Parisuhteellista

Parisuhteen pohjana on rakkaus. Siksi menin naimisiin nuorena, koska rakastan miestäni ja haluan pitkän liiton hänen kanssaan. Olimme tunteneet noin vuoden ennen kuin menimme naimisiin. Kaikille epäilijöille sanoin aina ”Ei minun tarvitse tuntea häntä kokonaan, riittää että tiedän että hän on hyvä ihminen.”. Aavistukseni miehestä ovat ainakin tähän mennessä osuneet aivan oikeaan eli kiltimpää ihmistä saa hakea. Jokaisessa on puutteensa mutta olen aina ajatellut ettei ihmistä kannata muuttaa vaan opetella aidosti arvostamaan toisen mielipiteitä ja arvoja. Kuka minä olen sanomaan miten muiden pitää ajatella?

Mutta entä jos ei osaa hyväksyä itseään ja pitäisi opetella rakentamaan tervettä parisuhdetta?

Kuten kaikille on tullut jo varmaankin selville minulla on menneisyydessäni raskaita, käsiteltäviä asioita. Se aiheuttaa välillä ongelmia itsetunnon kanssa. Mieheni usein kysyy miksi kohtelen itseäni niin kriittisesti. Vastaus siihen on, että vaadin itseltäni sitä mitä vääristynyt mieleni uskoo toisten haluavan minulta. Eli usein liikaa. Tiedän ettei kukaan ole täydellinen, mutta inhoan tuottaa pettymystä. Taidan olla itseni suurin vastus tässä asiassa?

Haasteeksi parisuhteessa on viime aikoina muodostunut myös noussut painoni ja vääristynyt kehonkuvani. En aina tunnista itseäni täysin pelistä ja tavallaan mielessäni oletan olevani pienempi kuin oikeasti olen. Kun huomaat etteivät ostamasi vaatteet mahdu päälle tai katsot turpeaa naamaa pelistä, se yllättää minut ja hieman jopa lannistaa. Mies ei luo ulkonäköpaineita minulle vaan lähinnä kyse on siitä kuinka voin tuntea itseni kauniiksi, myös omasta mielestäni.

Minä mielestäni kohtelen miestäni hyvin. Tiedän olevani vaativa kumppani ja joskus raskas taakka kannettavaksi, mutta yitän olla hyvä kumppani niissä rajoissa kuin pystyn. Kaikkien tulisi kuitenkin rakentaa vahva suhde itseensä, oppia hyväksymään ja ehkä jopa rakastamaan itseään. Se on pitkä ja kivinen tie, mutta elämä on matka jonka varrella se on mahdollista oppia. Uskon että se on myös parisuhteelle hyväksi, jos omaan itseensä on kehittänyt tasapainoisen yhteyden.

Uskon että terve parisuhde on hyväksi ihmiselle, mutta huono voi romuttaa koko ihmisen. Jos näkisin itseni niin kuin mieheni näkee minut, uskon että olisin paljon tasapainoisempi ihminen. Yhdessä olemme vahvempia ja minunkin on aika kehittää suhdetta itseeni, jotta voin olla vahva niin yhdessä kuin yksinkin.