelmaduunissakaan kaikki ole ihanaa 24/7, joten pitää olla myös vähän realismia pelissä. Kova duuni vaatii usein uhrauksia ja jostain pitää aina luopua, kun haluaa uutta tilalle.

Kuvat: Jenna Ruohola

Lue myös:
My Roadmap: Ura ja miten tänne päädyin?
12 tarinaa viime viikolta

INSTAGRAM (@KRISELDA) / FACEBOOK / PINTEREST