Tag: työ

Kuten monissa muissakin perheissä, arki on alkanut myös meidän perheessämme. Päiväkoti-arki ja työ-arki. Syksyinen arki. Arki, jota on elämästä suurin osa, ja jonka soisi sen myötä olevan mahdollisimman hyvää ja tasapainoista. Oma työjärjestykseni on kevyempi kuin koskaan aiemmin. Olen tehnyt viisaan valinnan. Haluan hoitaa lastamme mahdollisimman paljon nyt kun hän on pieni. Ja koska tämä on […]

Olen viime aikoina miettinyt elämää – ajattelen muutoinkin paljon, mutta näin lomalla ajatusten virralle on ollut aikaa arkea enemmän. Sain idean postauksesta, jossa analysoin hyvän elämän peruspilareita (jotka liittyvät toinen toisiinsa). Tämän voi, niin halutessaan, ottaa myös blogi-haasteena – ennen kaikkea haastan lukijoitani pysähtymään hetkeksi miettimään omaa elämäänsä. Oletko onnellinen? Jos et, mitä voisit muuttaa? […]

Kuningatarajatus is back! Osa teistä on ehkä jo huomannutkin että olen palannut – parin postauksen verran – parisen vuotta kestäneeltä blogitauolta. Jäin tauolle koska aika ja ideat postauksiin olivat ehtyneet – palaan koska aikaa ja ideoita tuntuu taas olevan. Päätin pitää blogini nimen sen ”syntymänimenä” (vastoin aiempaa ajatustani mahdollisesta paluustani tänne). Päätin myös, etten tällä […]

Opettajana oleminen tuntuu luovalta, raskaalta, mielenkiintoiselta, vaihtelevalta, vastuulliselta, elämänmakuiselta, haastavalta, tärkeältä ja herkältä. Ainakin. Olen työskennellyt opettajana 20 vuotta, opettaen niin päiväkodissa, ala-asteella, omassa yrityksessäni kuin kansalaisopistossakin. Oppilaani ovat olleet iältään kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Olen mielestäni hyvä opettaja. Vahvuuksiani opettajana ovat lempeys (vaikkakin ehdoton työrauhasta huolehtiminen – mikä sekin on vahvuus), oikeudenmukaisuus, empaattisuus, kannustavuus, huumorintaju, […]

Voin rehellisesti sanoa etten ole tunnistanut itsessäni erityisesti tai varsinaisesti ikään liittyviä kriisejä – koskaan. Muunlaisia kriisejä olen kyllä potenut ja kokenut. Ne ovat saattaneet liittyä esim. työhän ja ammatilliseen identiteettiin (tai identiteettiin ylipäätään), parisuhteeseen tai ulkonäköön (viimeksi mainittuun lähinnä alipainoisina nuoruusvuosinani). Mutta iästäni, ”numerostani”, en ole kriisannut. Ajattelen ihan vilpittömästi iän olevan, kliseisen sanonnan […]

Opettajan työ ei ollut kutsumusammattini. Jos olisin lukion jälkeen ollut riittävän vahva ja rohkea seuraamaan sydämeni ääntä olisin itsestäänselvästi lähtenyt tavoittelemaan unelmaa kirjailijan tai muusikon urasta. Olin kuitenkin tuolloin vielä kovin epävarma kyvyistäni (ehkä myös miellyttämisenhaluinen ympäristöä kohtaan), joten päädyin hakemaan ”turvallisiin” kasvatustieteen, lääketieteen sekä englantilaisen filologian koulutuksiin päästen ensimmäiseen. Luokanopettajan työtä puolti se että […]

Mikä sinulle on elämässä turhaa? Entä tärkeää? Lapsi on opettanut turhista ja tärkeistä asioista itselleni paljon. Viljamin ollessa ihan pikkuvauva minulla oli pakonomainen tarve koittaa väkisin rentouttaa itseäni vaikkapa somea selaamalla tai tv:tä katsomalla silloin kun vauva nukkui (tai joskus jopa imettäessäni). Hiljalleen olen kuitenkin huomannut, että somen tai tv:n informaatiotulva ei itse asiassa rentouta […]

Törmäsin tällä sivustolla juuri postaukseen, jossa lueteltiin elämänoppeja omien ikävuosien verran. Kirjoitus oli niin mielenkiintoinen lukea, että inspiroiduin tekemään vastaavan. Kohta 45 vuotta tällä pallolla taivallettuani olen ymmärtänyt seuraavaa: 1.Elämää ei tule elää muita ihmisiä varten, ei heitä auttaakseen tai pelastaakseen, muttei myöskään heitä miellyttääkseen. 2. Jokaisen parisuhteen alussa kannattaa miettiä onko siinä kyseisen ihmisen […]

Otsikon aihe on järkälemäinen, eikä minulla toki ole asian suhteen viisasten kiveä sen enempää kuin varmaan kenelläkään muullakaan. Kuitenkin, olen pohtinut – ja pohdin – asiaa paljon, mikä on mielestäni hyvä juttu. Muistan Juha Vuorisen joskus sanoneen, että elämän tarkoitus on ”olla ihan sika-onnellinen”. Siinäpä se, hyvin kiteytettynä ja yksinkertaistettuna. Meillä kaikilla on vain yksi […]

Otsikon kysymys saattaa kuulostaa kuluneeta kliseeltä, mutta samalla se on mielestäni maailman – elämän – tärkein kysymys. Sellainen, jonka jokaisen olisi hyvä säännöllisin väliajoin kysyä itseltään. Niin, että myös miettii vastauksen. Sen, mikä sopii itselle ja juuri omaan, yhteen ja ainoaan, elämään. Vastaus on mielestäni hyvä miettiä jo ennenkuin omassa (tai läheisten) elämässä tapahtuu mitään dramaattista. Olen […]