Kaikki on vaarallista. Luin muutama päivä sitten Iltalehden jutun jalalle oikeanlaisista kengistä – leveä lapiomainen kärki eikä korkoa ollenkaan (malli ei voisi kauempana olla ihanne – kengistäni). Aikoinaan kosmetologi-käynnillä muistan saaneeni couperosan hoitoon ohjeeksi välttää saunomista ja mausteista ruokaa (kaksi asiaa joita rakastan). Kerran halutessani ostaa valkoisen villakangastakin muistan ystäväni kauhistelleen sen epäkäytännöllisyyttä. Seksistä saa seksitauteja, viinistä krapulan, auringosta ihosyövän, karkista reikiä. Joka ilta pitäisi mennä samaan aikaan nukkumaan jotta rytmi pysyy. Kaikilla miehillä on taka-ajatuksia ja keneenkään ei pidä luottaa. Liian lyhyt helma provosoi. Kahviloissa käyminen on rahan tuhlaamista. Kukista voi tulla allergia. Älä mene siitepölyaikana ollenkaan ulos. Autoilu on vaarallista. Tabasco korventaa sisuskalut. Älä katso telkkaria liian läheltä tai pilaat silmäsi. Älä juokse noin vaan juokse näin, muutoin voi tulla pysyviä vammoja. Älä rakasta noin vaan näin, muutoin vahingoitat toista. Älä ryhdy kirjailijaksi tai muusikoksi, niillä töillä ei elä. Älä seuraa unelmiasi, otat suuren riskin.

Napalävistys pilaa ihosi. Tatuointi pilaa uskottavuutesi. Ja nuo molemmat pilaavat työnsaantimahdollisuutesi. Kananmunat ovat vaarallisia. Tuntemattomalle puhuminen on vaarallista. Älä halaile lastasi liikaa, joku pian pitää sinua pedofiilinä. Älä nuku aamuisin myöhään, koko päivä menee harakoille. Pölypunkit ovat hirvittäviä ja niitä kuhisee lakanoissasi. Koiran otettuasi et enää koskaan pääse lähtemään minnekään. Naimisiin ei kannata mennä. Kissanhiekkalaatikko haisee. Kahvinkeitin ja leikkuulauta ovat bakteeripesäkkeitä. Opettaja ei voi mennä baariin, Alkosta puhumattakaan. 40- vuotias on liian vanha vaihtamaan ammattia, 17- vuotias on liian nuori rakastamaan, ja 70- vuotias on liian vanha pitämään hauskaa. Älä hanki lapsia tähän pahaan maailmaan. Älä naura liikaa, tulee ryppyjä. Mitä siinä oikein itket, moisen pikkuasian takia. Älä auta toisia, uhraat oman elämäsi.

Kaiken ylläkirjoittamani olen joskus elämäni varrella kuullut joko itselleni tai jollekin toiselle osoitettuna. Hiukan kärjistettynä. Toki moni ylläkuvattu asia on ihan oikeastikin vaarallinen- en mm. ole palvonut aurinkoa sitten teinivuosien, ja ymmärrän että jalalle huonoilla kengillä voi oikeasti saada paljon hallaa aikaiseksi. Mutta. Jos ihminen elää elämäänsä riskien, uhkien ja vaarojen kautta on niistä syntyvä lista loputon. Jolloin tullaan lopulta siihen pisteeseen ettei mitään oikein voi tai uskalla tehdä, ei ainakaan ilman huolta, pelkoa tai huonoa omatuntoa. Pisteeseen jossa ainoastaan kotona neljän seinän sisällä kyhjöttöminen tuntuu turvalliselta. Vai olikos se niin että suurin osa ihmisistä kuolee kotonaan. Samalla elämästä katoaa nautinto, ilo, spontaanius ja terve hulluus.

Minä en tule ikinä luopumaan saunomisesta, en ikinä tulisesta ruoasta, en ikinä korkeista koroista, en intuition seuraamisesta, en viinilasista klo 12 jos siltä tuntuu, en unelmoinnista vaikka olisin 100- vuotias, en niin pitkään nukkumisesta kuin nukuttaa, en niin myöhään valvomisesta kuin valvotuttaa, en valkoisesta väristä, en minihameista, en kirjoittamisesta enkä laulamisesta enkä niihin liittyvistä haaveista, en spontaaneista roadtripeistä tai kuutamouinneista. En siitä että uskon jokaisesta ihmisestä lähtökohtaisesti hyvää ja että luottamukseni menettää vasta kun se rikotaan. En aio luopua elämästä nauttimisesta.

Elän mieluummin vaarallista kuin puolikuollutta elämää.

Ps. Kuvat alla jumalaisen kauniilta Santorinin saarelta muutaman vuoden takaa.