Huttunen, hemonen, ökökkä ja moni muu :)
Kaksivuotias on kyllä hauska kaveri! Päivä päivältä sutkautukset paranee, ja innolla odotan, mitä uusia sanoja ja lauseita tomeran pojan suusta putkahtaa 🙂 Ajattelinkin kirjoitella niitä hieman ylös, ennenkuin pääsevät unohtumaan. Arvaatko, mitä ovat huttunen, hemonen ja ökökkä? Entäpä mikähän talveen varustautunut tyyppi mahtaa olla toppakuoriainen? Liekö hän on koppakuoriaisen pohjoinen serkku 😀 Monia kanssaihmisiä on myös hymyilyttänyt, kun poika kaupassa hihkuu ”Kato äiti, pissa possu!”. Kyseessä on siis lempparisarjan, Pipsa Possun, oheistuotteet.
Meillä on nyt rasittavuuteen saakka yltävä ”Mikä toi on?” ja ”Mikä ääni?” -vaihe. Kaksivuotias osoittelee ahkerasti ihan kaikkea ja äiti saa olla kertomassa jokaisen vastaantulevan asian nimen. Vielä hetki sitten poika tyytyi vastaukseeni asian kuin asian kohdalla, mutta nyt viime aikoina äidin vastaukset eivät enää aina ole kelvanneet. Topakka nuori mies vastaakin monesti ”ei” äidin vastauksille. Siinä saa sitten miettiä, että jos kyseessä ei ole esimerkiksi asfaltti, minkä itse vastasi, niin minkäköhänlaista vastausta poika ajatteli 😀 Kyseessä oli pojan mukaan tietenkin tie. Paljon hauskoja tilanteita on saatu aikaiseksi.
Hyvänä esimerkkinä tästä väännöstä on lukemamme Värejä kirja, jossa poika iloisesti heittää randomilla jonkun värin joka sivulle, ja useinhan se menee metsään. Joka sivulla on kyseisen värin edustajia. Yhdellä sivulla on mörkyli, ja tämän poika hyväksyy. Seuraavalla sivulla esiintyy sama mörkyli, mutta niin että hahmo näkyy vain silmistä ylöspäin. Tämä ei pojan mielelstä ole mörkyli. Hetken sain ehdottaa eri vaihtoehtoja, ja lopulta poika hyväksyi vastaukseksi karhun. Että karhulla mennään 😀
Mörkyli, vai kenties karhu? Filosofisia kysymyksiä.
Eilen luimme ”Pupen ensimmäinen pääsiäinen”-kirjaa. Äitiä meinasi taas naurattaa, kun poika hieman ärtyneenä tiedusteli, että ”missä minun(poijan oma nimi) pääsiäinen on?” 😀 Mitä tähän nyt sitten osaisi vastata. Epämääräiset selitykset siitä, että pääsiäinen on juhla, joka on kerran vuodessa, eivät vakuuttaneet poikaa, vaan vaativa ”Missä minun pääsiäinen on?”-kysely jatkui.
Nykyään saa kyllä olla tarkkana, mitä suustaan päästää, sillä pienet korvat ovat tarkkana kuuntelemassa. Poika matkii kaikkea sanomaamme. Ja olen huomannut, miten monen asian nimeä en itse tiedä, kun yritän vastailla parhaani mukaan. Ainakin kaikenmaailman asfalttikoneet eivät oikein ole hallussa 😀
Ja vastauset alussa mainitsemiini sanoihin tulevat tässä: hyttynen, hevonen ja ötökkä. Of course!
Hauskaa keskiviikkoa! Löytyykö teiltä hauskoja sutkautuksia?
Herbina arvonnan voittaja löytyi instan puolelta! Voittajaan on oltu yhteydessä 🙂 Joko osallistuit upean Riiminka -nahkalaukun arvontaan!
