Kun marraskuu meinaa ottaa ihmisestä erävoiton
Olen yrittänyt ottaa vitamiinini ja syödä monipuolisesti(ja herkutella!) Olen yrittänyt nukkua tarpeeksi ja liikkua säännöllisesti. Olen yrittänyt ajatella positiivisesti ja kehitellä kivoja juttuja tähän harmaaseen vuodenaikaan. Olen suunnitellut jo joululahjoja ja pikkujouluja. Olen pyrkinyt järjestämään omaa aikaa ja näkemään ystäviä. Hyviä juttuja kaikki!
Silti tämä marraskuu meinaa ottaa tästä tyypistä nyt erävoiton. Pimeä vuodenaika ottaa aina koville, ja mietin, miten se kuitenkin tänäkin vuonna yllätti, se raskaus. Miten raskaalta onkaan viime aikoina tuntunut. Yleensä se raskain kuukausi minulle on ollut lokakuu, mutta tänä vuonna tämä marraskuu on kyllä näyttänyt sen rumimman puolensa.
Olen ollut nyt muutaman viikon enemmän tai vähmmän flunssassa. Se alkoi pienenä nuhana ja päänsärkynä. Olin muutaman päivän töistä pois ihan kotona lepäilemässäkin, ja luulin jo olevani voiton puolella, mutta niin vain kurja olo jatkuu. Mielen vetää matalaksi varmaan myös huonosti nukutut yöt. Useampi yö on nyt mennyt yskiessä. Ääni alkaa olla aika viskibasso kaikesta yskimisestä 😀 Olen yrittänyt ottaa kaikki poppakonstit käyttöön flunssan nujertamiseksi. Eilen kuitenkin luovutin, ja käänsin nuhaisen nokkani työterveyden puoleen, jotta saisin tämän olon kohenemaan. Mikähän siinäkin on, että on aina niin anteeksipyytelevä olo, kun sinne menee. ”Anteeksi nyt, että vaivaan!” ja ” Ei minulla varmaankaan ole kuin ihan tavallinen flunssa.”
Marraskuu on iskenyt päin pläsiä myös taaperon kiukkuilulla. Olo on ollut hämmentynyt, ja välillä jopa toivoton taaperon raivokohtausten edessä. Flunssan kukistaminen lepäämällä on tuntunut olevan mahdoton tehtävä vaativan taaperon kanssa. Kiitos muuten vielä kaikista ihanista kommenteista kiukku-postaukseen! Välillä tuntuu, että näiden asioiden kanssa on niin yksin. Vertaistuki on kyllä kultaakin kalliimpaa, ja yksi suurin syy bloggaamisen aloittamiselle. Jos sulla on kokemusta tai mielipide asiasta, niin kaikki kommentit ovat edelleen enemmän kuin tervetulleita!
Onneksi marraskuuta ei enää ole jäljellä kuin muutama päivä! Joulukuun aion aloittaa puhtaalta pydältä terveenä(olen päättänyt olla terve joulukuusta alkaen). Uusi kuukausi, ja uudet mahdollisuudet. Ja joulukuu ei voi olla kovin paha, koska joulukuussa saa virallisesti aloittaa kaiken jouluhössötyksen. Joululaulut soimaan, joulutortut uuniin ja joulun odotus voi alkaa. Jotenkin siinä, missä marraskuun pimeys tuntuu masentavalta, tuntuu joulukuun pimeys maagiselta(varsinkin, jos on lunta). Joulukuussa saa rauhoittua. Aika melkein pysähtyy joulunpyhinä. Ihmiset ovat rennompia, ja hyvällä tuulella. Näin ainakin toivon.
Mukavaa tiistaita!