Puhu positiivista sisäistä puhetta ja menesty

”the-only-thing-that-makes-you-unhappy-are-your-own”by deeplifequotes is licensed under CC BY-NC-SA 2.0

Huomasitteko, että blogissa on uusi fontti ja banneri! Minulla oli hieman luppoaikaa (kesä <3 ) ja tein nämä muutokset. Mutta mennäänpä otsikon aiheeseen, eli positiiviseen sisäiseen puheeseen. Miksi? No siksi, että emme aina voi muuttaa ympärillämme tapahtuvia asioita, mutta mitä me voimme muuttaa, on oma suhtautumisemme. Jotta elämä ei olisi niin raskasta tarpomista, kannattaa keskittyä positiiviseen sisäiseen puheeseen, jolla siis yksinkertaisesti tarkoitan sitä, että puhumme päämme sisällä positiivisen sävytteisesti, jolloin ympärillämme olevat asiat, jotka voivat olla nihkeitä, saavat positiivisemman näkökulman.

Otetaanpa esimerkki. Roskakori huutaa täyttymistään ja ajattelet joutuvasi viemään roskat roskikselle. Stop! Käännä ajatus muotoon: minulla on nyt loistava tilaisuus vielä roskat. Huomaatko yksinkertaistetusta esimerkistäni, miten paljon paremmalta jälkimmäinen kuulostaa? Niinpä.

Omaa päänsisällä tapahtuvaa tapaa ”puhua” itselle voi tietoisesti muuttaa. Tässä julkaisussa käynkin muutaman yksinkertaisen tavan lähestyä asiaa ja saada muutoksia omassa ajatuksen virrassa. Ajatukset  ja tietoisuutemme itsessään muuten ovat todella jännä ilmiö. Ajatuksemme eivät ole yhtä kuin me. Ajatuksille voi siis antaa tilaa melko vapaasti ja sanonnan mukaan ”antaa ajatuksen lentää”.

  1. Muuta sanavalintojasi. Muutama esimerkki: ”Täytyy juosta kokoukseen” > ”Saan mennä tänään mielenkiintoiseen kokoukseen” tai ”Pääsen tänään mukaan kokoukseen”. ”Joudun lähtemään kuntosalille, en jaksaisi” > ”Pääsen kuntosalille ja virkistyn siellä ollessani”. Tässä voi kuulostaa lattealta, mutta kokeile aidossa tilanteessa, jossa sanavalinnoillasi on todella eroa. Tämä voi kuulostaa vieraalta ja typerältä, mutta ennen kokeilemista et voi tietää, kuinka paljon sanavalinnat auttavat. Sanamuotojen muuttaminen on loistava keino erityisesti tilanteisiin, jotka tuntuvat raskailta tai ovat vastenmielisiä.
  2. Muuta näkökulmaasi. Eräänä tapana muuttaa asioiden lähestymistapaa on asioiden suhteellistaminen tilanteeseesi. Kannattaa tehdä ranskalaisista viivoista lista asioista, jotka koet ongelmalliseksi. Saatat huomata, että asiat ovatkin oikeastaan aika hyvin, kun rupeat listaamaan ongelmia. Tai voit kuvitella olevasi vaikka kollegasi tai ystäväsi, ja katsoa itseäsi ikään kuin heidän silmin. Etäisyyttä itseensä voi kasvattaa ja pohtia,miten muut näkevät sinut. Olemmehan usein itse kriittisimpiä itseämme kohtaan kuin toiset. Kannattaa suhteuttaa asioita: onko nyt ongelmanasi tai taakkanasi oleva asia läsnä vielä 5 vuoden päästä, tai 10 vuoden päästä -tai onko asiaa voitu ainakin lievittää siihen mennessä? Suhteuttamista, suhteuttamista.
  3. Jaksota elämääsi. Tämä toi päteä omaan henkilökohtaiseen viikkoon tai työhön, oikeastaan mihin vain. On parempi keskittyä yhteen tai korkeintaan muutamaan asiaan kerrallaan, jotta ei ole käsiteltävänä ja hoidettavana liikaa asioita yhdelle ihmiselle. Toki vuoden mittaan hoidettuja asioita voi olla reilusti, kun ne jaksottaa fiksusti. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka päivä kannattaa suunnitella/jaksottaa silloin kun haluaa esimerkiksi opiskella ja saada asioita tehtyä. Tällöin päivän aikataulu kannattaa itselleen ainakin miettiä, mutta selkeämpää on kirjoittaa se paperille ylös, jolloin ei pääse luistamaan jo itsensä kanssa sopimasta aikataulusta. Tätä samaa tekniikkaa voi soveltaa myös työelämässä. Ainakin ajatustasolla kannattaa työpäivän alussa priorisoida asiat: työpäivän alussa akuutit/kiireellisimmät asiat ja päivän muuten suunnitella järkevästi, mutta siten että ensinnäkin pakolliset asiat tulee hoidettua ja päivästä saa ehkäpä jopa vaihtelevan, kun tehtäviä jaksottaa. Tehtävät kannattaa tällöin hoitaa jakso kerrallaan, jolloin keskittyminen pysyy aina kyseisessä tehtävässä.Jos olet kotona, kannattaa tällöinkin päiviä ainakin toisinaan jaksottaa. Näin saa päivistä enemmän irti ja tehtyä asioita.

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Ajattelin tänään

Kun ylitämme rajojamme ja stressaannumme (3 konkreettista keinoa poistaa stressi elämästämme)

Viime julkaisussa käsittelin omia rajoja ja rajallisuutta siitä näkökulmasta, että meillä jokaisella on oma optimaalinen alueemme, jolloin olemme työelämässä parhaimmillamme. Esitin myös pienen kaavion, joka on alapuolella, jossa olen koittanut havannoida sitä, missä kohtaa tulisi pysähtyä, jotta homma ei menisi hätiköimiseksi tai pahimmillaan uupumukseksi. Edellisessä julkaisussa kaavio on selitetty paremmin auki, joten en paneudu tässä postauksessa tähän sen enempää. Nyt keskitytään enemmän aiheeseen nimeltä stressi.

Kun ihminen ylittää hetken, jolloin tulisi pysähtyä ennen hätiköimistä, panikoimista, väsymistä ja pahimmillaan uupumista, hän alkaa ensin hätiköimään. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että työssä on vaikea keskittyä oikein mihinkään täysillä. Lisäksi optimaalisesta alueesta, jolloin töissä menee hyvin ja pystyy antamaan parastaan, ei välttämättä ole mitään mielikuvaa.

Kun ihminen on ylittänyt rajan (joka voi olla muuten vaikea itse havannoita), hän väsyy ja ehkä uupuukin lopulta. Esimerkiksi pitkään jatkunut paine voi aiheuttaa ensin hätiköimisen. Kun hätiköinnillä ei saa aikaan tuloksia, seuraa väsyminen ja sitten panikoituminen, lopulta uupuminen. Tällöin paineita tulisi oikeasti, konkreettisesti, pienentää.

Monesti koemme, että kuormitumme ja koemme stressiä vain osittain meistä ulkoapäin tulevista paineista, mutta todellisuudessa suurin osa paineista voi olla ihan itse asetettuja. Toki, nykypäivän työelämä on jatkuvaa muutosta ja tehokkuutta, mutta olemmeko myös itse itsellemme liian ankaria, kun nykyisin meiltä jo lukioikäisestä lähtien vaaditaan aika paljon, mitä mieltä olette?

”Stressistä on hyvä muistaa, että se on lopulta elimistön luontainen tapa suojella meitä ja elämäämme stressitekijöiden vaaroilta.”

Stressaantuminen on yksilöllistä, jotkut kokevat stressiä enemmän kuin toiset aivan luonnostaan. Oletko sinä stressaaja tyyppi vai vähemmän stressaava? Joka tapauksessa meistä jokainen stressaa jonkin verran ja itse tunnemme itsemme parhaiten, millaisena oma stressi esiintyy ja missä tilanteissa. Stressistä on hyvä muistaa, että se on lopulta elimistön luontainen tapa suojella meitä ja elämäämme stressitekijöiden vaaroilta. Kun stressaannumme, oireet viestivät meille: tee asialle jotain, mieti mitä teet ja miksi?

Stressi kuitenkin on tahdosta riippumaton tila ja sen ehkäisemiseksi on rentoutuminen ja fyysisen kunnon parantaminen olennaisia osia. Rentoutumisharjoitukset on hyvä tehdä säännöllisesti, jos tietää olevansa kova stressaaja tai stressaantuvansa helposti. Nykyisin moni työpaikka tarjoaa myös apua stressinhallintaan.

Stressiä voi hallita monin eri harjoituksin; lihas-, hengitys tai mielikuvarentouksin, näin esimerkin omaisesti. Mindfulness on ollut viime vuosina suuressa nosteessa ja itsekin liputan mindfulnessin puolesta, oletteko kokeilleet?

Kun olemme stressaantuneita:

  1. Rauhoita tilanne ja lepää! (1-3 kk) Tämä ensiapu auttaa pieneen akuuttiin stressiin, joka on kertaluontoista, eikä ole jatkunut pitkään. Tee kivoja asioita, omia juttujasi. Tai kuuntele lempikirjaasi. Tiedän, että stressaantuneena on vaikea ajatella muuta kuin stressin aiheuttajaa, mutta jos et asialle voi juuri sillä hetkellä muuta kuin murehtia, kannattaa tehdä jotain muuta.
  2. Tee tilanteestasi tilannearvio (1-2 kk): tämä, kun stressin alusta on päästy eroon. Tässä kohtaa täytyy miettiä omaa elämää ja suunnitelmia esimerkiksi muutoksista, jota tilanteesi vaatii, jotta stressaaminen helpottuu. Se voi olla työn tai muun elämän muutoksia tai omien arvojen tarkastelua/muuttamista.
  3. Tee asioille, mitä suunnittelit oman olosi parantamiseksi: älä vain tuumi, vaan myös tee! Tämä kannattaa tehdä pienin harppauksin. Jos olet toisessa kohdassa miettinyt konkreettisesti, mitä sinun tulee muuttaa elämässä, on nyt aika tehdä niistä omaan tahtiin yksi kerrallaan asioita. Kuuntele itseäsi ja kun sisällä tunnet, että teen oikein, luota siihen tunteeseen. Luota elämään (mutta älä tyhmän rohkeasti 😉 ).

Olenkin blogissani kirjoittanut rutiinien muuttamisesta jo aiemmin. Julkaisu löytyy täältä: Vaikuta elämääsi: muuta rutiineja. Tekstistä käy ilmi, että kalenterivuoden aikana sinun on mahdollista muuttaa viisi tapaasi uudeksi, paremmaksi rutiiniksi. Mieleeni tuli, että kun asioille tekee jotain, eli tässä stressin hallinnan kohdassa 3, on se osittain omien rutiinienkin muutaamista, kun asioita ei tehdä enää kuten aikaisemmin. Mikäli rutiinien muutos siis on tarpeen, kannattaa lukea aikaisempi tekstini.

Kuulisin vielä mielelläni, millaisia stressinhallinta keinoja sinulla on?

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Terveys