Tag: elokuvat

Tässä sitä taas ollaan: vuosi lähenee loppuaan ja seuraava tekee tuloaan. Elokuvavuosi ei ole ainakaan pikaisella pohdinnalla tuntunut erityisen elähdyttävältä, mutta muuten elämme totisesti niin sanotusti mielenkiintoisia aikoja. Trumpin ensimmäinen vuosi presidenttinä on osaltaan kirittänyt keskusteluja rasismista, eriarvoisuudesta ja seksismistä, sanalla tiivistäen rakenteista. Myös taiteen ja viihteen piirissä on puhuttu entistä näkyvämmin rodullistamisesta ja kulttuurisesta […]

Miesten välinen kiihkeä romanssi maaseudulla, lampaiden kaitsentaa, hiljaisia hetkiä iltanuotiolla. Frances Leen God’s Own Country tuo eittämättä mieleen Brokeback Mountainin, mutta intiimin pienimuotoinen brittielokuva on onneksi ihan omanlaisensa. Ison eron Ang Leen elokuvaan tekee jo se, minkälainen rooli homoseksuaalisuudella on päähenkilöiden elämässä. God’s Own Countryssa homous on jos ei nyt aivan sivujuonne, niin ei pääasiakaan. Saman […]

Ruotsalaisohjaaja Ruben Östlund on kyllä pirun taitava ja samalla varsinainen julmuri. Viime vuosien puhuttelevimpiin Pohjoismaisiin elokuviin kuuluva Turisti perkasi ruotoihin asti terveelle itsepetokselle rakentuvan keskiluokkaisen mieheyden, perheen ja parisuhteen. Myös aiemmin syksyllä R&A:ssä nähty ja tänään ensi-iltansa saanut The Square perustuu hyväosaisen valkoisen heteromiehen kujanjuoksuun ja uhkaavasti liitoksissaan natiseviin kulisseihin, joihin nykytaiteen elitistisen hyhmäinen maailma […]

Uuvuttava, raivostuttava, oivaltava ja kierosti hauska. Claire Denis’n Aurinko sisälläni (Un beau soleil interieur) on katselukokemuksena paitsi kaikkea tätä, myös yksi tarkkanäköisimpiä sinkkuuden ja nykyaikaisen rakkauden etsimisen kuvauksia naismuistiin. Ja sanotaan suoraan, että se kuva ei erityisemmin mairittele. Aurinko sisälläni kietoutuu Juliette Binochen näyttelemän eronneen taidemaalarin ihmissuhdehapuilun ympärille. Kuvioissa pyörii egoistista pankkiiria, ah niin ahdistunutta näyttelijää, […]

Jos Taidehallissa syksyllä nähdyn Manifeston kohdalla kävi perinteiset (onhan tässä vielä aikaa.. häh, se loppuikin jo), kannattaa hakea lohtua leffateatterista. Saksalaistaiteilija Julian Rosefeldtin R&A:ssakin vilahtanut ”manifestien manifesti” saapui nimittäin valkokangaslevitykseen viime perjantaina. Massiivinen, 13-kanavainen videoteos on leikattu elokuvaversioksi Cate Blanchettin tulkitsemia taidemanifesteja himpun verran tiivistämällä – ja ehkä hyvä niin, sillä leffa lienee näyttelyäkin intensiivisempi tapaus. […]

Ensi kosketukseni Sofia Coppolaan taisi olla Virgin Suicides, mutta Lost in Translation räjäytti pankin. Tokion silmiä hivelevä futurismi löi täydellisesti kättä Coppolan unenomaisen estetiikan kanssa, ja Scarlett Johansson ja Bill Murray olivat niin oikeita rooleihinsa kuin vain voivat olla. Hienovarainen ja melankolisen hauska vieraantumisen kuvaus ammensi myös temaattisesti Coppolan omimmalta alueelta. Etuoikeutettujen elämäntuskaa sivusivat jollain […]

Darren Aronofskyn Mother! lienee tämän syksyn puhutuin, kohutuin ja ylipäätään äimistellyin elokuva. Arviot ovat olleet vuoroin innostuneita, vuoroin tyrmääviä, mutta molemmissa tapauksissa päällimmäisenä keikkuu kysymys siitä, mitä Aronofsky oikeastaan yrittää kauhuelokuvan sävyjä saavalla vyörytyksellä sanoa. No, äitiyttä ja samalla naiseutta tässä jollain tavalla käsitellään, sen paljastaa jo huutomerkillä kruunattu nimikin. Elämän syntyä ja luonnon kiertokulkua, […]

Perjantaina ensi-iltansa saaneen Good Timen perusteella voi päätellä ainakin kaksi asiaa: yhdysvaltalainen indie lienee hyvissä voimissa ja Robert Pattinsonissa on potentiaalia paljon muuhunkin kuin vampyyrina kimaltelemiseen. Ei sillä että siinäkään välttämättä mitään vikaa olisi. Ohjaajaveljekset Benny ja Josh Safdie ovat ainakin minulle ennestään tuntemattomia, mutta potentiaalia on eittämättä heissäkin. Benny Safdie myös näyttelee toisen pääosan, […]

Ajankohtaisia pohdintoja viime päiviltä: miten vääntäytyä aamuisin ylös sängystä, vieläkö voi fiilistellä paljaita nilkkoja kaupungilla ja täyttäisikö teepannun tänään senchalla vai banchalla. Lisäksi mielen päällä on tietenkin leffasyksy sekä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin tuore ohjelmisto. Nythän on käynyt niinkin ikävästi, että latailen itse akkuja reissussa juuri festariviikon. Pari leffaa ehdin silti toivottavasti tiristää kalenteriin – ja […]

Ah, mitä tykitystä! Tällaista tyttövoimaa ja hassutteluanarkiaa olisin kaivannut 15 vuotta sitten. Hannaleena Haurun Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset on voimaannuttava hyvänmielen filkka ja samalla omaäänisintä elokuvaa pitkään aikaan. Muistan lukeneeni, että 34-vuotias Hauru on ensimmäinen suomalainen 80-luvulla syntynyt naisohjaaja, jonka elokuva on saatu valkokankaalle. No, eipä niitä vanhempiakaan vastaavia elokuvateattereissa paljoa näy. Zaida Bergrothin Miami kannattaakin […]