Vaikka sitä päällensä pukisi, puuteria kasvoilleen sutisi, hymyn huulilleen nostaisi, kevyesti naurahtaisi, kohteliaasti tervehtisi, kameran edessä poseeraisi, voisi sitä kuitenkin tuntea ja toivoa olevansa näkymätön, siinä näkyvillä. Toisiaan kumoavia adjektiiveja on paljon, mutta välillä ne saavat syvemmän merkityksen aikaan, kun yhdessä esiintyvät. On eri asia olla täysin näkymätön, kuin tuntea olonsa näkymättömäksi silloin, kun näkyvillä […]

Hiljattain mietin, mietin sitä kuinka on ajanjaksoja joilta en paljoakaan muista. Pitkiä ajanjaksoja joiden ajalta voin vain muutaman tapahtuman nimetä. Useaa näistä ajanjaksoista leimaa sama asia: en ole ollut hallinnassa minulle tapahtuneista asioista. Voimavarani ja keskittymiskykyni ovat kohdentuneet vain yksittäisiin asioihin, jolloin muu maailma ympärilläni, se on kadonnut taivaalle kuin sokeriksi sormien välissä sulava hattara. […]

  Yhteistyössä FLOW festivaalien kanssa.   Nojasin hieman taaksepäin ja pyöräytin nykäisten kelausvanteitani itseäni kohden. Tukipyöräni nousivat ilmaan, kuin kertoen, että olen valmis valokuvattavaksi, kamera laulakoon! Sisäinen bad ass gangstani herää jostain syystä henkiin lähes aina silloin, kun otan tämän poseerausasennon. Mutta toisaalta, jos päälläni oli yksisarvis t-paita, silmilläni hopeiset aurinkolasit, ja musiikin jytkettä korvissani… […]

Pyykkiä tulee enemmän, kuin kuuden taaperon taloudessa. Vaatteet likaantuvat aina, joka paikasta. Mustat housut eivät ole mustia, varsinkaan katupölyaikaan. Talvella voi takkien hihoista puristella kauppojen lattioille mukavat lammikot vettä, oi lumi! Olet kuin seitsemäs ihme, ainakin kymmenelle ihmiselle joka päivä. Jo yksi pyörätuolinkäyttäjä saa jatkuvasti kommenttia ohikulkijoilta, mutta mikäli kuljet myös pyörätuolia käyttävän ystävän kanssa […]

Se on yksinkertainen pieni kysymys, kysymys johon minulla ennen oli helppo vastaus. Nykyisin tuo kysymys on yksi inhottavimmista, mutta vaikka siihen vastaaminen katkeran suolaista onkin, vastaan hymyillen.  ”Mitä sä teet?” Lähes kaikissa tilaisuuksissa, joissa tapaa vähänkin vieraampia henkilöitä, nousee tuo kysymys usein jo keskustelun alkuvaiheilla esille. Siihen on yksinkertaista vastata mikäli elämäntilanne tarkoittaa töissä käymistä, […]

Sanon sen nyt tässä heti alkuun:     ”Jos jotain oikeasti kiinnostaa niin paljon se, etten pue yhtä vaatekappaletta ylleni, tervetuloa katsomaan vaan. Maksua en ota vastaan, sen saavat toiset naiset hämyisillä lavoilla tehdä.”     En edes muista kuinka kauan siitä on, kun tein lopullisen päätöksen olla käyttämättä rintaliivejä. Jo hyvän aikaa siitä kuitenkin […]

En minä taaskaan etukäteen tiennyt millainen kuva käteeni tehtäisiin. Referenssikuvia ja adjektiiveja olin tatuoijalleni sähköpostilla heittänyt, mutta en tiennyt minkälainen tatuoinnista tulisi. En ennenkuin pari minuuttia, ennen kuin tatuointikone jo surisi. Minä tiesin ja luotin, että kuvasta tulee ennenkaikkea minun tyyliseni, ja niinhän siitä tulikin.   Eihän minun pitänyt aloittaa mitään hihaprojektia, ehei jotenkin siinä […]

Yhteistyössä Sudio Swedenin kanssa Minne tahansa kuljenkin, kulkee musiikki mukanani. Kyse on paitsi nautinnosta, myös turvasta, sekä käytännöllisyydestä. Musiikki herättää erilaisia fiiliksiä eri tilanteissa ja välillä vain tulee tunne, että joku tietty kappale sopisi hetkeen. Tällöin on helppo napauttaa melodiat ilmoille ja nauttia myös kuuloaistin kautta. Soittolistoista ja yksittäisistä kappaleista voi saada myös turvaa sellaisissakin […]

”Hei oletko sä Lusikoita kiitos. blogin kirjoittaja? Olen lukenut kaikki postauksesi, älä vain lopeta kirjoittamista.” Tämä pieni kohtaaminen tapahtui muistaakseni Tampereen Sokoksella, keskellä tavallista päivää. Lähiaikoina minua on lähestytty useamman kerran julkisilla paikoilla blogin lukijoiden toimesta, se on joka kerta yhtä hämmentävää. Ei millään pahalla, vaan menen itse aina hieman hämilleni, ikäänkuin ihmetellen, että joku […]

Tunnen katseiden porautuvan kehooni, kuiskauksen supinan kantauvan korviini. Katseeni kääntyy alaspäin ja pälyilen puhelintani, hymyillen vilkuilen sivuilleni. Tuomioita lentelee sieltä täältä, enkä minä voi sormiani napsauttamalla heille tilanteita selventää. Minä häpeän ja anteeksipyytelevän oloisena toivon tilanteen olevan pian ohi.   Sitä sattuu usein, liian usein. Vaikka olenkin jo tottunut ihmisten jatkuvaan tuijotteluun, on joitain katseita, […]