SENSUROITU – Lapset blogissa

Censored.jpg

Pääni, elämäni, maailmani – ja kamerani muistikortti – on täynnä pelkkää vauvaa. Tai oikeammin vauvoja. Nämä kaksi ihanuutta ovat osoittaneet jo nyt niin paljon persoonallisuutta, ilmeitä ja eleitä, tahdottomia ja tahtomattomia, että voisin vain katsoa heitä tuntikaupalla. Ja mieleni tekisi myös postata kaikki tämä ihanuus teille lukijoille! Koko maailmalle!

Mutta en tule niin tekemään.

Olen jo muutaman päivän kehitellyt mielessäni postausta meidän nykyisestä elämästä ja mitä kuvia tuohon postaukseen valitsisin. Kuvia niistä sadoista kuvista. Yksi ehdoton suosikkini on yllä oleva kuva miehestäni vaihtamassa tyttöni vaippaa. Tuo kuva on mielestäni taideteos. Täydellinen. Raavas mieheni nostaa pikkuriikkisen tyttöni kakkaista pyllyä. Miehen koura on lähes yhtä iso kuin koko tyttö itse. Kuva on täynnä rakkautta, lämpöä ja nykyisen arkemme inhorealismia. Ajattelin tämän otoksen kuvastavan nykyistä elämäämme loistavasti. Mutta eihän sitä ikinä maailmassa voisi laittaa blogiin, internettiin!

Jos kuvan asiat otetaan konstekstistaan, tilanne näyttäytyy melko erilaisena. Alaikäinen lapsi. Viattomuus. Alastomuus. Sukuelimet. Pylly. Kakka. Aikuinen mies. Kokonaisuus alkaa saamaan epäilyttäviä, epämiellyttäviä, rumia piirteitä. Ja tuolla hetkellä aloin itse miettimään lasteni näkyvyyttä blogissani. Mitä blogissa esiintyminen tarkoittaa heidän yksityisyydelleen?

Yksi lukija ehti asiasta mainita jo edellisen postauksen videon yhteydessä. Postasin siis blogini Youtube – kanavaan pätkän kaksosten syntymästä. Ja niin – lapset syntyvät alastomina. Lukija kyseli, olinko aivan varma, että haluan postata lapsistani alastonvideon. Alastonvideon! Alkuun olin lähes loukkaantunut, miten joku voi nähdä syntymän alastonvideona?! Mutta nyt asiaa enemmän pohtineena ja jälleen – kun varsinainen konsteksti laitetaan sivuun – vauvat todellakin ovat videolla alasti. Täysin alasti.

Näin radikaaliin suuntaan en ajatuksissani ole menossa, mutta ymmärrän pointin: lasten esiintyminen julkisessa blogissa on ongelmallista. Tai ehkä minä teen siitä ongelmallista, mene ja tiedä. En ole kysynyt lapsiltani lupaa heidän kuviensa postaukseen oman blogini polttoaineena. He tosin ovat joka tapauksessa minun huoltajuuden ja päätösenteon alla, joten on minun työni tehdä päätökset heidän parasta ajatellen. Ja sitä tässä yritän juuri pohtia; mikä on parasta heidän kannaltaan?

Täällä Lilyssä perheblogeilla on melko kirjava lähestymistapa. Iso osa perheblogeista on hyvin avoimia ja näyttävät lasten sekä kirjoittajan kuvat, kuten Isyyspakkaus, Asikaine ja Morning Glory. Kaksi jälkimmäistä näistä ei tosin käytä suoranaisia kasvokuvia lapsista. Toiset blogit näyttävät kirjoittajan kasvot, mutta lasten identiteetti on jätetty varjoon, kuten esimerkiksi Kunnon Mamma ja Lilou’s Crush. Blogeissa Aika kypsä äidiksi ja Bättre liv kirjoittajan henkilöllisyys ei tule selville, mutta kuvien suhteen lapset ovat pääosassa. Nyt äkkiseltään ei tule mieleen yhtään blogia mieleen, joissa kirjoittajan ja lasten molempien kasvot olisivat salassa. 

Tämä lähestymistavan pohtiminen on saanut pohtimaan myös koko blogin tulevaisuutta ja tarkoitusta. Blogihan on perustunut matkaamme hankkia lapsia. Nyt nämä murut ovat kainalossa ja jälkellä on sijaissynnytyksen suhteen enää paperitöitä ja lakikiemuroita, mutta toki myös matkamme kotiin, kokonaiskustannusten laskeskelu ja niin edelleen. Olen tykännyt bloggaamisesta enemmän kuin alunperin uskoinkaan. Se on ollut valtavan terapeuttista ja opettavaista, puhumattakaan kaikesta tuesta, myötäelämisestä, mutta myöskin saamastani kritiikistä. Mielelläni siis jatkaisin kirjoittamista, mutta heitin pöydälle myös ajatuksen blogin lopettamisesta.

Tulevaisuudessa aiheet pyörisivät lähinnä kaksoselämän ihmettelemisestä ja ajatus kaksosista bloggaamisesta ilman kuvia itse kaksosista tuntuu hieman oudolta…  Olen lukenut jostain lapsien kuvien tuovan lisää lukijoita, ja kyllähän suloiset kuvat pikkuisista herättävät ihastusta ja itsekin katselen hymyssä syin iloisia, värikkäitä kuvia blogilapsien puuhailuista. Perhebloggaajalle lapsien esiintyminen voi tarkoittaa myös lisätienestejä lastenvaatteiden tai muiden tuotteiden mainostamisella. Itselleni bloggaaminen on puhtaasti omien ajatusten julkituontia ilman minkäälaista tarvetta suureen lukijamäärään tai kaupalliseen yhteistyöhön. Mutta käsi sydämellä – enhän sitä myöskään vastustaisi (siis uusia lukijoita taikka sopivaa kaupallista yhteistyötä).

Joka tapauksessa, olen päättänyt, että toistaiseksi julkaisemani kuvat ja video tulevat olemaan ainoat tunnistettavat kasvokuvat pikkuisistamme. Aion jatkaa bloggaamista (jee!) ja sormet syyhyävät päästä kertomaan lisää pikkuisten elämästä, mutta kuvien suhteen lapset tulevat olemaan enemmän taka-alalla. Toivottavasti saan postauksiin tunnetta muilla fiiliskuvilla kuin suoranaisilla kasvokuvilla. Toki myös fakta, että bloggaan suomeksi suomalaisille ja itse asumme toisessa maassa tuo oman turvavyöhykkeen lasten yksityiselämän suhteen. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi, pidätän kaikki oikeudet muuttaa mieleni. 🙂 Toivottavasti ymmärrätte päätökseni ja pysytte mukana tulevaisuudessakin.

Olisi mielenkiintoista kuulla myös muiden perhebloggaajien ajatuksia asiasta! Miten te aihetta lähestyitte ja kuinka päädyitte nykyiseen ”malliinne”?

—-

I have been thinking about the blog and showing the pictures of our little ones. I have taken the decision that the already posted photos and video are the only ones showing their faces. I will continue blogging but the babies faces won’t be shown, this to protect their privacy. I hope you understand. 🙂

Kommentit (54)
  1. Hyvää pohdintaa, ja kieltämättä sellaista, mitä itsekin olen viime aikoina yhä enemmän mietiskellyt. Tähän asti siis ohjenuoranani on ollut, että vauvan/lapsen kasvot saavat blogissa näkyä, kunhan meidän oikeita nimiä tai minun kasvojani ei näy, jotta meitä ei ihan helposti tunnistettaisi – mutta totuushan alkaa olla, että nykyisillä kuvantunnistusohjelmilla varmasti joku innokkaampi stalkkeri meidät jo löytäisi, jos sen asiakseen ottaisi. 🙁 Niinpä olenkin itse asiassa jo harkinnut kääntää blogin kuvien painopisteen niin, että oma naama saa vilahtaa, mutta poikasen enää ei, koska hän alkaa olla tunnistettavissa… Olen kyllä muuten sitä mieltä, että vuosikymmenen tai parin päästä on jo aivan normaalia, että nuorellakin ihmisellä on ”somemenneisyys” eikä se aiheuta ongelmia, kunhan lapsuuskuvissa ja -teksteissä on muistettu ns. hyvä maku, eli en mäkään alaston- tai pottakuvia tms. julkaise. 

    1. Tuo varmaan on totta, että tulevaisuuden lapsilla on somemenneisyys jo ennen teini-ikää. Ja kuten yllä mainitsin, niin myöskin niiden somen kanssa seikkailevien esiteinien kanssa vasta tarkkana saa ollakin, että mitä siellä pienessä päässä päätetään itsestään someen suoltaa…

      Kuten koko tämä postaus ja kaikki kommentit kiteyttävät, me sentään tarkkaan mietimme näitä asioita ja mikä on soveliasta ja mikä ei! Kaksitoistavuotias ensimmäisen älypuhelimen kanssa kikkaileva lapsi ei välttämättä niin pitkälle mieti.

  2. Kyllähän meitä anonyymejä kuvattomia perhebloggaajia täältä Lilystäkin löytyy. Mutta kuten arvelit, kuvaton blogi ei varsinaisesti ole yleisömagneetti, eli kuvattomilla blogeilla ei tyypillisesti ole kovin valtavaa lukijakuntaa ja oma bloginikin on tuollainen pikkumarginaaliblogi. Myöskään tavoitteena ei ole niittää mainetta ja mammonaa, vaikka tietenkin olen mitä tyytyväisin siitä, että blogilla on omat lukijansa (ja kyllä niitä mahtuu lisääkin 🙂 ) ja kommenttejakin tulee – ilman kommentointia ei ole blogia. Mutta mä en usko, että sun blogi kärsii kuvien puutteesta, olet jo saanut mielenkiintoisella tarinalla ja hyvillä kirjoituksilla suuren lukijakunnan, tuskin se mihinkään häviää vaikka kuvia ei näkisikään.

    Mulle kuvattomuus on tietoinen valinta. Haluan suojella lapsieni yksityisyyttä. Ja tähän mulla kuuluu myös oman kuvan poisjättäminen – jos minä olen tunnistettava ovat myös lapset tunnistettavia. Kuten tuolla yllä pohdittiin, en halua olla luomassa lapsilleni identiteettiä sosiaaliseen mediaan. Pohdin asiaa aikanaan blogissanikin: http://www.lily.fi/blogit/pumpulipesa/lapsen-yksityisyydensuoja. En ylipäätään juuri julkaise lapsen kuvia somessa. Omassa face-profiilissani olen julkaissut yhden kuvan, suljetussa faceryhmässä kaksi kuvaa. Pyrin myöskin siihen, että mua ja mun blogia ei yhdistettäisi. En ole kertonut blogista kuin ihan parille ihmiselle. Tällä hetkellä haluaisin kipeästi jakaa blogini ja sen sisältöä facessa olevalle pienelle itselleni tärkeäksi muodostuneelle mammaryhmälle, mutta en vain uskalla. Mitä jo joku joskus vuotaakin jollekin tiedon siitä, kuka on Pumpulipesän kirjoittaja (heh, ihan niinkuin ketään kiinnostaisi 😀 ).

     

    1. Kiitos tästä, kävin lukaisemassa aiemman postauksesi ja nyt lopulta sain myös klikattua seuraa blogia! Olen oikeasti maailman huonoin blogien lukija… ja aina harmittelen, että missään parhaat jutut. Nyt pysyn ainakin Pumpulipesän kärryillä. 🙂

      Sinulla on melko tiukka linja ja todellakin ymmärrän kantasi ja se ainakin on tullut selväksi, että nämä yksityisyyden rajat ovat erittäin erittäin henkilökohtaisia. Joillekin naama ja tunnistettavuus ei ole ongelma, kun taas joillekin se on hyvin epämiellyttävä ajatus.

      Lasten suhteen asia on tietenkin monimutkaisempi, heillä kun ei ole paljon sanavaltaa vanhempiensa päätöksistä…

      1. Hih, tervetuloa seuraamaan :). Täytyy myöntää, ett mä oon kans kohtuu huono blogien lukija nykyään, en seuraa mitään muita blogei ku lilyn (+yhtä lilystä lähtenyttä). Ja nykyään en ees seuraamistani lue joka kirjoitusta, vaan kaikkein mielenkiintoisimmat ja tiettyjen blogien jutut sit vähä tiuhempaan. Tai yleensä sit luen ne muutki jutut mut viiveellä.

        Ja juu, mä olen varmaan ääritapaus anonyymiydessäni ja kuvattomuudessani. Mua ylipäätään vähä ahistaa kirjoittaa lapsista kun ei ole mun asia levitellä heistä juttua. Anonyymiyden verhon takaa mulla kuitenki jotenki on rohkeutta kirjottaa eikä asia tunnu silleen niin pahalta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *