Risteilin viime viikolla Tukholmaan ystäväni ja kolmen lapsen kanssa. Matka oli hauska ja vauhdikas, kolmen eri ikäisen lapsen kokoonpano piti siitä huolta. Toisena iltana syömässä laivalla täytyi oikein erikseen mainita ystävälleni huomatessani, ettei kummankaan meistä ollut tarvinnut puuttua lasten puuhailuun muutamaan minuuttiin. Vauhdikkuttaa ei yhtään vähentänyt Tukholman yllättänyt lumikaaos. Perjantaina pahin oli jo ohi, mutta […]

Me syödään nykyään vapaapäivisin usein kaksi aamiaista. Ensimmäinen seitsemän aikoihin Lounan huolehdittua tehokkaasta herätyksestä viikonpäivästä huolimatta. Siihen kuuluu useampi kuppi kahvia ja jotain suht nopeasti valmistuvaa. Tänään pannulla paistettuja omenoita, siemeniä ja pähkinöitä jogurtin kanssa. Toinen aamiainen syödään sitten lähempänä kahtatoista. Sitä ennen on jo ehditty usein käydä puistossa, kaupungilla tai muuten ulkona. Toinen aamiainen […]

Yllätyksekseni kävin vauvavuoden aikana ulkona syömässä useammin kuin koskaan. Useimmiten aamiaisella, lounaalla, brunssilla tai kahvilla, nyt kun oli arkipäivisinkin aikaa. Mutta kävimme kyllä syömässä ravintoloissa myös iltaisin. Toiveet, vaatimukset ja tilanteet muuttuivat vuoden aikana monta kertaa. Ihan alussa, kun rytminä oli rytmittömyys, tärkeintä oli lastenvaunujen mahtuminen lähelle pöytää. Plussaa oli, jos ravintolassa imettäminen tuntui luontevalta. […]

  Ystäväni vauvansa kanssa tuli lounaalle. Ollaan tunnettu 4-vuotiaista, mutta meidän lapsetpa tulevat tuntemaan toisensa vielä pienemmistä. Tällaisilla ihmisillä pitäisi olla joku oma nimitys. Eivät ole sukulaisia, mutta jotenkin kuitenkin ovat. Tarjosin lounaaksi uunibataattia. Maailman helpoin lounas, jonka voi nakata uuniin aamulla ja lähteä puistoon, tenavajumppaan ja mitä näitä kotivanhemman perusjuttuja onkaan. Olin tehnyt uunibataatteja […]

Olenkohan minä ainoa ihminen, joka rakastaa torstaita, koska silloin suunnitellaan viikonlopun ruokalista? Haaveilen jopa saunavuorosta torstaille, koska lauteilla & saunajuoman ääressä olisi ihana keskustella aiheesta. Tunnustan, että suunnittelu ei ole aina idyllistä. Usein minä selaan hermostuneena kirjoja ja lehtiä läpi, etsien jotain täydellistä tai sitä yhtä reseptiä, jonka joskus näin jossain. Ostoslista on saatava kirjoitettua […]

Sain Maustehaastetta varten Urtekramilta laatikollisen luomumausteita. Pienet metallipurkit kätkivät sisäänsä muun muassa nyt niin trendikästä lakritsijauhetta, chilihiutaleita, sitruunaruohoa, jauhettua maustepippuria ja sinappijauhetta. Tehtävänä oli kehitellä resepti, jossa käyttäisin vähintään kahta Urtekramilta saamaani maustetta. Olen vasta viime aikoina oppinut käyttämään mausteita kunnollisen määrän. Aiemmin laitoin vain ripauksen sitä ja toisen tätä, jolloin olisi ollut melkein sama […]

Sieniteema on jatkunut tällä viikolla. Ei kylläkään ihan yhtä satoisana. Metsässä on kuulemma kuivaa ja joku täällä toivookin jo sateista päivää. Ja se joku en ole minä. Silloin kun kokkaan pastaa, teen aika usein carbonaraa. Harvoin sitä aitoa pekonista versiota. Useimmiten kasvisversiota. Minulle carbonara tarkoittaakin erityisesti keltuaisista ja parmesaanista sekoitettua kastiketta, jonka voi yhdistää lähes […]

Tämän viikon ilonaihe on ollut kolmen asian täydellinen ajoitus. On mies, joka rakastaa sienestystä. On mies (sama), joka on tämän syksyn vanhempainvapaalla kolme päivää viikossa. On megalomaanisen hyvä sienivuosi. Kun nämä kaikki natsaavat on kyseessä lähes lottovoitto. Ja lottovoittajalta olo onkin tuntunut, kun töiden jälkeen kotiin tullessani pöydät notkuvat sienistä. Kantarelleja, suppiksia, mustatorvisieniä, lampaankääpiä, rouskuja… […]

Olenko minä ainut, jonka mielestä kukkakaali on ollut jotenkin poikkeuksellisen hyvää tänä kesänä? Ainakin sitä on tullut syötyä kilotolkulla. Kun olin lapsi, napostelimme kesäisin telkkarin ääressä raakaa kukkakaalia, jonka päälle oli ripoteltu aromisuolaa. Aromisuola on nykyään ehkä vähän kyseenalainen natriumglutamaatin vuoksi, mutta oli se kyllä hyvää. Nykyään kukkakaalin kaverina tuntuu usein olevan aromisuolan sijaan tahini. […]

Tällä viikolla olen siirtynyt henkisesti syksyyn (fyysisesti siirryn vasta lokakuussa, kun sukkakausi taas alkaa). Flow on ohi, työt ovat alkaneet ja ulkona on satanut ja satanut. Lapselle on pitänyt pukea leikkipuistoon haalari ja aamulla on pitänyyt sytyttää keittiön lamppu, jotta näkee lukea Hesaria. Keittiössä eletään kesän ja syksyn välimaastossa. Sieniä ja marjoja? Joo. Omenoita? Ei […]