Vilkkuvia pakaroita ja sekoja sänkyhommia
Välillä elämä tuntuu yhdeltä isolta sirkukselta, jossa kaikkia palloja on mahdotonta pitää ilmassa samaan aikaan. Viime viikonloppuna pallot sinkoilivat välillä ihan holtittomasi, ja tulipa muutama suoraa päin naamaakin. Ajattelin jakaa viikonlopun sekoilut teidän iloksenne täällä blogissa. Onko teillä meininki koskaan tällaista?Juuri, kun olin vapun vilauttelusta selvinnyt, sattui lauantaina perheriidan partaalle ajanut sänky-episodi. Vappuna siis onnistuin ihanassa vappumekossani hauskuttamaan vastaantulijoita (tai oikeastaan perässätulijoita) sukkahousuihin sullotulla hameenhelmalla ja siitä seuranneella pikkareiden ja pakaroiden esittelyllä. Mies huomasi tämän paljastelun vasta noin 200 metriä ennen kotiovea, joten olipahan erilainen ja hieman vilpoisa vappukävely ystävien luota kotiin. Kirotut sukkahousut! Mies harmitteli vain sitä, ettei ollut ottanut ensin kuvaa, ja vasta sitten kertonut asiasta minulle.
Mutta sitten siihen sänkyyn. Minulla on ollut mielessä yksi tietty edullinen sänky Ikeasta, jonka olen halunnut ostaa pojalle. Sänky on paitsi edullinen ja kivannäköinen, niin myös sopivan pieni pojan pieneen huoneeseen. Harmikseni sänky on ollut loppu Ikeasta jo useita kuukausia. Viime viikolla se oli kuitenkin palannut taas verkkokauppaan, ja olipa jopa 10 euron alessa! Tai siis näin luulin. Minä tietenkin tikkana laitoin sen heti tilaukseen.
Sänky tuli yllättävän nopeaa Jyväskylän Ikean noutopisteeseen. Postikulutkin olivat sopivasti ilmaiset, joten taputtelin itseäni oikein tyytyväisenä selkään hyvistä kaupoista. Haimme lauantaiaamusta sängyn ja patjan, ja pojat pääsivät heti kokoamishommiin. Vanha sänky vain ensin palasiksi, ja uutta tilalle. Kun runko oli koossa, pieni epäilys hiipi mieleeni. Olihan nyt varmasti niin, että sälepohja kuului sänkyyn mukaan. Laatikko näyttää ihmeen tyhjältä. Arvaatte ehkä vastauksen?
No ei kuulunut pohja pakettiin. En tehnyt hyviä kauppoja, vaan ostin saman sängyn kympin halvemmalla, koska se ei sisältänyt sälepohjaa! Kuka ostaa sängyn ilman pohjaa! Miksi sellinen on edes myynnissä?! WTF!
Hetkellisen googlettelun ja sanaharkan jälkeen, päätimme, että ei auta muuta kuin tilata sälepohja Ikeasta, ja odotella taas pari päivää sen saapumista lähipisteelle. Itseni ruoskimisen ohessa satuin kuitenkin bongaamaan Tori.fi:stä juuri kyseisen pohjan, juuri sopivan kokoisena. Ei muuta kuin epätoivoisesti viestiä menemään myyjälle.
Myyjä ei kuitenkaan vastannut mitään, joten aloimme viritellä plan B:tä. Mies näppäränä käsistään sahasi puulaudoista sopivankokoisia ”säleitä” sänkyyn, ja jopa veisteli sängyn mukana tulleesta pahvista suojan lautojen päälle, jotta uusi patja ei kärsisi. Kun projekti oli valmis, ja hiet pyyhitty otsalta, saimme tietenkin sen tekstiviestin, että säleikkö on kuin onkin vapaana ja että sen voi tulla hakemaan. No niimpä tietenkin. Miehen tekemä rakennelma purettiin, porukka pakattiin autoon, ja suunnattiin kohti Laukaata.
Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä, mutta lopputulema oli kiristyneistä hermoista huolimatta mainio. Yhden Ikea-sängyn kokoamiseen saa kulumaan kokonaisen päivän, kun oikein yrittää. Uusi isojen poikien sänky otettiin ilolla ja ylpeydellä vastaan. Paitsi sitten illalla, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan. Silloin se ei ollut hyvä sänky, eikä siinä saanut unta. Väsyneessä päässäni mietin hetken illalla, että pitäisikö vanha sänky koota vielä yhdeksi yöksi, mutta onneksi mies takoi järkeä päähäni. Ei todellakaan koota!
Sunnuntaina poikani onnistui juoksemaan päin seinää. Yritin pakottaa häntä laittamaan pipon päähän, ennen kuin hän pinkaisee pihalle. Hän onnistui välttämään käteni, mutta juostessaan ovea kohti, erehtyi katsomaan voitonriemuisesti taakseen, ja BÄNG suoraa päin seinää. Hän kimposi seinästä kuin sarjakuvahahmo, ja minulla oli nauruntyrskähdyksissä pidättelemistä. Seinää päin juokseminen on ensisijaisesti holtittoman hauskaa, ja vasta toissijaisesti huolta herättävää. Poika saa varmaankin ison kuhmun otsaansa sopivasti 4-vuotis lääkärintarkastukseen, jossa muuten tarkastellaan esimerkiksi kaltoinkohtelun merkkejä lapsessa. ”Se juoksi päin seinää”, kuulostaa juuri siltä, mitä lasta kaltoin kohteleva sanoisi. Mukava neuvola varmaankin siis tulossa.Kuvat: Hanna
Ei muuta kuin pää pystyssä kohti uusia sekoiluja! Loppukaneettina kehoittaisin välttämään sukkahousuja, pohjattomia Ikea-sänkyjä ja seinää päin juoksemista. Näillä neuvoilla pärjää jo pitkälle.
Hauskaa tiistaita! Minkälainen viikonloppu sulla oli?
Anteeksi mutta 😂😂😂
Ja mitä tuohon kuhmuun tulee, niin ei hätää. Meillähän esikoinen 3-vuotiaana juoksi päin meidän sängynreunaa niin, että koko poski oli turvoksissa, mustelmilla ja ihokin vähän rikki. Siis se oli todella hurjan näköinen! Yksi hyvä lapsissa vaan on, kun ne tykkää itse kertoa tarinan kaikille. Joten meidän ei tarvinnut pelätä pahoinpitelysyytteitä kun lapsi ihan itse kertoi miten oli juossut päin sänkyä.
Kiva, että teksti viihdytti 😀 Kyllä minuakin nauratti!
Ja ei tämä todellakaan ole meilläkään ainoa kerta, kun sattuu ja tapahtuu. Muutama vuosi sitten poika juoksi, ja kopastui mattoon sillä seurauksella, että pää osui pöydänkulmaan (ei onneksi siihen terävimpään, vaan pitkälle sivulle), ja sai silmien väliin golfpallon kokoisen kuhmun. Näytti hurjemmalta kuin mitä oikeasti oli. Onneksi lääkäri totesi, ettei tullut murtumia tai muuta. Huh, kyllä säikäytti!
Hahaa, mahtava kommentti mieheltä, se kuva oiski ollu kiva nähdä 😀 Hauskan kuulonen vklp, ainaki näin luettuna.
Onneksi ei tajunnut kuvaa ottaa 😀 Siitä olisi saanut kuulla varmasti koko loppuikänsä!