Mitä Joan Holloway tekisi?

Mad Men ei olisi Mad Men ilman kipakkaa Joan Hollowayta. Eikä Madison Avenuen kantava voima olisi mitään ilman lumovoimaista Christina Hendricksiä. Useampiakin TV-sarjoja ja ihan päteviä pienempiä elokuvarooleja miehittänyt Hendricks osui Mad Menin kohdalla kultasuoneen – siitäkin huolimatta, että joutui samalla periodisarjan menestystä epäilleen agentuurinsa hylkäämäksi. Hendricksin, ja Hollowayn, vetovoima on synnyttänyt muiden muassa What Would Joan Holloway Do? -tumblerin, jokä sisältää neuvoja tyyliin: ”What do you think of the institution of marriage? – Who wants to be institutionalized?” Turhempiakin esikuvia voin totisesti kuvitella.

christina-hendricks-smoke-011.jpgSukupuolten tasa-arvossa, ja työelämässä siinä samalla, on otettu muutamia edistysaskelia sitten 1950-luvun, mutta vähintäänkin muutama koronmitta olisi vielä matkaa maaliin. Viikonlopun ratoksi kannattaakin katsastaa Funny or Die:n toimistospoofi, jossa Joan antaa 2010-luvun pätkätyöpuurtajittarille ajattelemisen aihetta. Samalla suosittelen lukulistalle The Guardianin tuoretta haastattelua, jossa Hendricks kertoo urastaan, seksismistä, vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan sekä roolistaan Philip Seymour Hoffmanin vastanäyttelijänä elokuvassa God’s Pocket, jonka on muuten ohjannut Mad Menin Roger Sterling eli John Slattery. Sen sijaan Hendricks ei kerro väsymykseen asti ihailluista ja päivitellyistä kurveistaan.

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen Ajattelin tänään

Mies eikä poika enää

Indieleffapiireissä on viimeaikoina intoiltu erityisesti yhdestä elokuvasta, nimittäin Richard Linklaterin vastikään ensi-iltansa saaneesta Boyhoodista. Kyseessä ei ole mikä tahansa filkka, vaan eräänlainen looginen kulminaatiopiste ajan kulumiseen teemaan erityisesti viehättyneen Linklaterin uralle. Matkaa pojasta mieheksi kuvaavaa elokuvaa työstettiin sitkeästi kahdentoista vuoden ajan, näyttelijöiden vanhetessa luonnollisesti projektin aikana. Ilmeisesti vaiva oli sen arvoista, sillä muiden muassa Ethan Hawken ja Patricia Arquetten tähdittämä elokuva on saanut osakseen varsin varauksetonta ihailua.

boyhood.jpgJoskus epätasaisiakin elokuvia kiitettävän vaihtelevista aiheista ohjannut Linklater on yksi niistä ohjaajista, joihin suhtaudun uteliaisuudella ja lämmöllä. Eikä vähiten Rakkautta-trilogian johdosta. Rakkautta ennen aamua (Before Sunrise), jos mikä, tarjoilee ysärinostalgiaa parhaalla mahdollisella tavalla, ah! Linklater ei ole tavannut pitää liikaa melua itsestään, vaikka olisi voinut, sillä katsojaennätyksiä rohmunneen School of Rockin jälkeen kaupallisempiakin urapolkuja olisi ollut tarjolla. Sen sijaan Boyhood jatkaa Linklaterille tuttua, pitkien otosten ja orgaanisena pulppuavien keskusteluiden sävyttämää linjaa.

image2resize.jpgBoyhood saa Suomen-ensi-iltansa Rakkautta ja anarkiaa -festarilla, joka julkisti kuluneella viikolla muutamia muitakin palasia ohjelmistostaan. Kivalta kuulostaa myös ensimmäistä kertaa kokeiltava yhteistyö YLEn kanssa, jonka tarkoituksena on kuulemma täydentää festarin ohjelmistoa ainakin valikoitujen ohjaajien retrospektiiveillä. Linklateriakin saattaa siis olla luvassa. Samalla muistin, että on syksyn lähestymisesä hyvätkin puolensa – ainakin elokuvan ystäville.

Kulttuuri Leffat ja sarjat Ajattelin tänään