Loman lempparit
Niin koitti se päivä, kun herätyskello oli laitettava soimaan, ja työavain pakattava laukkuun. Kolmen viikon loma hurahti arvatenkin salamannopeasti, mutta lupasin itselleni, etten valita lomajutuista enempää. Ehdinhän tässä jo valittaa loman lyhyydestä, säästä sekä siitä, että mies päätti mennä takaisin töihin kesken yhteisen loman. Mutta nyt riittää valitus!
Trendin instassa oli hauska ”Kesän suosikit” haaste, jossa pyydettiin kertomaan kesän suosikkijutuista, kuten suosikkileffa, suosikkiruoka ja suosikkivaate. Vastailin haasteeseen jo insta stoorissa, mutta koska stoorit hävivät niin nopeasti, ajattelin kerätä kesälemppareista postauksen tänne blogin puolelle. Mikäpä sen mukavampi kuin miettiä lemppareita ja muistella loman kohokohtia.
Kesän lempparit
Lempileffa Tänä kesänä leffassa on tullut istuttua hämmentävän vähän verrattuna aikaisempiin kesiin. Olen katsonut kaksi leffaa, jotka molemmat ovat suosittelemisen arvoisia. Hauska ja kevyt Yesterday vie katsojan The Beatlesien musiikin maailmaan ja kuviteelliseen tilanteeseen, jossa yhtenä päivänä kaikki muut maapallolla tuntuvat unohtaneet yhden maailman suurimmista bändeistä. Vain leffan päähenkilö tuntuu tietävän biisit. Leffan parasta antia on tietenkin tutut biisit sekä pääosassa loistava Himesh Patel. Olenko ainoa, jonka mielestä Himesh on aivan kuin Rillit Huurussa -sarjan Raj?
Toinen leffani on sekin suurieleistä musiikki-ilottelua. Kävin lomani lopuksi katsomassa Elton Johnista kertovan Rocketmanin. Surullinen tarina lahjakkaasta, mutta ujosta pojasta, joka halusi vain rakkautta, mutta joka lapsesta lähtien jäi sitä vaille. En ole herra Johnin elämäntarinaan perehtynyt, joten en osaa sanoa, kuinka paljon tarinassa on käytetty värikynää, mutta kokemus oli koskettava. Elokuvassa parasta on musiikin ja pääosan esittäjän Taron Egertonin lisäksi se, että tuntuu henkilökohtaiselta. Tarina kerrotaan Eltonin näkökulmasta ja kaunistelematta. Biisien sanat avautuvat aivan eri tavalla tarinaan sijoitettuna.
Lempisarja Siinä, missä leffat ovat jääneet tänä kesänä taka-alalle, niin sarjoja olen katsonut senkin edestä. Eniten mieleen on jäänyt Netflixin Tarinoita kaupungista. Lämminhenkisessä sarjassa keskitytään San Fanciscossa sijaitsevan rakennuksen asukkaiden elämäntarinoihin. Rakennuksen omistaja, rakastettu grand old lady Anna Madrigal, on kerännyt siipiensä suojaan joukon, jotka kaikki painiskelevat omien ongelmiensa kanssa.
Parasta sarjassa on mielenkiintoisten roolihahmojen lisäksi oivaltavasti käsitelty teema sukupolvien välisestä kuilusta. Kun keski-ikäinen homomies vie pari-kolmekymppisen poikaystävänsä vanhojen jäärien illalliselle, ajaudutaan erimielisyyteen siitä, mitä termejä vähemmistöön kuuluva saa käyttää, ja ovatko vähemmistöjen oikeuksien puolesta käytävät taistelut samoja nykynuorille kuin vanhemmalle sukupolvelle. Sarja tuntuu ajankohtaiselta ja tuoreelta.
Lempikeikka Jos jonkin on tänä kesänä ollut paremmin kuin aikaisempina, niin se on livemusiikin määrä! Siinä, missä viime kesänä kävin yhtenä päivänä Suomipopeilla, niin tänä kesänä olen ehtinyt juhlia niin Puistojuhlat kuin suomipopittaa kaksi ihanaa festaripäivää. Eikä tämä ilottelu ole vielä edes tässä! Vielä edessä on Summer Jazz Club sekä mahdollisesti myös elokuun loppuun sijoittuva uutukainen Wine Garden. Keikkoja on hankala laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta jos pitäisi sanoa yksi, joka jäi päällimmäisenä mieleen, niin se olisi Puistojuhlilla esiintynyt karsimaattinen Vesta. Vesta todellakin otti yleisönsä ja koko puiston haltuun. Tämä oli itselleni ensimmäinen Vestan keikka, mutta ei varmasti viimeinen.
Onko joku näistä mun lemppareista sulle tuttu, tai ehkä myös oma kesälempparisi? Haastan juuri sinut kertomaan omat kesälempparisi joko kommenttikentässä tai omassa blogissasi :)
Mukavaa maantaita!