Happy birthday to me! Tänään korkataan virtuaalikuohari, ja tarjotaan kuplivaa koko porukalle. Kippis! Rakas harrastukseni täyttää tänään kolme vuotta! Aika tuntuu toisaalta menneen todella nopeasti, mutta toistaalta vähän yllätyin, että nämä ovat vasta kolmisvuotissynttärit. Bloggaaminen useita kertoja viikossa on sen verran intensiivistä, että tuntuu kuin tämä blogi olisi ollut mukanani jo pienen ikuisuuden.

Enpä olisi kolme vuotta sitten arvannut, mitä kaikkea aloitin, kun ensimmäisen postauksen jännittyneenä julkaisin. Tähän kolmeen vuoteen on mahtunut paljon. Sain toiveen kertoa siitä, miten blogi on muuttunut kolmen vuoden ainana, ja miten itse olen muuttunut. Kun aloin asiaa pohtimaan, oli ensimmäinen ajatukseni, ettei mikään ole juurikaan muuttunut. Kun kaivoin hieman pintaa syvemmältä, huomasin montakin muutosta.

Miten blogi on muuttunut kolmessa vuodessa?

Alussa tekstit olivat ehkä päiväkirjamaisempia sekä teemoiltaan vaihtelevampia. Ikinä ei tiennyt, mitä blogissa milloinkin on tulossa. Pidin blogin spontaanista luonteesta. Halusin aloittaessani pysyä mahdollisimman anonyyminä, enkä esimerkiksi julkaissut tunnistettavia kasvokuvia. En edelleenkään pidä suoraa edestä otetuista kasvokuvista kasvojeni epäsymmetrian takia, mutta nykyään kuvani ovat tunnistettavia. Ja vaikka en kirjoita omalla nimelläni, on nimeni monessa yhteydessä vilahdellut, ja siksi varmasti monelle jo tuttu.

Koen, että blogini on edelleen tietynlainen sillisalaatti, mutta aihepiirit ovat vakiintuneet. Postasin välillä jopa viisi kertaa viikossa, mutta nykyään olen rajoittanut postaukset kolmeen tai neljään viikossa. Blogiini kannattaa yleensä kurkata sunnuntaisin, maanantaisin, keskiviikkoisin sekä perjantaisin. Useimmiten pidän välipäivän tiistaina ja torstaina. Kirjoitan usein omasta tyylistäni joko päivän asujen muodossa, tai sitten vinkkaan tyyli-ideoita, jotka itseäni sytyttävät. Ideat lähtevät yleensä siitä, että itse tarvitsen esimerkiksi uuden talvitakin, ja vaihtoehtoja kartoitettuani, kirjoitan aiheesta blogiin.

Google analytics kertoo, että blogistani luetaan paljon myös ruoka- ja leivontajuttuja. Ruokakuvaus on lähellä sydäntäni, ja rakastan sommitella ja kuvata ruokaa. Toki tykkään sitä myös tehdä ja syödä 😀 Leipomisen määrä elämässäni on lisääntynyt ekspotentiaalisesti blogin myötä. Samoin on muuten myös vaatteiden sekä kosmetiikan. Toisaalta on superkivaa testata uutta kosmetiikkaa, ja saada uusia oivalluksia. Toisaalta taas en pidä siitä kasvaneesta purkkivuoresta, joka makkarissa ja kylppärissä on pesiytynyt kaappeihin.

Toivoisin, että voisin sanoa kuvien olevan nyt laadukkaampia kuin alussa, ja sitä ne ehkä pääsääntöisesti ovatkin. On kuitenkin postauksia, joissa kuvat eivät edelleenkään yllä sille tasolle, jolla haluaisin niiden olevan. Kun tätä juttua tekee nopealla tahdilla, ei kuvien kanssa voi olla liian niuho, joskus on vaan laitettava ne hieman sumeat, tai muuten epäkelvot kuvat postaukseen, koska parempia ei ehdi ottaa.

Miten olen itse muuttunut kolmessa vuodessa?

Aloittaessani vuonna 2016 olin juuri palannut äitiyslomalta töihin, ja minulla oli pieni puolitoistavuotias pallero, joka vaati minulta paljon. Aikaisemmassa elämässäni vallitsi harmooninen zen, joka oli muuttunut ruuhkavuosikaaokseksi. En voinut enää samalla tavalla toteuttaa itseäni, ja kaipasin kipeästi jotain omaa. Blogien suurkuluttajana päätin, että ehkä minullakin voisi olla jotain annettavaa, ja niimpä tämä blogi näki päivänvalon. Sain jotain omaa, joka oli helppo toteuttaa kotoa käsin.

Nyt, syyskuussa 2019 ruuhkavuodet ovat edelleen vahvasti mukana kuvoissa, mutta moni asia elämässä on helpottanut. Edelleen blogi on minulle tärkeä oma juttu, johon voin syventyä, ja jossa voin sulkea muun maailman hetkeksi pois. Fyysiset muutokset ja vanheneminen on helppo huomata. Kolmen vuoden aikana tunnen vanhentuneeni varmaankin 15 vuotta, mutta henkisellä puolella muutokset on hankalampi nähdä. Tunnen itseni pohjimmiltaan samanlaiseksi kuin esimerkiksi 18-vuotiaana. Perusluonne ei ole muuttunut mihinkään. Tai jos on, en itse sitä huomaa.

Asenteeni elämään muuttuu pessimistisemmäksi vuosi vuodelta, mutta yritän samalla pitää yllä sitä pientä taivaanrannanmaalaria sisälläni, joka on aina ollut tärkeä osa minua. Koen, että vielä kolme vuotta sitten olin niin kiinni siinä arjen pyörityksessä, etten oikeasti ehtinyt miettiä, onko elämäni suunta oikea. Tuntuu, että nyt aika alkaa olla kypsä siihen, että voisin alkaa toteuttaa omia unelmiani. Kunhan ensin saan selville, mitä ne ovat. Keski-iän kriisi game strong.

Hauaisin ajatella, että olen myös sosiaalisempi blogiharrastuksen myötä, sillä elämääni on tullut monta uutta tuttavuutta ja ystävää. Paljon tapahtumia ja sosiaalisia tilanteita. Totuus kuitenkin on, että olen edelleen introvertti, joka tarvitsee paljon tilaa ympärilleen, ja aikaa itselleen. Selviän sosiaalisista tilanteista, ja jopa nautin niistä, mutta ne kuormittavat minua kuitenkin sen verran, että tarvitsen vastapainoksi täyttä hiljaisuutta. On kuitenkin hyvä haastaa itseään, ja laittaa itsensä toistuvasti tilanteisiin, joissa on oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Teen sitä huomattavasti enemmän blogin myötä.

Nyt voisinkin kysyä teiltä, jotka olette pidempään blogin mukana olleet – miten blogi on teidän mielestä muuttunut? Ja onko muutos parempaan vai huonompaan suuntaan? Mikä blogissani saa sinut palaamaan lukemaan juttujani?

Lupailin kovasti, että tässä synttäripostauksessa olisi arvonta. Jouduin kuitenkin pitämään teitä vielä yhden päivän jännityksessä, sillä teknisistä syistä en saanut arvontaa tähän postaukseen. Mutta lupaan, että se on jotain niin mahtavaa, että sitä kannattaa odottaa huomiseen saakka!

Kuvat otettiin muutama viikko sitten. Sain houkuteltua mieheni ja poikani myös kuviin, joten saimme muutaman kauniin perhekuvan kehystettäväksi. Mies viihtyy niin paljon paremmin kameran takana, että meistä on tosi vähän yhteiskuvia. Mekko on ihana syysmekko Lindexin alesta. Tuo poltettu oranssi väri on jotenkin ihan täydellinen tähän syksyyn. Materiaali on joustavaa, ja kietaisumalli armollinen, joten mekko asettuu päälle kivasti.

Mukavaa torstaita! Palailen huomenna sillä synttäriarvonnalla 😉