Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: HBO Nordic

Tiedän, mitä aion katsella joulun pyhinä. Historiallinen draamasarja Vikings jatkuu nimittäin jälleen uusin jaksoin HBO Nordicilla.

Alun perin kanadalaiselle History-kanavalle tuotettu Vikings on Suomessa saatavilla HBO Nordicilla, ja sen viidennen kauden uudet jaksot ilmestyvät palveluun nyt viikoittain. Luulen, että tekee hyvää paeta hetkeksi todellisuutta ja katsella, millaista elämää Pohjolassa elettin reilut tuhat vuotta sitten.

Sarjassa on jotain samaa kuin Game of Thronesissa mutta ilman yliluonnollisia asioita ja lohikäärmeitä.

Vikingisissä kiehtovaa on, että sen tapahtumat voisivat olla totta. Sarja on saanut inspiraationsa viikinkinsankari Ragnar Lothbrookista kertovista tarinoista, ja monet hahmot perustuvat oikeisiin viikinkeihin. Myös sarjan suuret tapahtumat pohjautuvat todellisiin historiallisiin tapahtumiin.

Raakuuteensa ja väkivaltaisuutensa vuoksi en edes yrittänyt katsoa sarjaa Rouvan kanssa, vaan aloin katsella sitä suosiolla yksikseni. Ja ehkä parempi niin muutenkin: nykyisin on kovin vaikeaa löytää yhteistä aikaa katsoa tv:tä, ja ne harvat sarjat, joita olemme katselleet yhdessä, ovat vieneet useita kuukausia saada päätökseen.

Sarjassa esiintyy myös suomalaisia näyttelijöitä, joista suurimmat roolit tekevät uusimmilla kausilla Peter Franzén ja Jasper Pääkkönen. Franzén esittää Harald Kaunotukkaa, josta tuli sittemmin Norjan ensimmäinen kuningas, ja Pääkkönen hänen pikkuveljeään Halvdan Mustaa. Oikeasti Halvdan Musta oli muuten Haralda Kaunotukan isä.

Vikingsiä katsoessa miettii toki, millaista Suomessa on ollut niihin aikoihin. Viikinkien retket ulottuivat myös meidän rannoillemme, ja viikinkien geeniperimää löytyy ilmeisesti täältä siinä missä muistakin Pohjoismaista, vaikka suomalaiset eivät itse viikinkejä olleet.

HBO Nordic heittikin ilmaan hauskan kysymyksen: Voisinko minä olla sukua viikingeille? No, aika kaukaiselta se ajatus tuntuu, mutta asiaa ei tarvitse kummemmin spekuloida. Sain nimittäin Vikings Blood Line Testin, ja lähetin sylkinäytteeni DNA-testejä tarjoavalle iGENEA:lle.

Olen ollut jo aiemmin kiinnostunut DNA-testistä, sillä onhan se kiehtovaa kuulla, mistä kaikkialta oma geeniperimä on saanut osia. Pystyn sijoittamaan omat esivanhempani kartalle vain muutaman sukupolven verran, ja siinä ei paljoa ole yllätyksiä. Veressäni sekoittuu ainakin Keski-Suomi, Karjala ja Häme, mutta olisipa hauska kuulla, jos esi-isiä löytyisi jostain aivan toiselta puolen maailmaa.

Viikinkien oletettuja ominaisuuksia en kuitenkaan itsessäni tunnista pituutta lukuun ottamatta. Viikingit lienevät nimittäin olleet jonkin verran nykymiesten keskimittaa lyhyempiä. En ole kuitenkaan erityisen seikkailunhaluinen ja sotaisa vaan pikemminkin turvallisuushakuinen ja konflikteja välttelevä. Joudun odottamaan tuloksia vielä määrittelemättömän ajan, joten palataan niihin myöhemmin.

Entä olisiko sinun veressäsi viikinkiverta? Voit tehdä saman testin, sillä HBO Nordic järjestää arvonnan, jonka palkintona on samainen iGENEA DNA-testi (arvo 499 €) ja lohdutuspalkintona kaksi kahden kuukauden katselukoodia HBO Nordiciin (arvo à 19,90 €). Voit osallistua arvontaa jättämällä alle terveisesi ja yhteystietosi 2.1.2019 mennessä. Arvonta suoritetaan 3.1.2019, ja sen säännöt löydät täältä.

 

hbonordic.com

igenea.com

Ladataan...
Isyyspakkaus

Helsingissä on kohistu nyt viikon ajan keskustakirjasto Oodin avautumisesta. "Joko olet käynyt...?" on ollut yleinen kysymys kaupunkilaisten huulilla.

Uusi kirjasto avautui yhdelle Helsingin keskeisimmistä paikoista: päärautatieaseman, Musiikkitalon ja Sanomatalon välittömään läheisyyteen. Se täytti suuren aukon, sekä fyysisesti että henkisesti, sillä Helsingin ydinkeskusta on kaivannut isoa kirjastotaloa, ja kirjaston tontti puolestaan oli aiemmin ratapihaa ja VR:n makasiinien purkamisen jälkeen joutomaata.

Massiivinen rakennus on ollu rakenteilla pitkään, ja aivan valmista ei ollut vielä viime viikon avajaisissakaan.

Julkisivun puupanelointi on vielä keskeneräinen, mutta lopputuloksesta saa jo hyvän käsityksen. Ja onhan tämä aika WOW!

Kirjasto on yhtä WOW! myös sisältä. Avaraa tilaa, orgaanisia muotoja, oleskelupaikkoja. Voin hyvin uskoa, että Oodista tulee suosittu olohuone kaupunkilaisille ja yksi kohteista, jotka kuuluvat vierailijoiden to do -listoille museoiden ja kirkkojen ohella.

Kirjaston avautuminen onkin noteerattu jopa ulkomaisessa lehdistössä, ja on ollut hienoa lukea, miten esimerkiksi New York Times ja The Guardian ovat kirjoittaneet isosti ja kiitellen siitä, miten maailman lukutaitoisin ja digitietoisin kansa investoi kansalaisiinsa tällä tavoin siinä missä vaikkapa Briteissä kirjastot ovat ollet viime vuosina säästökohde.

Ja kyllähän minun on sanottava (nyt tulee v-sana) näin veronmaksajana ja kahden lapsen isänä, että on ilo, että verovarojamme käytetään tällaisiin hankkeisiin. Erityisen iloinen olen tietysti siksi, että Oodi on se kirjasto, jota tulemme käyttämään jatkossa eniten ja omana kirjastonamme. Aiemmin käytimme useimmin Postitalossa sijainnutta Kymppikirjastoa, mutta sen kokoelma oli melko rajallinen, ja tilanakaan se ei ollut kovin miellyttävä.

Mutta nyt! On istuskelu- ja oleskelupaikkaa lueskeluun, pehmeää mattoa lautapelien pelaamiseen ja satuhuonetta lukemiseen pienten lasten kanssa. Keskellä kerrosta on myös kahvila, ja kesällä kahvilan vierestä aukeavat ovet ulkoilmaterassille, josta avautuu näköala Musiikkitalolle ja Eduskuntatalolle päin. Veikkaan, että siitä tulee suosittu oleskelupaikka, sillä kesällä aurinko paistaa terassille esteettömästi koko iltapäivän ja illan.

Kirjaston kirja- lehti- ja lautapelikokoelma (!) sijoittuu kirjaston kolmanteen kerrokseen. Ensimmäisessä kerroksessa on elokuvateatteri ja ravintola. Toinen kerros on varattu puolestaan kaikelle ei-niin-perinteiselle tekemiselle kirjastossa. Kerroksesta löytyy mm. yleisstudiota, valokuvaus- ja videostudio, soittotila, rumpukoppi, 3D-tulostimia, laserleikkuri, tarratulostin, lämpöprässi, ompelukoneita, saumureita ja rintanappikoneita...

Valitettavasti kakkoskerros oli avajaistilaisuuksien jälkeen suljettuna, ja aukeaa seuraavan kerran vasta joulun jälkeen.

Nyt otimme siis vain kasan lastenkirjoja, ja yhden lautapelin (Battle Sheep), jota ajattelin pelata tytön kanssa viimeistään jouluna.

Lasten kirjat olivat kivasti esillä matalissa laatikostoissa, ja lastenosasto oli muutenkin helposti saavutettavissa jopa rattaiden kanssa.

Siispä kiitos kaikille niille, joiden ansiota tämän kirjaston valmistuminen on! Vierailemme monien muiden tavoin varmasti jatkossakin!

Ladataan...
Isyyspakkaus

Voi miten lapsukainen ilahtui, kun kerroin, että Katja Lahden Pikkis, rohkea pikku mörökölli on saanut jatko-osan! Pikkiksen tähän astisen elämän suurin seikkailu jatkaa tarinaa siitä, mihin edellinen kirja päättyi.

Pikkis pääsi kirjahyllyymme jo vuosi sitten, ja siitä tuli yksi tytön suosikkikirjoista. Hän halusi jopa ottaa sen mukaan eskarin kirjapäivänä, jolloin jokainen lapsi saa tuoda mukanaan jonkin lempikirjansa. Mietimme, että monikaan ei ehkä tuntisi kirjaa, ja olisi hauskaa suositella sitä myös hänen kavereilleen. Voi, miten väärässä olimmekaan! Pikkis oli tuttu ainakin kolmelle muulle tytölle samassa ryhmässä, mikä oli tietysti todella kivaa kuulla.

Nyt luimme Lahden uutukaisen, Pikkiksen tähänastisen elämän suurin seikkailu, heti, kun saimme kirjan käsiimme.

Pikkis on pieni mörökölli, joka elää metsässä perheensä kanssa ja hoitelee perheineen metsän asioita. Ensimmäisessä kirjassa Pikkis kerää jymykiviä, joita jokaisen nuoren mörököllin on ansaittava tekemällä asioita, jotka saattavat tuntua vähän jännittäviltä tai vaikeilta: uskaltaa tehdä oikein, kokeilla jotain uutta, tutustua johonkuhun uuteen, pyytää apua, osata pyytää anteeksi, auttaa jotakuta tuntematonta ja uskaltaa olla oma itsensä.

Eivätkös kuulostakin sellaisilta asioilta, joita myös aikuisten olisi hyvä oppia uudelleen?

Uudessa kirjassa Pikkiksen on määrä tavata kevään tullen paras ystävänsä Kirppa, mutta Kirppa ei saavukaan sovittuun paikkaan sovittuna aikana. Pikkis huolestuu ja pelkää, että Kirpalle on tapahtunut jotain pahaa. Jotain todella onkin hullusti, ja Pikkis lähtee seikkailulle metsän halki kohti Kirpan kotia ottamaan selvää, mistä on kyse.

Vauhdikas, hauska ja vähän jännittäväkin tarina oli lapsesta niin kiva, että sitä ei olisi malttanut lopettaa iltaisin. Lukemista riitti useammalle päivälle, mutta lopulta luimme lähes puolet kirjasta yhtenä iltana, sillä emme voineet jättää tarinaa enää kesken. Kyseisenä iltana nukkumaanmeno taisi venähtää vähän liian myöhäiseksi, mutta se, että hyvä kirja vie menessään on paras mahdollinen syy siihen.

Ensimmäisen kirjan tavoin tässäkin kirjassa on Annukka Palménin tunnelmallinen kuvitus.

Ja tästä kirjasta pidettiin vähintään yhtä paljon kuin edellisestä: "Minä haluan viedä tämän heti seuraavana kirjapäivänä eskariin", arvioi tyttö. Tämä taitaa olla suurin kunnianosoitus, jonka kirjailija voi saada.

Pikkis-kirjat ovat Katja Lahden omakustanteita, ja niitä voi ostaa Pikkiksen putiikista. Itse olen saanut molemmat kirjat arvostelukappeleina kirjailijalta.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Keskittyneitä ilmeitä ja piparin tuoksua. Pieni taikinapallo toisensa jälkeen katoaa vaivihkaa pienten leipojien suuhun.

Järjestimme taas perinteiset piparitalkoot tyttömme parhaille kavereille. Viime vuonna ne tosin jäivät väliin, sillä poikamme sairastui juuri edellisenä iltana. Siitä huolimatta piparinleipojat muistavat, että tätä on tehty jo useampana jouluna, ja piparin lepomista osataan odottaa.

Luottopiparireseptini on peräisin Hyvä kokki -kirjasta (WSOY 1995), josta se löytyy nimellä Joulupiparkakut I. Piparkakkumausteen sijaan laitan tosin mausteet ihan erillisinä. Piparkakkujen valmistamisessa on tärkeää muistaa, että taikina on tehtävä jo edellisenä päivänä, jotta jauhot ehtivät turvota ja taikina jähmettyä jääkaapissa riittävästi.

Piparkakut

Ainekset

  • 2 dl tummaa siirappia
  • 2 dl sokeria
  • 250 g voita
  • 2 tl kanelia
  • 2 tl inkivääriä
  • 1 tl neilikkaa
  • 2 tl pomeranssinkuorta
  • 2 tl kardemummaa
  • 1 kananmuna
  • 7 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl ruokasoodaa
  • 1/4 tl suolaa

Valmistaminen

  1. Kiehauta siirappi, sokeri, voi ja mausteet. Jäähdytä seos niin, että se ei enää polta sormia. Voit nopettaa sitä kylmällä vesihauteella
  2. Kun seos on jäähtynyt, lisää kananmuna siihen koko ajan vatkaten
  3. Sekoita vehnäjauhoihin sooda ja suola ja lisää jauhot taikinaan
  4. Anna taikinan kovettua viileässä seuraavaan päivään
  5. Kaaviloi taikina ohueksi levyksi, painele piparkakut muotilla ja laita ne leivinpaperin päälle
  6. Paista piparkakkuja 200-asteisessa uunissa n. 10 minuttia, mutta varo polttamasta pipareita.

Koristelen piparit tyypillisesti tomusokeritahnalla. Sen voi tehdä yksinkertaisesti vedestä ja tomusokerista, mutta paremmin kovettuvan koristelumassan saa käyttämällä kananmunanvalkuaista ja sitruunamehua.

Koristetahna

Ainekset

  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1 kananmunan valkuainen
  • reilu 1/2 pkt tomusokeria

Valmistaminen

  1. Purista sitruunamehu ja erottele kananmunan valkuainen keltuaisesta. Laita sitruunamehu ja valkuainen kulhoon
  2. Lisää tomusokeria vähitellen sitruunamehuun ja valkuaiseen, kunnes massa tuntuu sopivan paksulta. Massa ei saa olla liian juoksevaa, jotta sillä voi tehdä kuvioita, muttei liian jähmeääkään, jotta se on mahdollista pursottaa pipareille.

Pursottamisessa voi käyttää pursotuspussia, leivinpaperista kääräistyä tötteröä tai pakastuspusseja. Tällä kertaa käytimme suljettavia pusseja, joiden kulmiin leikkasin pienet reiät.

Pipariteokset viimeisteltiin värikkäillä strösseleillä.

Ihastelimme Rouvan kanssa, miten isoja nämä eskarilaiset ja ekaluokkalaiset ovatkaan ja miten kivasti he osaavat jo olla yhdessä ilman mitään draamaa. Oli itse asiassa kuin lapsia olisi ollut vähemmän kuin yleensä, sillä meno oli huomattavasti leppoisampaa kuin normaalisti, kun lapset ovat kahdestaan kotona.

Olemme miettineet, että mikä siinä onkin, että kun olemme neljästään kotona, lapset kähisevät ja kitisevät ja härnäävät toisiaan, mutta jos kokoonpano on ihan mitä tahansa muuta - enemmän tai vähemmän lapsia tai aikuisia - he leikkivät sopuisammin. Jotenkin he keskittyvät silloin vähemmän toisiinsa, eikä kumpikaan ole niin mustasukkainen omista tavaroistaan.

Mutta hauska iltapäivä siis näiden piparien parissa, ja huomenna koristelu jatkuu vielä yhden kaverin kanssa, joka ei päässyt tänään paikalle.

Mutta hetkinen, mihinkäs se sinun koristeltu piparisi ja kaikki strösselit lautaselta katosivat?

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lauluyhteeni St. Notes on esiintynyt syksyn aikana useammassa yksityistilaisuudessa, mutta nyt minulla on ilo kertoa, että voit nähdä meidät ensi viikolla myös kaikille avoimissa joulukonserteissa Espoossa ja Helsingissä!

Navalta Navalle on noin puoli tuntia kestävä koko perheelle tarkoitettu jouluinen musiikkinäytelmä, jossa pieni pingviini matkustaa etelänavalta pohjoisnavalle. Suomessa hän kohtaa joulupukin, tontun, yksisarvisen, pienen lapsen ja puhuvan lahjapaketin. Näytelmässä on lapsia ilahduttava jouluinen tarina ja useita jouluisia lauluja, joita olemme harjoitelleet jo syyskuusta lähtien.

Arvaapa, kuka esittää yksisarvista?

Pientä esimakua konsertista löydät Instagramista kenraaliharjoituksistamme.

Esitämme konsertin Espoossa Haukilahden monitoimitalolla ma 10.12. klo 18:30 ja la 15.12. klo 16:30. Sisäänpääsy konsertteihin on 4 € - tai sen verran mitä kukkaro kestää - ja sen voi jättää tasarahana possuun tai maksaa MobilePaylla.

Helsingissä konsertin voi nähdä su 16.12. Seurasaaren joulupolulla, jossa esiinnymme Seurasaaren juhlakentällä klo 14:45 ja 16:45. Joulupolulle on vapaa pääsy, ja tapahtumassa on useita puuhapisteitä ja esityksiä koko perheelle. Tapahtuman koko ohjelman löydät täältä.

Jos pääset tulemaan, olisi kiva, että kävisit kertomassa Facebookissa olevasi tulossa, ja pyytäisit myös kavereita mukaan!

Ja näin hienon mainosflyerin tein ihan itse.

Tervetuloa kuuntelemaan!

facebook.com/stnotes

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Food Market Herkku

"Joulu täynnä on kinkkua, kylkeä, potkaa, läskiä, niskaa ja tietenkin vodkaa." Vai onko sittenkään?

Vaikka hyvin perinteisillä jouluruoilla on yhä paikkansa suomalaisten joulupöydissä, yhä useampi tuntuu kaipaavan juhliinsa keveyempiä, raikkaampia ja kasvispitoisempia vaihtoehtoja.

Omassa perheessäni jouluaaton joulupöytä täytetään perinteisesti blineillä, ja perinteisten jouluruokien aika on joulupäivänä. Silloinkin pöytään kuuluu aina jokin kasvisruoka, ja ikuinen rakkauteni, punajuuri, sopii myös värinsä puolesta loistavasti joulujuhlaan. Ei kuitenkaan rosolliksi, sillä se ei ole ollut koskaan suosikkimme.

Tällä kertaa punajuuret onkin muutettu moderniksi rosolliksi: täytetyiksi punajuuriksi, jotka on paistettu uunissa. Täytetyt punajuuret ovat saaneet rinnalleen raikkaan jouluisen salaatin.

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Food Market Herkun kanssa, josta myös ostin tarvikkeet.

Käytämme ruoanlaitossa pitkälti luomutuotteita, ja on ollut ilo havaita, että myös Herkussa luomutuotteet ovat saaneet paljon hyllytilaa. Yllätyin positiviisesti siitä, että jopa granaattiomenat olivat saatavilla luomuna, ja koska ne ovat juuri nyt satokaudessa, ne oli nostettu valokeilaan kaikkein keskeisimmälle paikalle vihannes- ja hedelmäosastoa.

Olimme muuten ruokaostoksilla koko perheen voimin lounasaikaan - tai vähän sen jälkeen - joten aivan ensimmäisenä kävimme syömässä Food Market Herkun Bistron kalakeitot, jokta olivat aivan törkeän hyvät. Hinta-laatusuhde oli todella kohdallaan, sillä keitossa oli jopa ravunpyrstöjä, ja runsaat annokset maksoivat vain 9,90 €/iso keitto ja 5,90 €/pieni keitto. Koko perhe söi siis hyvällä ruokahalulla todennäköisesti kaupungin parhaat kalakeitot!

Täysillä vatsoilla oli mukavampi lähteä poimimaan ruokaostoksia kärryihin.

Nyt kuitenkin varsinaisiin joulupöytävinkkeihin eli punajuuriin!

Täytetyt punajuuret eli moderni rosolli

Ainekset

  • 1/2 kg keskikokoisia punajuuria
  • vettä ja 1 tl suolaa keittämiseen
  • 1 sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 lehtipersiljaruukun varret
  • 2 rkl ruokaöljyä
  • 1/2 dl manteleita
  • 1 pkt fetajuustoa (150 g)
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/4 tl mustapippuria

Valmistaminen

  1. Pese punajuuret huolellisesti ja laita ne tilavaan kattilaan. Punajuuria ei tarvitse kuoria. Heitä punajuurien päälle kevyesti suolaa, täytä kattila vedellä ja keitä punajuuret kypsiksi, noin 40 minuuttia. Kaada keitinliemi toiseen astiaan ja säästä myöhempää käyttöä varten. (Voit esimerkiksi keittää kerralla koko kilon ja käyttää liemen punajuuririsottoon.) Kun punajuuret ovat vielä kuumia, kuori ne puristelemalla niitä sormilla (Voit käyttää talouskäsineitä, jos pelkäät punaavasi kätesi)
  2. Hienonna sipuli, valkosipuli ja lehtipersiljan varret ja kuullota ne öljyssä. Anna jäähtyä
  3. Tasoita punajuurien pohjat veitsellä suoriksi ja koverra teelusikalla niiden pintaan kolo. Nosta punajuuret uunivuokaan
  4. Hienonna leikkaamasi ja kovertamasi punajuuren palat veitsellä
  5. Laita punajuurisilppu kulhoon ja lisää joukkoon sipuliseos pannulta
  6. Rouhi mantelit ja lisää kulhoon. Murenna sekaan myös fetajuusto (säästä muutama nokare punajuurten pinnalle koristeeksi) ja mausta täyte suolalla ja pippurilla. Sekoita
  7. Täytä punajuuret runsaalla kädellä ja lusikoi loput täytteestä vuokaan punajuurten väleihin
  8. Paista punajuuria 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Punajuuria voi hyvin syödä vaikka sellaisenaan, mutta meidän perheessämme ruoat maistuvat usein varsinkin lapsille paremmin, kun niiden kanssa tarjotaan turkkilaisesta jogurtista sekoitettu kastike, tällä kertaa tahinilla ja lehtipersiljalla maustettu.

Tahini on seesaminsiementahnaa, jota yleensä myydään kaupassa pähkinävoiden lähettyvillä. Tahinin karvaus antaa kastikkeen makuun syvyyttä. Jos kuitenkaan et saa sitä käsiisi, jätä huoletta pois, kastike on hyvää sellaisenaankin!

Kastike punajuurille

Ainekset

  • 1 rkl tahinia
  • 2 dl turkkilaista jogurttia
  • 1 lehtipersiljaruukun lehdet
  • 1/4 tl suolaa
  • pari kierrosta mustapippuria myllystä

Valmistaminen

  1. Lusikoi tahini kulhoon ja notkista sitä sekoittamalla voimakkaasti
  2. Hienonna lehtipersiljan lehdet
  3. Lisää loput ainekset kulhoon ja sekoita.

Pelkästä vihreästä salaatista, kurkusta ja tomaatista koostuvat salaatit voi jättää arkilounaille, ja jouluna salaatti voi olla hivenen erityisempi.

Pieni makeus yhdistettynä suolaisuuteen tekee salaatista raikkaan ja yllättävän. Tässä salaatissa makeutta antavat päärynä ja granaattiomena, ja suolaiset saksanpähkinät ja Peltola Blue -juusto tasapainottavat kokonaisuutta. Granaattiomenan punaiset siemenet saavat salaatin myös näyttämään hyvin jouluiselta.

Päärynä-homejuustosalaatti

Ainekset

  • 1 1/2 dl saksanpähkinöitä
  • 1 tl ruokaöljyä
  • 1/4 tl suolaa
  • 2 päärynää
  • 1/2 granaattiomenan siemenet
  • 1 pkt vuonankaalia
  • 1/2 pkt Peltola Blue -sinihomejuustoa

Valmistaminen

  1. Laita saksanpähkinät leivinpaperin päälle uunipellille. Lorauta pähkinöiden päälle hieman öljyä, suolaa kevyesti ja sekoittele pähkinöitä pellillä. Paahda saksanpähkinöitä 175-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia, ja sekoita niitä paahtamisen aikana kerran tai pari. Pssst! Paahda ihmeessä kerralla isompi satsi pähkinöitä, ne kyllä tulevat naposteltua!
  2. Pese päärynät. Leikkaa päärynät pitkittäin neljään osaan, ensin puoliksi ja sitten puolikkaat puoliksi. Poista siemenkota ja viipaloi päärynät
  3. Puolita granaattiomena varovasti ison kulhon päällä, jotta mehu ei karkaa hukkaan. Nosta kulho tiskialtaaseen ja irrota granaattiomenan siemenet koputtelemalla kuorta napakasti esimerkiksi perunasurvimella
  4. Huuhtele ja kuivaa vuonankaalit ja laita ne tarjoiluvadille
  5. Asettele päärynäviipaleet vuonankaalien päälle ja murenna niiden päälle sinihomejuusto. Ripottele lopuksi saksanpähkinät ja granaattiomenan siemenet salaatin pinnalle.

Salaatinkastike

Ainekset

  • 2 tl dijoninsinappia
  • 2 rkl hunajaa
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1 1/2 dl oliiviöljyä
  • Suolaa, jos haluat

Valmistaminen

  1. Sekoita dijoninsinappi, hunaja ja sitruunamehu kulhossa kierrevatkaimella
  2. Lisää öljy vähän kerrallaan voimakkaasti kierrevatkaimella sekoittaen
  3. Tarkista maku ja lisää suolaa jos sitä kaipaat – meistä kastike oli tuollaisenaan mukava pari salaatille. Valuta kastiketta salaatin päälle juuri ennen tarjoilua ja nosta loppu kastike tarjolle.

Maistuisiko sinnekin?

Herkkua joulua!

 

Ja jos et nähnyt edellistä Food Market Herkku -postausta, kurkkaapa tänne, niin näet, miltä uudistettu kauppa näyttää.

Pages