Olen aina tykännyt mieluummin syödä suolaista kuin makeaa. Rakastan suolaisia leivonnaisia.
Äitini oli leiponut viikko sitten pulled pork-piirakan. Hän oli saanut ohjeen työkaveriltaan. Muokkasin reseptiä hieman oman makuni mukaan ja päätin kokeilla millaisen piirakan saan aikaan. Lopputulos oli omasta mielestäni parempi kuin alkuperäisen ohjeen mukaan. Nämä ovat tietty makuasioita 🙂
Nyhtöpossu-aurajuustopiirakka:
POHJA: 150 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia 3 dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta 1 rkl kylmää vettä 1 tl suolaa
Nypi pohjan ainekset tasaiseksi taikinaksi ja painele se sitten voidellun piirakkavuoan (halk. 26cm.) pohjalle ja reunoille.
Kuori ja viipaloi sipuli. Ruskista sipulit voissa. Mausta sipulit suolalla ja sokerilla kevyesti.
Sekoita ruokakerma, kananmunat ja juustoraaste keskenään massaksi. Mausta seos grillimausteella ja ripauksella mustapippuria.
Kaada puolet juusto-kermaseoksesta pohjan päälle. Ripottele pinnalle nyhtöpossu (pienennä paloja tarvittaessa), karamellisoidut punasipulit ja aurajuusto. Kaada loppu juusto-kermaseos vuokaan.
Paista piirakkaa 200 asteessa n. 35-40 minuuttia, kunnes piirakan pinta on kauniin ruskea.
Ripottele valmiin piirakan pinnalle hienonnettua ruohosipulia.
Nyhtöpossu on virkistävää vaihtelua perinteiselle kinkkupiirakalle. Alkuperäisessä ohjeessa ei ollut aurajuustoa. Pelkäsin, että piirakasta tulee liian suolainen aurajuuston myötä, mutta mielestäni ei. Karamellisoidut punasipulit tasapainottavat makua. Lisäksi on tärkeää, että juusto-kermaseoksen maustaa grillimausteella, johon ei ole lisätty suolaa.
Muutin Manu-kissani kanssa keskikokoiseen, uudempaan keskustakaksioon, jossa on oma sauna ja iso parveke. Muita syitä asunnonvaihtoon olivat oma autohallipaikka, koneellinen ilmanvaihto asunnossa ja lyhyt kävelymatka keskustaan, ruokakauppaan sekä töihin.
Olen todella intuitiivinen ihminen ja teen valintoja sisäisen vaiston ja fiiliksen perusteella. Sain ajatuksen asunnonvaihdosta melko spontaanisti helmikuun lopussa ja toimin nopeasti. Aloin samantien selata vapaita vuokra-asuntoja eri sivustoilta ja löysin pari sopivalta vaikuttavaa vaihtoehtoa erään vuokravälitysfirman sivulta.
Laitoin samantien asuntonäyttöpyynnöt menemään ja parin päivän päästä olin jo katsomassa toista asuntoa. Sain yksityisnäytön. Ihastuin asuntoon heti. Siellä tuli kotoisa olo.
Hain asuntoa ja seuraavana päivänä sain tiedon, että sain sen. Kyseessä on siis juurikin tämä nykyinen asuntoni. Vuokranantaja suostui jopa pitämään asuntoa tyhjillään kuukauden ajan minua varten. Seuraavana päivänä olin jo kirjoittamassa vuokrasopimusta ja irtisanoin vanhan asuntoni.
Vaikka olen luonteeltani päättämätön ja jahkaileva, tyypillinen vaaka siis, teen välillä nopeitakin liikkeitä yllättävän isoissa asioissa.
Uusi asunto symboloi minulle uuden sivun kääntämistä elämässä. Entisen asunnon muistot jäävät taa ja uudessa asunnossa muistojen keräämisen aloittaa puhtaalta pöydältä.
Muutto on fyysisesti ja henkisesti raskas projekti, mutta samalla puhdistava. Hankkiuduin tämän muuton yhteydessä eroon suuresta määrästä turhaa tavaraa. Hävitin, kierrätin, myin ja annoin tavaroita kavereilleni enemmän kuin koskaan (mistä sitä riittää??)
Okei, pitää myöntää, että vielä olisi varaa luopua turhasta. Olen tunneihminen. Olen hyvin kiintynyt tiettyihin asioihin, jolloin luopuminen on minulle vaikeaa. Säilön mitä eriskummallisimpia asioita, koska niistä tulee jokin tilanne, tunne, paikka tai henkilö mieleen. Onko muilla tätä taipumusta?
Olen sisustanut uutta kotia pikkuhiljaa.
Sisustustyylini muuttui uuden asunnon myötä aikalailla. Olen panostanut tämän asunnon sisustukseen enemmän kuin ikinä ennen. Vihdoinkin kotini on minun näköiseni yksityiskohtia myöden.
Otin vanhan kodin huonekaluista mukaani ainoastaan sängyn, tv-tason, parvekekalusteet ja eteisen sivupöydän. Hankin uuden sohvan (Tori.fi:stä käytettynä), uuden ruokapöydän tuoleineen (siskoni vanha, isäni varastosta), uuden maton olohuoneeseen Askon alesta ja uuden lipaston vaatteille Jyskistä, sillä asunnossa ei ole kiinteää vaatekaappia.
Yksi vanhimmista ”sisustusesineistäni” on tämä lohikäärmepuu, jonka sain n. 10 vuotta sitten sillä ehdolla, etten tapa sitä. Vaikka se on joskus ollut paljon tuuheampi, on se silti vieläkin hengissä ja tekee uusia lehtiä!
Kodinkoneista ja elektroniikasta olen vaihtanut tv:n ja mikron. Aion vielä vaihtaa kahvinkeittimen, vedenkeittimen ja leivänpaahtimen. Hankin muutama vuosi sitten kaikki tummanpunaisina, mutta olen totaalisen kyllästynyt väriin. Lisäksi kahvinkeitin alkaa jo olla parhaat päivänsä nähnyt, vaikka Moccamaster onkin.
Olen iskenyt silmäni vaaleanpunaisen/roosan värisiin pienkodinkoneisiin. Sisustukseni värimaailma on vaalea; pääosin valkoista ja vaaleanharmaata. Siellä täällä on haalean vaaleanpunaisia yksityiskohtia. Olen melko varma, etten kyllästy vaaleanpunaiseen samalla tavalla kuin tummanpunaiseen, joka on hyvin hallitseva ja silmiinpistävä väri.
Kaksi ehdottomasti parasta asiaa uudessa kodissani ovat valoisuus ja sauna.
Olohuoneen pisimmästä seinästä on puolet ikkunaa ja toisella seinällä on parvekkeen ovi, jossa on ikkuna. Kasvit ja leikkokukat kukoistavat!
Ja se sauna. En tiedä mitään parempaa työviikon jälkeen kuin lämmittää sauna, tiputtaa löylyveteen muutama tippa eteeristä mandariiniöljyä, ottaa vichypullo mukaan ja mennä makoilemaan lauteille.
Kuorin ihon kauttaaltaan kerran viikossa saunan yhteydessä ja laitan hiuksiin syväkosteuttavan naamion. Saunan jälkeen laitan kasvoille kosteuttavan naamion ja rasvaan vartalon ihon. Niin ihanaa ja rentouttavaa. Myös Manu viihtyy saunassa <3
