Tiedätkö oman estrogeenitasosi?

Sanotaan heti alkuun, että pääasiassa niitä ei ole mitään syytä epäillä. Käytännössä kyse on ehkä enemmän sen asian tiedostamisesta, että kaikki vaikuttaa kaikkeen: elämäntavat myös estrogeenitasoihin.

Ulkonäöstään huolehtivan kannattaa panostaa omaan estrogeenitasoonsa, koska se vaikuttaa esimerkiksi hiusten kasvuun ja paksuuteen, ihonlaatuun ja siihen, kuinka rasva jakautuu kehossamme. Lisäksi tietenkin sillä on vaikutusta hedelmällisyyteen.

Halutessa pitää estrogeenitasot tasaisena, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä pistää suustaan alas. Tämä toki pätee aika moneen asiaan elämässä. Mutta käsitellään hieman, mitä kannattaisi erityisesti syödä ja miksi, jotta estrogeenitasot pysyvät hyvin. Todettakoon nyt alkuun, että kasvikset ja hedelmät ovat onnen omiaan pitämään kaikin puolin hyvän olon kuin samalla estrogeenitason kunnossa.

Kasvikset ja hedelmät sisältävät fytoestrogeeniä (sama kuin kasviestrogeeni). Fytoestrogeenia on 100 grammassa kasviksia 95-605 mikrogramman välillä. Eniten saat fytoestrogeenia seuraavista hedelmistä, kasviksista ja myös siemenistä:

  • Lehtikaali
  • Fenkoli
  • Tomaatti
  • Omena
  • Siemenet ja mantelit
  • Salvia
  • Papaija
  • Kurkku
  • Peruna
  • Parsakaali
  • Punajuuri.

Mutta yleisesti voidaan todeta, että vikaan ei mene ylipäätään riittävällä kasvisten ja hedelmien nauttimisella osana tasapainoista ruokavaliota.

Lähde: Terveyskirjasto

Ruokavalion lisäksi estrogeenitasoihin naisella vaikuttaa myös riittävä lepo. Onkin tutkittu, että naiset tarvitsevat keskimääräisesti miehiä enemmän unta. Tähän toki on esitetty muitakin teorioita, kuin estrogeenitaso, kuten se, että naiset käyttäisivät aivojaan enemmän (monimutkaisempi ajatusmalli), mutta erityisesti hormonitoimintaa. Tähän teoriaan uskon myös itse. Sanotaan, että jos yöunet jäävät alle kuuden tunnin, laskevat estrogeenitasot. Jokaisella tietenkin on oma unimäärä, jonka jälkeen tuntee olonsa levänneeksi, mutta alle kuusi tuntia lienee monelle normaalistikin olevan liian vähän.

Kolmas asia on liikunta ja erityisesti aerobinen liikunta. Liikuntaa ei siis pidä laskea paitsi yleisen hyvinvoinnin takia minimiin, mutta sen vähyydellä on kytkös myös estrogeenitasoihin. Aikuisen tulisi viikossa liikkua vähintään 2,5 tuntia, joka tarkoittaa jokaiselle arkipäivälle puolen tunnin liikuntaa. Aerobisuutta saa elämään helposti lisättyä esimerkiksi sillä, että auton tai bussin sijaan kävelee. Tietenkin esimerkiksi ryhmäliikunta tai sali on tästä vielä tehokkaampaa. Kesällä voi myös lähteä sisätilojen sijasta fillarilla fiilistelemään kesää! 🙂

Oikeastaan tämän tekstin perusteella estrogeenitasojen pitäminen hyvällä tasolla vaatii oikeastaan vain säännöllistä elämää ja monipuolista ruokavaliota. Monelta keittiöstä löytyy ainakin kurkku, tomaatti ja peruna. Tähän on helppo lisätä jotain tai joitain kasviksia/hedelmiä yllä olevalta listalta, joissa on todettu olevan eniten fytoestrogeenia. Tai vaikka iltanaposteltavaksi mantelia.

Luonnollisesti estrogeenin taso naisella laskee vaihdevuosien aikaan. Tällöin on mahdollista mitata estrogeenitasoaan sekä saada erilaista lievennystä estrogeenitason vähyydestä (tyypilliset oireet mielialan vaihtelut, ärtyneisyys, unettomuus etc, ei mennä niihin tarkemmin tässä tekstissä, koska ei ollut tämän tekstin aiheena).

Estrogeenitasoja on mahdollista vaihdevuosien lisäksi mitata verikokeilla. Perusterveellä naisella ei yleensä ole syytä huoleen, mikäli noudattaa tasapainoista elämää. Toki lääkärin puoleen voi aina kääntyä, joka tekee arvioin tilanteesta. Muutoin estrogeenitasoja voidaan mitata esimerkiksi jos tarkistetaan lääkkeellisesti indusoidun ovulaatiota, liian aikaisen puberteetin alkamista, munasarjatoimintojen tutkimisessa ja erilaisten estrogeenihoitojen seurannassa.

Naisen estrogeenitasoja voivat laskea seuraavat asiat:

  • tupakointi
  • liian raskas liikunta (mm. bikinifitness, kehonrakennus)
  • d-vitamiinin puutos
  • alkoholi.

Jos elämä ei ole kovin säännöllistä (ei riittävästi unta ja liikuntaa ja/tai monipuolista ruokavaliota) voi naisella estrogeenitaso laskea ihan ilman mitään ”syytä” ja sen saa nousemaan takaisin säännöllisellä elämällä. Alhaisen estrogeenitason oireita voi olla esimerkiksi päänsärky, ärtyneisyyttä ja uniongelmia.

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Terveys

Loparit

Tein tiistaina työpäivän päätteeksi jotain radikaalia: päätin työsuhteeni irtisanoutumalla. En ollut etukäteen päättänyt, että tänään teen sen. Keskiviikkona sain tiedon, että se päivä oli viimeiseni kyseisessä paikassa, sillä olin ilmoittanut, että pidän lomani työsuhteen lopuksi. Niinpä keskiviikkona tuhosin työpisteelläni paperit, siivosin ja järjestelin kaiken. Otin mukaan henkilökohtaiset tavarani, palautin kulkukortin ja avaimet. Kävelin ulos. Maireana. Olin vapaa.

Hyppäsin siinä mielessä täysin tuntemattomaan, ettei minulla ole uutta työtä. Ei näköpiirissä ollenkaan. Toisaalta en myöskään jää tyhjän päälle, onhan minulla vielä gradun viimeistely kesken. Se olikin yksi syy, miksi päädyin ottamaan lopputilin: haluan saattaa tutkintoni loppuun.

Ilmaisin aikaisemmin hieman mahtipontisesti sen, että tiistaina irtisanouduin. Tottakai olin päässäni pyörittänyt kyseistä vaihtoehtoa jo jonkin aikaa. Mutta se, että se tapahtui tällä viikolla, tiistaina, en tiennyt, kuten mainitsinkin. En ollut päättänyt, että tänään teen sen. Työpäivän päätteeksi minulla oli vain olo, että se on oikea ratkaisu, sillä työnantajani ei tullut vastaan siinä, että saisin tutkintoni tehtyä loppuun.

Olin sanonut työnantajalleni, että mikäli en saa 1-2 viikkoa tai väliaikaista osa-aikaistamista, minulle ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin jättäytyä kokonaan pois töistä. Olen aika varma, että työnantajani ei uskonut, että uskaltaisin irtisanoutua. Päätin kuitenkin, että haluan seisoa sanojeni takana. Huomasin, kuinka irtisanoutumiseni oli heille kuitenkin ”yllätys”. Olen ylpeä itsestäni, että seurasin omaa unelmaani mieluummin, kun jäin paikkaan, jossa unelmiani ei haluta tukea. Hyppäsin tuntemattomaan, mutta luotan elämään ja siihen että kaikki asiat järjestyvät.

Ennen työsuhteen päättämistä, päässä pyörittää usein monta kertaa sitä ajatusta, pitäisikö tehdä se. Kyseinen pohdinta välillä kääntyy päälaelleen ja hetkeen ei ole irtisanoutumassa, vaan vielä yrittää. Jos työpaikka ei ole oikea, se ajatus irtisanoutumisesta tulee uudelleen, uudelleen. Ja niillä kaikilla sisäisesti tulet aina tulokseen, että työn lopetus olisi oikein omassa tilanteessa. Niin minulle on käynyt jo kahdessa työssä, josta olen irtisanoutunut. Sitä pyörittää ja kypsyttää, lopulta sen tekee. Tosin näin en ollut aiemmin tehnyt, että uutta duunia ei ole tiedossa, kun sen tekee. Tulipa tämäkin tehtyä!

Jos jokin ei tunnu hyvältä tai työ häiritsee unelmasi saavuttamista, kannattaa lopettaa jos se vain on mahdollista. Monelle, myös itselleni, taloudellinen puoli tulee mieleen kun irtisanoutuu. Itselläni on vuosien työnteon jälkeen jäänyt hieman sukanvarteen, ja nyt alan ensimmäistä kertaa saamaan maisteriopinnoissani opintotukea ja yleistä asumistukea sen kanssa. Miettikää, olen kolme vuotta tehnyt tutkintoa, enkä ole ollut oikeutettu yhteenkään opintotuen erään. Nytpä tulee viimeisinä kuukausina sekin koettua!

Mikäli siis taloudellisesti se on mahdollista ja voit huonosti töissä, ja olet useat kerrat tullut siihen tulokseen, että et halua olla tässä työpaikassa, annan ohjeen: lähde. Asiat järjestyy. Typerä ei silti pidä olla, vaan irtisanoutumiset hoitaa asiallisesti ja siten, että et jää tyhjän päälle.

Onko teistä muut tehneet samanlaisia ratkaisuja ja mitä hyvää se päätös on tuonut elämäänne? Toiko se jotain huonoa?

Työ ja raha Oma elämä Hyvä olo Työ