Muutama huomio yliopisto-opiskelusta

En ole elänyt itse täyttä kandi+maisteri -opiskelijan yliopistoelämää, koska olen tekemässä ainoastaan maisteritutkintoa yliopistossa. Tutkintoni on tällä hetkellä siis gradua ja yhtä tenttiä vaille valmis. Koen kuitenkin, että pystyn maisteripätkältäni kirjoittamaan muutaman huomioni yliopisto-opiskelusta.

Ensinnäkin, akateeminen vartti on ihan totta. Proffat aloittavat luennot aina akateemisen vartin jälkeen, eli jos lukkarissa lukee 8.00, luento alkaa 8.15. Yliopistoa aloittaessani vasta ymmärsin, että akateeminen vartti on totta, mutta saapa nukkua muutaman minuutin pidempään 🙂

Opintojen kanssa jää usein melko ”yksin”. Kandivaiheessa tilanne on varmasti täysin toinen, kun fuksit aloittavat yhtäaikaa. Maisterivaiheessa kuitenkin monella on elämässä jo esimerkiksi perhe, työ, suorittaa tutkintoa etänä. Yhtäkkiä moni kaikkoaa ja kaikilla on koulun ympärillä jo ”oma elämä”, eikä esimerkiksi opiskelijahipat enää jaksa kiinnostaa. Itsekin tein koko opinnot töitä (paitsi nyt, kun otin juuri lopputilin; ks. Loparit).

Tottakai vanhoista opiskelukavereista saa tukea aina toisinaan, mutta tämä jää aika vähäiseksi. Jos esimerkiksi vertaan itsekin aikaa amk-aikoihin, yliopistossa jää myös opetuksen puolesta enemmän yksin. Ei proffat kummemmin ”huolehdi”; amk muistuttaa siinä siksi enemmän ammatillista puolta, että siellä lehtorit huolehtivat enemmän ja pyrkivät siihen, että kaikki pääsisivät läpi. Tottakai proffatkin yliopistolla sitä toivovat varmasti, mutta minusta peli kuitenkin on ”raadollisempaa”. Uskon kyllä sen olevan ihan ok, kun puhutaan yliopistosta ja ylimmästä opetuksesta.

Tuon äsköisen kääntöpuolena on vapaus. Maisterivaiheen luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoja tai jos on, ne ovat todella harvassa. Saat siis valita aika hyvin, käytkö luennoilla vai opiskeletko asiat itse pänttäämällä. Tietenkään luennotkaan ei yliopistossa kata kaikkea, eli jonkun verran täytyy tenttiin kuin tenttiin mielestäni lukea.

Lisäksi yliopistossa suunnittelet aikataulusi itse; teet itse lukujärjestyksesi ja suoritat opintoja niin paljon tai vähän kuin haluat. Eikä kukaan huolehdi puolestasi siitä, että kaikki kurssit tulee käytyä, kuten esimerkiksi amk-puolella lukkarit tulivat valmiina. Tietenkään en tiedä miten nämä menisivät yamkin puolella, osaako joku sanoa?

Kuitenkin näiden huomioiden tehtyä sanoisin että yliopisto-opiskelussa viehättää itseäni ehkä juuri sen vapaus. Tottakai olet sidottu suorittamaan pakolliset kurssit, mutta muuten aikataulutuksen ja kurssien suhteen sinulla on aika vapaat kädet. Itse tykkään myös tieteellisyydestä, teoriasta. Toisaalta, jos vertaan amk-opetusta ja yliopisto-opetusta, opettaa amk asiat käytännön läheisemmin. Amk-koulutuksessa asioita voi pohtia pitkälle myös itse, käytännön kautta. Yliopisto-opiskelussa ei monesti tällaista voi tehdä, koska monesti asiat perustuvat tieteeseen, teoriaan. Tottakai näiden pohjalta on jopa suotavaakin harjoittaa omaa pohdintaa.

Tällaisia mietteitä minulla on yliopistossa. Onko sinulla huomioita yliopisto-opiskelusta?

Puheenaiheet Oma elämä Opiskelu Ajattelin tänään

Tiedätkö oman estrogeenitasosi?

Sanotaan heti alkuun, että pääasiassa niitä ei ole mitään syytä epäillä. Käytännössä kyse on ehkä enemmän sen asian tiedostamisesta, että kaikki vaikuttaa kaikkeen: elämäntavat myös estrogeenitasoihin.

Ulkonäöstään huolehtivan kannattaa panostaa omaan estrogeenitasoonsa, koska se vaikuttaa esimerkiksi hiusten kasvuun ja paksuuteen, ihonlaatuun ja siihen, kuinka rasva jakautuu kehossamme. Lisäksi tietenkin sillä on vaikutusta hedelmällisyyteen.

Halutessa pitää estrogeenitasot tasaisena, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä pistää suustaan alas. Tämä toki pätee aika moneen asiaan elämässä. Mutta käsitellään hieman, mitä kannattaisi erityisesti syödä ja miksi, jotta estrogeenitasot pysyvät hyvin. Todettakoon nyt alkuun, että kasvikset ja hedelmät ovat onnen omiaan pitämään kaikin puolin hyvän olon kuin samalla estrogeenitason kunnossa.

Kasvikset ja hedelmät sisältävät fytoestrogeeniä (sama kuin kasviestrogeeni). Fytoestrogeenia on 100 grammassa kasviksia 95-605 mikrogramman välillä. Eniten saat fytoestrogeenia seuraavista hedelmistä, kasviksista ja myös siemenistä:

  • Lehtikaali
  • Fenkoli
  • Tomaatti
  • Omena
  • Siemenet ja mantelit
  • Salvia
  • Papaija
  • Kurkku
  • Peruna
  • Parsakaali
  • Punajuuri.

Mutta yleisesti voidaan todeta, että vikaan ei mene ylipäätään riittävällä kasvisten ja hedelmien nauttimisella osana tasapainoista ruokavaliota.

Lähde: Terveyskirjasto

Ruokavalion lisäksi estrogeenitasoihin naisella vaikuttaa myös riittävä lepo. Onkin tutkittu, että naiset tarvitsevat keskimääräisesti miehiä enemmän unta. Tähän toki on esitetty muitakin teorioita, kuin estrogeenitaso, kuten se, että naiset käyttäisivät aivojaan enemmän (monimutkaisempi ajatusmalli), mutta erityisesti hormonitoimintaa. Tähän teoriaan uskon myös itse. Sanotaan, että jos yöunet jäävät alle kuuden tunnin, laskevat estrogeenitasot. Jokaisella tietenkin on oma unimäärä, jonka jälkeen tuntee olonsa levänneeksi, mutta alle kuusi tuntia lienee monelle normaalistikin olevan liian vähän.

Kolmas asia on liikunta ja erityisesti aerobinen liikunta. Liikuntaa ei siis pidä laskea paitsi yleisen hyvinvoinnin takia minimiin, mutta sen vähyydellä on kytkös myös estrogeenitasoihin. Aikuisen tulisi viikossa liikkua vähintään 2,5 tuntia, joka tarkoittaa jokaiselle arkipäivälle puolen tunnin liikuntaa. Aerobisuutta saa elämään helposti lisättyä esimerkiksi sillä, että auton tai bussin sijaan kävelee. Tietenkin esimerkiksi ryhmäliikunta tai sali on tästä vielä tehokkaampaa. Kesällä voi myös lähteä sisätilojen sijasta fillarilla fiilistelemään kesää! 🙂

Oikeastaan tämän tekstin perusteella estrogeenitasojen pitäminen hyvällä tasolla vaatii oikeastaan vain säännöllistä elämää ja monipuolista ruokavaliota. Monelta keittiöstä löytyy ainakin kurkku, tomaatti ja peruna. Tähän on helppo lisätä jotain tai joitain kasviksia/hedelmiä yllä olevalta listalta, joissa on todettu olevan eniten fytoestrogeenia. Tai vaikka iltanaposteltavaksi mantelia.

Luonnollisesti estrogeenin taso naisella laskee vaihdevuosien aikaan. Tällöin on mahdollista mitata estrogeenitasoaan sekä saada erilaista lievennystä estrogeenitason vähyydestä (tyypilliset oireet mielialan vaihtelut, ärtyneisyys, unettomuus etc, ei mennä niihin tarkemmin tässä tekstissä, koska ei ollut tämän tekstin aiheena).

Estrogeenitasoja on mahdollista vaihdevuosien lisäksi mitata verikokeilla. Perusterveellä naisella ei yleensä ole syytä huoleen, mikäli noudattaa tasapainoista elämää. Toki lääkärin puoleen voi aina kääntyä, joka tekee arvioin tilanteesta. Muutoin estrogeenitasoja voidaan mitata esimerkiksi jos tarkistetaan lääkkeellisesti indusoidun ovulaatiota, liian aikaisen puberteetin alkamista, munasarjatoimintojen tutkimisessa ja erilaisten estrogeenihoitojen seurannassa.

Naisen estrogeenitasoja voivat laskea seuraavat asiat:

  • tupakointi
  • liian raskas liikunta (mm. bikinifitness, kehonrakennus)
  • d-vitamiinin puutos
  • alkoholi.

Jos elämä ei ole kovin säännöllistä (ei riittävästi unta ja liikuntaa ja/tai monipuolista ruokavaliota) voi naisella estrogeenitaso laskea ihan ilman mitään ”syytä” ja sen saa nousemaan takaisin säännöllisellä elämällä. Alhaisen estrogeenitason oireita voi olla esimerkiksi päänsärky, ärtyneisyyttä ja uniongelmia.

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Terveys