Hitaasti se taas pyörii

Hitaasti se taas pyörii

Näin ne vuodet kuluvat. Palveluntarjoaja lähettää jokavuotisen laskun. Arkipäivä seuraa toista. Lomapäivien sijainnilla pitää pelata työpaikalla ja puolison kanssa kalenteritetristä.  Kesälomasuunnitelmien aika alkaa olla jo. Puhelin on ihan yhtä hiljainen kuin se on ollut tähänkin asti. Mitäköhän tulen kaipaamaan näistä päivistä, kuukausista ja vuosista jälkikäteen. Hiljainen koti, lukurauha, ystävien kanssa vietetyt ex tempore-illat, mahdollisuus lähteä […]

äiti-ihminen vai vaan ihminen?

äiti-ihminen vai vaan ihminen?

Olen huomannut ajattelevani, että ollakseni hyvä äiti minun tulee muuttua. Paremmaksi, kiltimmäksi, huolellisemmaksi, hauskemmaksi. Saattaa olla, että oman kelpoisuutensa todistelu erinäisille viranomaisille on aiheuttanut paineita todistella sopivuuttaan vanhemmaksi myös itselleen. Myös pitkä odotusaika on saanut minut joskus pohtimaan ansaitsenko saada lapsen vai ei. Ihan kuin lapsia nyt ansaittaisi muutenkaan. Kummallista kyllä, puolisolleni en aseta lainkaan samanlaisia […]

Paperilla parempi

Paperilla parempi

Viime vuosien aikana olen oppinut tarkastelemaan asioita adoptioprosessin kannalta. Tai siis pelkäämään. Adoptioneuvonnan aikana pelkäsin kesäfestareilla  ja vappuaattona, että törmäisin sosiaalityöntekijäämme. Miltä näyttäisi se, että liikun kaupungilla hiprakassa. Olisinko enää varteenotettava vanhempi? Voisiko minua suositella äidiksi jos olisin juonut lasillisen liikaa? Taloyhtiön hallitukseen en uskaltanut missään tapauksessa. Entä jos eteen tulisi haaste oikeuteen? Entä jos […]

Matkan varrelta

Matkan varrelta

Lentokentät tuntuvat olevan minulle erityisen vaikeita paikkoja odotusaikana. Olen jo useamman vuoden seurannut matkustavia lapsiperheitä kateellisena. Absurdia, tiedän kyllä. Onnellisia lapsiperheitä ei yleensä lentokentillä näe. Väsymys, olalta tippuvat hoitolaukut, nuhjuiset matkustusvaatteet ja itkun mahdollisuudesta jo etukäteen ärtyneet kanssamatkustajat muodostavat yhdistelmän, jota harva  vain käsimatkatavaroiden kanssa liikkuva yksinmatkustaja kadehtii. Toisin on minun kohdallani. Kun astun lentokentälle, […]

se ei pelaa joka pelkää

se ei pelaa joka pelkää

Maanantai pyöräyttää käyntiin taas uuden viikon täynnä odotusta.  Jos aiemmin keskustelut kotona alkoivat varovaisesti sanoilla ”jos meillä on lapsi”, on käytössä nyt  ”kun meillä on lapsi”. Tuleva perheenjäsen  on mukana kaikissa tulevaisuudensuunnitelmissa. Kesälomareissuja pohdittaessa pitää ottaa huomioon lomakohteen lapsiystävällisyys, joululahjoja tekisi mieli ostaa myös leikki-ikäiselle, töissä uudet projektit olisi hyvä delegoida heti alusta asti muille, […]

Päiväunia

Päiväunia

Aamulla matkalla töihin käyn läpi koko tulevan päivän. Mietin miltä tuntuu saada puhelimitse tieto lapsesta kesken palaverin, matkalla seminaariin, sopimusneuvotteluissa, kahvitauolla, kotimatkalla. Jännitän mahdollista reaktiotani. Osaanko ollenkaan puhua puhelimeen kun tuttu numero soittaa, itkenkö holtittomasti, ymmärränkö puhetta lainkaan. Missä järjestyksessä sukulaisille ja ystäville kerrotaan. Kenelle on tärkeintä kuulla asiasta ensin. Miten siitä kerrotaan. Saammeko heti […]

päivissä on eroa, viikoissa ei niinkään

päivissä on eroa, viikoissa ei niinkään

Lapsitietoja näyttää tulevan eniten loppuviikolla. Niinpä torstaiaamusta perjantai-iltaan jokainen minuutti on potentiaalinen hetki kuulla ensimmäisen kerran tulevansa vanhemmaksi. Ja niitä minuuttejahan riittää. Viikot kulkevat samalla kaavalla. Maanantaina viikko näyttää olevan täynnä mahdollisuuksia, tiistai hurahtaa vauhdilla, keskiviikkona alkaa jo ahdistaa, torstai ja perjantai kestävät ikuisuuden. Jossain vaiheessa perjantai-iltaa pitää aina luovuttaa ja huokaista. Viikonloput kuluvat energiaa […]