Muutama huomio yliopisto-opiskelusta
En ole elänyt itse täyttä kandi+maisteri -opiskelijan yliopistoelämää, koska olen tekemässä ainoastaan maisteritutkintoa yliopistossa. Tutkintoni on tällä hetkellä siis gradua ja yhtä tenttiä vaille valmis. Koen kuitenkin, että pystyn maisteripätkältäni kirjoittamaan muutaman huomioni yliopisto-opiskelusta.
Ensinnäkin, akateeminen vartti on ihan totta. Proffat aloittavat luennot aina akateemisen vartin jälkeen, eli jos lukkarissa lukee 8.00, luento alkaa 8.15. Yliopistoa aloittaessani vasta ymmärsin, että akateeminen vartti on totta, mutta saapa nukkua muutaman minuutin pidempään 🙂
Opintojen kanssa jää usein melko ”yksin”. Kandivaiheessa tilanne on varmasti täysin toinen, kun fuksit aloittavat yhtäaikaa. Maisterivaiheessa kuitenkin monella on elämässä jo esimerkiksi perhe, työ, suorittaa tutkintoa etänä. Yhtäkkiä moni kaikkoaa ja kaikilla on koulun ympärillä jo ”oma elämä”, eikä esimerkiksi opiskelijahipat enää jaksa kiinnostaa. Itsekin tein koko opinnot töitä (paitsi nyt, kun otin juuri lopputilin; ks. Loparit).
Tottakai vanhoista opiskelukavereista saa tukea aina toisinaan, mutta tämä jää aika vähäiseksi. Jos esimerkiksi vertaan itsekin aikaa amk-aikoihin, yliopistossa jää myös opetuksen puolesta enemmän yksin. Ei proffat kummemmin ”huolehdi”; amk muistuttaa siinä siksi enemmän ammatillista puolta, että siellä lehtorit huolehtivat enemmän ja pyrkivät siihen, että kaikki pääsisivät läpi. Tottakai proffatkin yliopistolla sitä toivovat varmasti, mutta minusta peli kuitenkin on ”raadollisempaa”. Uskon kyllä sen olevan ihan ok, kun puhutaan yliopistosta ja ylimmästä opetuksesta.
Tuon äsköisen kääntöpuolena on vapaus. Maisterivaiheen luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoja tai jos on, ne ovat todella harvassa. Saat siis valita aika hyvin, käytkö luennoilla vai opiskeletko asiat itse pänttäämällä. Tietenkään luennotkaan ei yliopistossa kata kaikkea, eli jonkun verran täytyy tenttiin kuin tenttiin mielestäni lukea.
Lisäksi yliopistossa suunnittelet aikataulusi itse; teet itse lukujärjestyksesi ja suoritat opintoja niin paljon tai vähän kuin haluat. Eikä kukaan huolehdi puolestasi siitä, että kaikki kurssit tulee käytyä, kuten esimerkiksi amk-puolella lukkarit tulivat valmiina. Tietenkään en tiedä miten nämä menisivät yamkin puolella, osaako joku sanoa?
Kuitenkin näiden huomioiden tehtyä sanoisin että yliopisto-opiskelussa viehättää itseäni ehkä juuri sen vapaus. Tottakai olet sidottu suorittamaan pakolliset kurssit, mutta muuten aikataulutuksen ja kurssien suhteen sinulla on aika vapaat kädet. Itse tykkään myös tieteellisyydestä, teoriasta. Toisaalta, jos vertaan amk-opetusta ja yliopisto-opetusta, opettaa amk asiat käytännön läheisemmin. Amk-koulutuksessa asioita voi pohtia pitkälle myös itse, käytännön kautta. Yliopisto-opiskelussa ei monesti tällaista voi tehdä, koska monesti asiat perustuvat tieteeseen, teoriaan. Tottakai näiden pohjalta on jopa suotavaakin harjoittaa omaa pohdintaa.
Tällaisia mietteitä minulla on yliopistossa. Onko sinulla huomioita yliopisto-opiskelusta?
