Hiihtoloma pilalla!

Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Piiloudun vessaan hengittelemään. Hiihtoloma on pilalla!

Viime viikolla vuorottelimme miehen kanssa kotona kipeän lapsen hoitajina. Lapsi alkoi kuitenkin näyttää viikonloppua kohden paremmalta, ja sormet ristissä toivoimme, että hän olisi tällä viikolla, eli hiihtolomalla jo kunnossa. Viime viikko oli aika raskas ja repaleinen. Poika ei ollut niin kipeä, että olisi vain lepäillyt ja torkkunut, vaan kipeys näkyi lähinnä kiukkuisuutena, jatkuvina yskänkohtauksina, syömättömyytenä ja öisinä heräilyinä. Odotimme kaikki kovasti lomaa, ja kaikkia kivoja lomasuunnitelmia.

Olin hyväksynyt sen, ettei tänä hiihtolomana hiihdettäisi, pulkkailtaisi tai harrastettaisi muita talvilajeja. Meillä oli kuitenkin suunniteltu kaikenlaista kivaa metsäretkistä uimareissuun ja leffateatterista korvapuustien leivontaan. Hiihtoloma voi olla ihan kiva ilman luntakin. Kun poika heräsi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä itkemään kipeän korvan kanssa, meinasin repiä pelihousuni. Hiihtolomaviikostakin tulisi sairastupaviikko.

Eilen kävimme lääkärissä hakemassa korvatulehtusdiagnoosin ja apteekista antibiootit. Kiukkuinen potilas ei antibiootista innostunut, vaan huusi kurkku suorana, ettei halua sitä ottaa. Kipeän lapsen kanssa kotona oleminen käy työstä, ja jos suoraa sanotaan, niin se tuntuu välillä kuin työntäisi nauloja kynsien alle. Potilas ei ole halukas yhteistyöhön, ja ymmärtäähän sen. En varmasti itsekään ole mikään päivänpaiste kipeänä ollessani.

Väsymys selkeästi painaa päälle meillä kaikilla, ja seinät alkavat näin toisella viikolla todella kaatua päälle. Välillä ainoa paikka, jossa saan hetken olla rauhassa on vessa. Sinne pakenen välillä hengittelemään syvään. Napsautan oven lukkoon, ja suljen korvani hetkeksi jatkuvalta ”äiti, äiti, ÄITII!”-vaatimuksilta. Ei varsinaisesti ihanteellinen pakopaikka, mutta toimii paremman puutteessa.

Toinen viikko sisätiloissa, ja minulta alkaa ideat loppumaan. Olemme pelanneet tuhat kierrosta Unoa, lukeneet kaikki omat ja kirjaston kirjat, rakennelleet pikku-ukkoja muovailuvahasta,katsoneet Netflixistä Ninjagota ja pelanneet Nintendo Switch:llä. Ja leikkineet legoilla lukemattomia tunteja. Oma legoukkelini on nimeltään Hevi Heikkinen. Hän on hevirokkarin näköinen vihannesmyyjä. Hevi Heikkisellä on pitkät mustat hiukset, ja kädessä makkara. Hänellä ei toiveistaan huolimatta ole omaa moottoripyörää, mutta hän saa kyllä aina kyydin seikkailuihin.

Yritän hyväksyä, että tämä loma menee nyt näin. Ikkunasta paistaa kuitenkin aurinko, ja se tuntuu lohdulliselta. Flunssat ja korvatulehdukset paranevat aikanaan, ja elämä palaa arkisiin rutiineihinsa. Yöt rauhoittuvat, ja päänsisäinen sumu hälvenee. Selvittelen takut pojan takatukasta ja silitän pieniä kuumeesta punehtuneita poskia. Ehkäpä viikonloppuna pääsemme vähän jo ulkoilemaan!

Mites sun viikko on alkanut? Oletko pysynyt terveenä?

Lempeyttä ja iloa keskiviikkoosi!

Kommentit (7)
  1. Kyllä Minä Mieleni Pahoitin | Tv Elokuvat Tänään
    27.8.2020, 13:45

    […] Hiihtoloma pilalla! – Minnean muruja | Lily – Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Piiloudun vessaan hengittelemään. Hiihtoloma on pilalla! Viime viikolla vuorottelimme miehen kanssa kotona kipeän lapsen hoitajina. Lapsi alkoi kuitenkin näyttää viikonloppua kohden paremmalta, ja sormet ristissä toivoimme, että hän olisi tällä viikolla, eli hiihtolomalla jo kunnossa. […]

  2. Kyllä Minä Niin Mieleni Pahoitin | Etlari Uutiset
    16.7.2020, 20:53

    […] Hiihtoloma pilalla! – Minnean muruja | Lily – Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Piiloudun vessaan hengittelemään. Hiihtoloma on pilalla! Viime viikolla vuorottelimme miehen kanssa kotona kipeän lapsen hoitajina. Lapsi alkoi kuitenkin näyttää viikonloppua kohden paremmalta, ja sormet ristissä toivoimme, että hän. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *